Kauppakamarilehti | 22.03.2024 07:15

60-vuotias | Kahdesti kauppakamariin palkattu verkottumisen mestari

Aluksi näytti vahvasti siltä, että Antti Eskelisen ura urkenee pankkimaailmassa. Lukioiässä pankki tarjosi kesätöitä, ja kun hän myöhemmin pelasi illat jääkiekkoa Ässissä ja Jokereissa, hän kävi päivätöissä pankissa.

– Pelasin jääkiekkoa Ilveksen junioriputken läpi, ja jääkiekko oli tärkeä osa elämääni vielä ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen. Kun lopetin jääkiekon vuonna 1991, samalla päättyi pankkiurani.
Päätökseen vaikutti myös pankkeja ja henkilöstöä kovalla kädellä karsinut pankkikriisi.

– Elettiin 90-luvun alun lamaa. Tapahtumamarkkinointi veti puoleensa, ja uskoin, että lamasta huolimatta voisin työllistyä alalle. Vuonna 1993 perustin oman yrityksen, Pona’s Promotionin, ja tein Ilvekselle sponsorihankintaa provisiopohjalta. Lisäksi valmensin.

Pona’s Promotion alkoi järjestää pian kiekkokouluja, joissa Antin kanssa hääräsi muun muassa Ilvestä ja Jokereita valmentanut Sakari Pietilä.

– Järjestimme kiekkokouluja ensin urheiluopistojen kanssa. Sitten sain Coca-Cola Companyn kiinnostumaan niistä sillä seurauksella, että vuosina 1994–96 kiekkokouluja vedettiin Coca-Cola Hockey Camp -nimisinä.

Kiekkokoulujen suosio yltyi hurjaksi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995.

– Coca-Cola-campeja pidettiin oli neljällä paikkakunnalla ja niihin osallistui kahden vuoden aikana satoja nuoria.

Urheilumarkkinointia ja sponsorisopimuksia

Oman yrityksen ohessa Antilla riitti virtaa muuhunkin. 1990-luvun puolivälissä Tampereella perustettiin Team Tampere Joukkuelajit ry, joka tavoitteli tamperelaiselle joukkueurheilulle entistä parempaa näkyvyyttä ja sponsorisopimuksia.

Yhdistyksen takana olivat Liiga Tappara, Liiga Ilves, FC Ilves, Tampereen Pallo-Veikot, Tampereen Isku-Volley ja Pyrbasket. Team Tampere -idean isä ja ensimmäinen puheenjohtaja oli Esa Nurmi. Hänen seuraajakseen valittiin Pauli ”Paukku” Ruoholahti, demarien pitkän linjan kunnallispoliitikko ja urheilumies.

– Tutustuin Ponaan, kun palkkasimme hänet Team Tampereen toiminnanjohtajaksi. Ainoana työntekijänä hän hoiti kaikki juoksevat asiat, vastasi markkinoinnista ja hankki sponsoreita. Hyviä sopimuksia saatiinkin aikaan, Ruoholahti muistelee.

– Antilla on mahdottoman hyvä verkostoitumisen taito ja kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Kontakteja hänellä oli joka puolelle ja ymmärrystä, mihin tahoon milloinkin kannatti vaikuttaa.

Team Tampereessa alkoi miesten tähän päivään kestänyt ystävyys, joka kasvoi perheiden väliseksi. Vaikka Ruoholahti on monen polven tamperelainen demari ja Antti on kasvanut oikeistolaisiin arvoihin jo lapsuudenkodissaan, Ruoholahden mukaan heillä ei ollut koskaan poliittisia yhteentörmäyksiä.

Voisiko taustalla yhteisenä nimittäjänä olla aseveliakseli?

Aseveliakseliksi kutsutaan 1950-luvulla Tampereen kunnallispolitiikassa syntynyttä sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen yhteistoimintaa. Antin isä Raimo Eskelinen ei osallistunut kunnallispolitiikkaan, mutta hän oli taustavaikuttaja ja aseveliakselin vankkumaton kannattaja.

Ruoholahti muistetaan kokoomuksen Seppo Rantasen kanssa tamperelaisen aseveliakselin viimeisinä lenkkeinä.

– Meitä yhdisti halu toimia kaupungin hyväksi. Periaatteena oli, että asioista puhutaan niin kauan, että yhteisymmärrys löytyy. Emmehän me olleet aina samaa mieltä, liiallinen samanmielisyys on sitä paitsi vähän huono asia, mutta erimielisyyksissäkin pitää erottaa yhteinen etu, Ruoholahti painottaa.

