Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Parkanossa ei arkailla tarttua haasteisiin

Julkaistu 10.09.2014
– Antakaahan tilinumeroitanne, niin saadaan ammattikoululaisille kannettavat tietokoneet. Kunta maksaa lukiolaisten tietokoneet, eikä ammattikoululaisten pidä jäädä ilman, sanoo Kopar Oy:n laatu- ja kehityspäällikkö Samuli Saarela parkanolaisten teollisuusyritysten edustajista koostuvalle Lounasryhmälle.

Asiaa ruvetaan heti organisoimaan, eikä kukaan mukise vastaan. Tai eipä tietenkään, koska Parkanossa on tapana toimia: yrityksille yhteisiä asioita hoidetaan kerran kahdessa kuukaudessa – tai tarpeen mukaan – kokoontuvassa Lounasryhmässä, ja seudun vetovoimaan liittyviä asioita edistetään Lounasryhmän perustamassa ProParkano-yhdistyksessä.
– Lounasryhmä syntyi 1990-luvulla siksi, että yritykset halusivat äänensä entistä paremmin kuuluvan kaupungin päätöksissä. Niihin oltiin silloin melkoisen tyytymättömiä, kertoo Lounasryhmää nykyään vetävä FennoSteel Oy:n toimitusjohtaja Antti Poussa.
Hän pitää ryhmää ”huomattavan arvokkaana asiana” ja suosittelee mallia muillekin.
– Eivät pienen kunnan yrittäjät muuten juuri tapaisi tai edes tuntisi toisiaan. Jokainen puuhailee omassa arjessaan ja kaikilla on kiire. Olemme kokousten lisäksi tehneet yritysvierailuita. Keskusteluyhteys on vahva myös kokousten ulkopuolella. Lounasryhmään kuuluvat kaikki Parkanon merkittävät teollisuusyritykset sekä kaupungin elinkeinoyhtiön Kehitys-Parkin toimitusjohtaja Juha Tuominen ja kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma. Saamme helposti terveisemme perille.
Juha Tuominen on sanansaattaja yritysten ja poliittisen päätöksenteon välissä, hän kuulee, miten yrityksillä menee, mitä niillä on sydämellään.
– Kaupunkiin päin taas muistuttelen, että veroeurot tulevat juurikin tältä porukalta, Tuominen sanoo.

Kohtuullisesti menee

Elokuisena maanantaina Lounasryhmässä yritykset antavat napakoita tilannekatsauksiaan, ja niistä päätellen kohtuu hyvin menee. FennoSteelin Antti Poussa kertoo yrityksen liikevaihdon kasvaneen alkuvuonna reippaasti.
Toimitusjohtaja Sami Suomilammi sähköurakointeja tekevästä Sähkösuomilammi Oy:stä sanoo, että viime vuonna liikevaihto romahti, mutta tänä vuonna näyttää hyvältä.
– Näkymät tosin ovat vain noin kuukauden päähän. Tarjouksia on kuitenkin tehty lupaavasti, eli uskon kasvuun.
Materiaalinkäsittelyjärjestelmiä tekevässä Koparissa on Samuli Saarelan mukaan täystyöllisyys ensi maaliskuuhun saakka. Hänellä on myös uutisia lounasporukalle:
– Olemme saaneet teräsrakenteillemme vaativimman EXC4-tason CE-merkintäoikeudet. Heinäkuun alussahan astui voimaan rakennustuoteasetus, jonka mukaan teräsrakenteiden pitää olla CE-merkittyjä. Se haastaa konepajat, pienetkin, hakemaan CE-merkintään oikeuttavaa sertifikaattia. Jos Suomessa on muutama tuhat konepajaa, EXC4-tason sertifikaatti on vain parilla kymmenellä. Ostajakenttää tämä sertifikaatti selvästi aktivoi.
Vesien käsittelyjärjestelmiä valmistavan Parkanon Muovituote Oy:n näkymät ovat ”ok”, arvioi toimitusjohtaja Janne Kirjonen.
– Pitkälle ei kyllä näe. Asiakkainamme on paljon kuntia, ja niiden vaikea taloustilanne alkaa tuntua meillä nyt. Meitä työllistäisivät esimerkiksi ydinvoimalat – tai siis niiden ympärille rakennettava infra – samoin Talvivaara, jos se toipuu. Vientimahdollisuuksia löytyy pumpputoimittajien kautta Pietarista, jos siellä toden teolla aletaan vesiä puhdistaa.