– Ehkäpä Tampereen nykyinen tekemisen meininki juontaa aseveliakselista. Kun pystytään toimimaan ja katsomaan yhdessä kauemmaksi, politiikka ei ole tempoilevaa ja lyhytjänteistä, ja siitä varsinkin yrityselämä tykkää.

Ruoholahden mukaan Antti on ollut Tampereen kauppakamarin johtajana helposti lähestyttävä.

– Joskus puhuttiin, että kaupungin ja kauppakamarin välinen polku on ummessa ja keskusteluyhteys heikko. Antin aikana tällaisesta en kuullut.

Liian taipuisana Anttia ei kuitenkaan pidetty?

– Kyllä hän on aina saanut sanotuksi asioita ja tarvittaessa sanoo kiihkeästikin, Ruoholahti naurahtaa.

Uusi tehtävä kauppakamarissa

Team Tampereessa Antti tutustui Harri Jaskariin ja muihin nuoriin, nouseviin poliitikkoihin. Kun Tampereen kauppakamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Matti Hokkanen jäi eläkkeelle vuonna 2000, hänen seuraajakseen valittiin Jaskari. Tämä alkoi nopeasti suunnitella uudistuksia. Lokakuussa hän palkkasi Antin koulutusasioista vastaavaksi asiamieheksi. Tehtäviksi määriteltiin Tampereen kauppakamarin koulutustoiminnan organisointi ja kehittäminen sekä tapahtumien kehittäminen, myynti ja markkinointi.

– Muistan Ponan rekrytoinnin hyvin. Etsin henkilöä, joka täydentäisi omaa edunvalvonnan kokemustani. Olin ollut Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton asiamiehenä ja ministeriössä erityisavustajana. Antti taas oli ollut paljon tekemisissä palvelualojen, seurojen ja urheilumaailman kanssa.

– Kun verkostomme yhdistettiin, Pirkanmaan elinkeinoelämässä ei ollut montaakaan henkilöä, joita jompikumpi ei olisi tuntenut.

Jaskari kuvaa työskentelyä Antin kanssa sujuvaksi.

– Edunvalvontamme sai voimaa, sillä Ponalla oli hallussaan eri sektorit kuin minulla. Yhteistyömme perustui toistemme osaamisten täydentämiseen. Tykkäsin myös haastamisesta. Emme olleet läheskään aina samaa mieltä, mutta eihän tarvitse ollakaan, kun ajatustenvaihto on hengeltään sparraavaa.

Kärjessä silloinkin saavutettavuus ja yhteydet

Koulutusasiamiehen rekrytointi kauppakamariin oli ajankohtaista, sillä yritysten tarve koulutuksille oli kasvanut. Suomi oli siirtynyt yhteisvaluutta euroon ja yritysten kansainvälistyminen kiihtyi. Kysyntää oli sekä lyhytkursseille että pitempiaikaisille koulutuksille.

Kysyntään vastattiin Tampere Business Campuksella. Kauppakamari oli mukana perustamassa uudenlaista, verkostomaisesti toimivaa ja osaamisen jakamiseen perustuvaa koulutusalustaa, joka aloitti vuoden 2002 alussa. Se elää ja voi edelleen hyvin.

Antti muistaa innostuksensa päästyään koulutuksen kehittämistehtäviin. Team Tampereessa hän oli osallistunut urheilijoiden oppisopimuskoulutusten rakentamiseen Varalan Urheiluopiston kanssa. Hän näki yritysten pyrkimyksissä kehittää osaamistaan jotain samanlaista kuin lajitaitojaan hiovassa urheilijassa.

Harri Jaskarin aikana Tampereen kauppakamarin vaikuttamistyön kärjessä oli varsinkin Tampereen läntisen kehätien rakentaminen. Helsingin ja Tampereen välisen moottoritien viimeinen osuus oli valmistunut vuonna 2000. Seuraavaksi tarvittiin ruuhkia purkava ja matka-aikaa lyhentävä yhteys kohti Pohjanmaata.

– Kakkoskehätietä lobattiin tamperelaisvoimin ahkerasti. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö totesikin kuivasti, että on siinä se hyvä puoli, että Tampereesta pääsee ohi nopeasti.

– Kehätie saatiin yhteistyöllä, ja se oli iso voitto. Isona voittona muistan myös Ryanairin lentojen aloittamisen Tampere-Pirkkalasta Eurooppaan. Lentoliikenteen kehittäminen oli ollut tärkeää jo Hokkasen aikana.

2000-luvun alussa kehitettiin myös kauppakamarin omia julkaisuja ja perustettiin alueiden ykkösryhmät. Niiden avulla kauppakamaritoimintaa vietiin keskusseudun ulkopuolelle. Lisäksi ideoitiin pikakyselyt jäsenyrityksille ja aloitettiin Pirkanmaan talouskatsaukset yhdessä TE-keskuksen kanssa. Nykyisin katsaukset tuotetaan yhdessä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan Yrittäjien ja Business Tampereen kanssa.

HHJ-koulutukset aloitetaan

Tampereella oli perustettu vuonna 2003 Hallituspartnerit ry, jossa oli mukana lukuisia kauppakamaritaustaisia henkilöitä. Keväällä 2005 koottiin työryhmä, jonka tehtävänä oli rakentaa pk-yritysten hallitustyöskentelyä kehittävä koulutus.

Kauppakamarista työhön osallistuivat Kokoomuksen puoluesihteeriksi siirtyneen Jaskarin seuraajaksi valittu Tommi Rasila ja Antti. Hallituspartnereista mukana olivat Raimo Tanttu, Timo Antila ja Vesa Vilanen.

Työryhmän tahti oli ripeä, ja historian ensimmäinen Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi pidettiin jo saman vuoden marraskuussa. Kurssitodistus numero yksi ojennettiin TE-keskuksen silloiselle johtajalle Riitta Varpelle.

Kukaan ei kai villeimmissäkään unelmissa kuvitellut, että vajaan 20 vuoden kuluttua HHJ-kurssin suorittaneita on Suomessa 15 700.

– Olen aivan vakuuttunut, että ilman kauppakamariyhteistyötä HHJ:llä ei olisi sitä valtakunnallista asemaa hallitustyön kehittäjänä, mikä sillä on tällä hetkellä, Varpe sanoo.

– On suurelta osin HHJ-koulutusten ansiota, että pk-yrityksissä ymmärretään nykyään hallitustyön merkitys lisäarvoa tuottavana orgaanina ja toimitusjohtajan ja omistajien tukena.

Varpen mukaan HHJ tarjoaa yritysjohtajille, hallitusroolissa toimiville ja myös omistajille ikään kuin hyvin paketoitua kertausta ja näkökulmia hallituksen eri rooleihin ja velvollisuuksiin.

– Kurssien keskustelut ovat erittäin antoisia, ja tämä näkyy kurssipalautteessa. Lieneekö kukaan ikinä ollut tyytymätön HHJ-kurssiin?

Riitta Varpe on myöhemmin käynyt HHJ-puheenjohtajakurssin ja -teemakursseja. Jäätyään eläkkeelle Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2018 hän on toiminut useissa hallituksissa ja luennoi HHJ-puheenjohtajakursseilla.

Lue lisää HHJ-koulutuksista.

”Eihän asioita kukaan tee yksin”

TE-keskuksen johtajana Riitta Varpe tapasi koulutusasiamiehenä toiminutta Anttia säännöllisesti.

– Keskustelut koskivat työvoiman saatavuutta sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Edelleen ajankohtaisia aiheita!

Varpen mukaan kauppakamari oli TE-keskukselle luonteva ja tärkeä keskustelukumppani, tekihän TE-keskus työvoimapoliittisia selvityksiä ja toteutti koulutuksia, joiden pohjaksi tarvittiin tietoa yritysten osaamistarpeista. Toinen liitospinta oli paikallisesti tuotettu Pirkanmaan talouskatsaus.

– Pidän kauppakamaria jäsenyrityksineen ja verkostoineen erinomaisena kontaktina julkista rahaa käyttäville toimijoille. Itse olen aina saanut kamarista hyödyllistä informaatiota ja kontakteja.

– Tällainen public-private-yhteistyö, eli valtion paikallisorganisaation tai kaupungin ja yrityselämän välinen vuorovaikutus, on ollut leimallista Tampereelle. Kolmantena linkkinä ketjuun on nivoutunut varhaisessa vaiheessa yliopisto sekä koulutus- ja tutkimusmaailma. Mielestäni tälle asetelmalle perustuu Tampereen menestyminen. Eihän asioita kukaan tee yksin.

Riitta Varpe on tehnyt yhteistyötä Tampereen kauppakamarin kanssa siitä lähtien, kun hän työskenteli Tampereen elinkeinojohtajana 1990-luvulla. Myös hän mainitsee Antin verkostot ja verkostoitumisen taidon.