Työtä on, koulutusta tarvitaan…

Lounasryhmä ja ProParkano ovat ottaneet myös koulutuksen yhdeksi edunvalvonnan kohteeksi.
– Säännöllisesti on käyty torjuntataistelua ammatillisen koulutuksen säilymiseksi seudulla, ja sitä käydään taas, jotta koulutusta olisi täällä vuoden 2016 jälkeenkin. Täällä on työtä. Eikö koulutusta tosiaankin kannattaisi järjestää siellä, missä työpaikatkin ovat? yritysten edustajat ihmettelevät.
Huolta kannetaan työvoiman saatavuudesta. Kokemukset ovat kaikilla samat:
– Jos parkanolaiset nuoret lähtevät muualle opiskelemaan, sille tielle he usein jäävät. Toisaalta työntekijöiden houkutteleminen ”vähänkään Ikaalista etelämpää” ei tuota kestäviä ratkaisuja. Ihmiset eivät muuta Parkanoon, ja 85 kilometrin työmatka esimerkiksi Tampereelta uuvuttaa vuodessa.
Paitsi että yritysryhmä taistelee ammattikoulutuksen säilymisestä seudulla, se myös haluaa uudistaa opiskelua entistä työssäoppimisvaltaisemmaksi.
– Olemme myös järjestämässä abeille tutustumisia paikallisiin yrityksiin. Kannustamme heitä lisäksi muistamaan paikallisia yrityksiä, kun aikanaan miettivät opinnäyte- ja harjoitustöiden tekoa, Juha Tuominen kertoo.

… ja viihtymisen eväät

Yritys- ja henkilöjäsenten ProParkano otti aikanaan roolin paikallisten urheilijoiden ja kulttuurin tukijana, viihtyvyyden parantajana. Se on vuosien saatossa jakanut 300 000 euroa eri kohteisiin. Urheilijoiden ja tapahtumien lisäksi on tuettu muun muassa nuorisokahvilaa, kesäteatteria ja oltu mukana pelastamassa elokuvateatteria, uudistamassa kaupungin keskustaa ja ostettu ala- ja yläasteille koottavat robotit.
– Asioiden toteuttamisessa raha on tärkeää, mutta tärkeää on myös parkanolaisten talkoopanos. Olisi hyvä saada ihmiset ajattelemaan, mitä yhdessä voidaan saada aikaan – elinvoimaisuuden varmistaminen on jokaisen kaupunkilaisen asia. Kun halutaan toimia, verkostot ovat olemassa, sanoo Leppäkosken Sähkö Oy:n myyntijohtaja Mika Laatu.
Parkano-lounasryhma-on-Parkanon-yritysten-keskustelu-ja-toimeenpanofoorumiJa ei kun toimeksi. Lounasryhmä on Parkanon yritysten keskustelu- ja toimeenpanofoorumi. Mukana on parikymmentä yritystä, elokuun tapaamiseen osallistuivat Miiro Kuusikko FennoSteelistä (vas.), Mika Laatu Leppäkosken Sähköstä, Jorma Niemi Lämpömajorasta, Janne Kirjonen Parkanon Muovituotteesta, Juha Tuominen Kehitys-Parkista, Sami Suomilammi Sähkösuomilammista, Antti Poussa FennoSteelistä ja Samuli Saarela Koparista. Seuraava kokous pidetään lokakuussa, ja silloin Juha Tuominen kertoo tekeillä olevasta elinkeinostrategiasta.