– Huomionarvoista on, että Antin verkostoihin kuuluu ihmisiä laidasta laitaan. Antissa on positiivisessa merkityksessä uteliaisuutta ja tiedonhalua. Varmasti tästä syystä hänen verkostonsa uudistuvat jatkuvasti. Lisäksi hän jakaa kontaktejaan, on todellinen matchmaker ja taustavaikuttaja.

Itellasta koti-isäksi ja takaisin kauppakamariin

Keväällä 2010 Antti vastasi Itellaksi nimensä muuttaneen Postin kutsuun ja siirtyi kauppakamarista Itellan Keski- ja Itä-Suomen aluejohtajaksi.

– Oli opettava kokemus mukautua ison organisaation prosesseihin ja toimeenpanna strategiaa paikallistasolla. Aluejohtajana koin kieltämättä välillä myös melkoista puristusta.

Itellassa tehtiin paljon organisaatiomuutoksia, ja niistä yhdessä Antille kaavailtiin siirtoa Helsinkiin. Se ei hänelle käynyt.

– Valitsin eropaketin, sillä Helsinkiin en halunnut ja muitakin suunnitelmia oli. Tunsin sijoittajaryhmän, joka hieroi kauppoja rakennustuoteyrityksestä. Minua oli pyydetty sen toimitusjohtajaksi.

Viime metreillä neuvottelut kuitenkin raukesivat, eikä yrityskauppoja syntynyt. Niinpä Antti aloitti vuoden 2012 yllättäen koti-isänä. Hän teki pitkiä päivittäisiä metsälenkkejä koiran kanssa ja mietti tulevaisuuttaan.

– Kotiin jääminen ei järkyttänyt minua. Olin koti-isänä silloinkin, kun vaimoni Satu palasi töihin lasten syntymän jälkeen. Hoidin Ellaa ja Raimoa useita kuukausia heidän vauva-aikanaan.

Huhtikuussa saatiin uutisia: Tommi Rasila oli siirtymässä Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajaksi ja Tampereen kauppakamariin ryhdyttäisiin etsimään uutta toimitusjohtajaa.

Antti haki ja tuli valituksi kauppakamariin toisen kerran, ”siitäkin huolimatta että kaikki tuntevat sinut”, kuten kauppakamarin hallituksen silloinen puheenjohtaja Jukka Terhonen vitsaili. Hallituksen jäsen Mikko Wirén sanoi luettuaan läpi Antin suosittelijat, että tällä oli valintaprosessin ylivoimaisesti paras edunvalvonta.

– Haastatteluissa sanoin, että kauppakamarin vaikuttamistoiminta kannattaisi jakaa kahteen kokonaisuuteen maankäyttöön, kaavoitukseen ja infraan sekä koulutukseen ja osaamiseen, sillä näihin asioihin keskittymällä voimme parhaiten vaikuttaa paikallisesti. Hahmotan vaikuttamisen kärjet edelleen tällä tavoin.

– Johtajana ymmärrän vahvuuteni, mutta tiedän myös rajoitteeni. Niiden mukaisesti olen etsinyt henkilöitä kauppakamarin eri positioihin.

– Taustani takia olen joukkuepelaaja myös työtehtävissä. On tehtävä yhteistyötä, mutta kyettävä myös haastamaan. Joskus olen kyllä hätäinen, ja suu aukeaa liian nopeasti.

Ilveksen miehiä, ja vähän Tapparankin

Antista ei voi tehdä henkilöjuttua ilman Tampereen Ilvestä, nuoruuden jääkiekkoharrastusta ja tuolta ajalta säilyneitä ystäviä.

– Olen tehnyt paljon yhteistyötä myös Tapparan kanssa, ja on minulla hyviä kavereita Tapparan leirissäkin. Mattssonin Niken ja Nummisen Tepon kanssa pidetään yhteyttä säännöllisesti, hän toppuutttelee.

Kutsumanimi Pona viittaa muuten kiekkoiluun.

– Sain Ponsi-merkkiset maalivahdin patjat. Kaveripiirissä Ponsi väännettiin Ponaksi, joksi minua alettiin kutsua.

Ilves-Hockeyn toimitusjohtaja ja Ilveksessä hyökkääjänä pelannut Risto Jalo muistaa ensimmäiset tapaamisensa Antin kanssa.

– Pyörittiin siihen aikaan Hämeenkadulla, ja samoissa porukoissa olivat mukana myös Ponan vanhemmat sisarukset Jussi ja Riitta. Pona tuli mukaan vaikka oli meitä vähän nuorempi, viidentoista. Muistan hänestä baskerin! Ponalla oli tapana kulkea baskeri päässään.

Risto Jalo asui 80-luvulla Tohlopissa lähellä Eskelisen perhettä, ja samoilla kulmilla asui myös Ilveksen puolustaja Ville Sirén. Jääkiekko ja treenaaminen yhdistivät nuoria, kesällä mökkeiltiin ja pörrättiin veneellä Näsijärvellä. Juhliakin järjestettiin.

Jalo pelasi liigaa Ilveksessä vuoteen 1990, minkä jälkeen hän lähti ulkomaille. Hän pelasi kolme ottelua NHL:ssä Edmonton Oilersissa sekä Ruotsissa ja Italiassa. Peliura päättyi Hämeenlinnan Pallokerhossa vuonna 1998.

– Ulkomaan vuosinakin pidimme Ponan kanssa yhteyttä. On hienoa, kun ystävyys kestää vuosikymmenestä toiseen ja laajenee pariskuntien väliseksi, Antin ja Satun häissä bestmanin tehtäviä hoitanut Jalo sanoo.

Risto Jalo ryhtyi Ilves-Hockeyn toimitusjohtajaksi toistamiseen keväällä 2017 amerikkalaisen Vincent Manngardin luovuttua Ilveksen omistajuudesta.

– Olin juuri ostanut Tampereen ja Oulun autonvuokraustoiminnan Scandia Rentiltä ja ajatellut, että siinä on minulle yrittäjäpolkua eläkeikään asti. Mutta kun Manngard luopui, tarvittiin joku ottamaan koppi. Tuli tunne, että tämä kortti on katsottava.

Uuden Ilveksen rakentaminen aloitettiin vauhdilla ja rahoittajia etsittiin kuumeisesti.

– Tiesimme, että kun löydämme sopivat vetäjät ja omistuspohja palautetaan tamperelaiseksi, Ilves nousee. Rahoituksen etsinnässä käytettiin apuna myös Ponan ideoita. Hän antoi vinkkejä, suositteli ja yhdisti ihmisiä. Hänen avullaan pääsimme ainakin esittämään asiamme mahdollisille sijoittajille.

Jalon mukaan Antti on kauppakamarin johtajana elementissään.

– Hän oli kiinnostunut yhteiskunnasta ja Tampereen asioista jo varhain. Kun hänet valittiin ensi kerran kauppakamariin, ystäväpiirissä sanottiin, että nyt on Pona oikeassa paikassa.

Antti Eskelinen

Syntynyt Tampereella 26.3.1964

Ylioppilas Kaarilan lukio, 1984

Koulutus: yo-merkonomi, valmentajatutkinto

Työura: Messukylän lukio, liikunnanopettajan sijaisuuksia (1991–1993), Pona´s Promotion, yrittäjä, (1993–2000), Team Tampere ry, toiminnanjohtaja (1993–2001), Tampereen kauppakamari, koulutusasiamies (2001–2010), Itella, aluejohtaja (2010–2011), Tampereen kauppakamari, toimitusjohtaja (2012–)

Jääkiekkoura: 1988–89 Porin Ässät, 1989–90 Jokerit Helsinki, 1990–91 Tampereen Ilves.

Nykyiset hallituspaikat: Tampereen Messut Oy, Finland Restaurant Finresta Oy, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö.

Harrastukset: golf, metsästys, liikunta.

Antin TOP 3 - tärkeimmät asiat juuri nyt Suomelle ja Pirkanmaalle

Aktiivinen varautuminen Venäjän taholta tuleviin kriiseihin ja häiriöihin.

Tampereen kasvun eväiden varmistaminen pitkäjänteisellä ja tulevaisuuteen katsovalla tonttipolitiikalla ja kaavoituksella.

Yritysten toimintaedellytysten ja Tampereen keskustan vetovoiman säilyttäminen järkevällä liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ja pysäköintipolitiikalla.

Antin mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Tampereen kauppakamarin Väinö ja Mauri Hyppösen Stipendirahastoon. Varat ohjataan tamperelaisissa korkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tukemiseen.
Lahjoitusohjeet
Saaja: Tampereen kauppakamari ry, W. ja M. Hyppösen stipendirahasto
Tilinumero: Nordea FI08 1146 3000 8590 97, viite Antti Eskelinen 60 v.

Teksti Päivi Eskelinen
Kirjoittaja ei ole sukua päivänsankarille.