Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Nyt rakennetaan käytävä Suomen kasvulle

Julkaistu 10.09.2014
Rajat kaatuvat rytisten, kun Suomen kasvukäytävää Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välillä nyt rakennetaan entistä ponnekkaammin.

Uudenlaiseen tekemiseen ja yhteiseen kehittämiseen on sitoutunut alueen 18 kuntaa, kolme maakuntaa ja neljä kauppakamaria – sekä uudenlaisen yhteistyön tekemisen tahto.
– Kyseessä ei ole vain liikenneväylä, vaan toisiaan lähellä olevien kuntien kokonaisuus, jonka menestyminen ratkaisee koko Suomen menestymisen. Tavoitteena on muodostaa siitä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja maan houkuttelevin logistiikan, asumisen, koulutuksen ja elinkeinoelämän alue, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie.
Tampereen kaupungin edustajana hankkeen ohjausryhmässä toimiva Jyrki Laiho korostaa, että nyt on tunnistettu kasvukäytävän ominaisuudet, ja hankkeen avulla pystytään luomaan välineitä, toimintamalleja ja järjestelmiä, miten kasvu vastaanotetaan ja koordinoidaan kuntien yhteiseksi hyväksi.
– On monia isoja asioita, joihin kannattaa löytää yhteinen ratkaisu. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu kasvaa, ja ruuhkat pahenevat. Kasvua voisi purkaa kasvukäytävälle, tarjota vaihtoehtoja. Ei se olisi pääkaupunkiseudulta pois, vaan helpottaisi sen tilannetta. Kaikki osapuolet voittaisivat. Eikä aina tarvitse olla kyse kasvun lisäämisestä, vaan siitä, että tehdään enemmän laatua kuin määrää.
Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haatajakin huomauttaa, että kasvukäytävä mahdollistaisi logistiikassa ja liikkumisessa entistä älykkäämpien ja vihreämpien ratkaisujen kehittämistä, matkaketjujen sujuvoittamista, tehokkuuden parantamista ja uudenlaisia palveluja.
– Kasvukäytävä voi toimia myös elinkeinojen kehittämisen alustana, bisneslaboratoriona, jos tilataan rohkeasti kehittämistyötä ja tehdään kokeiluja.

Pitkä tähtäys, mutta nopeasti konkretiaa

Kasvukäytävä on iso ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuva hanke. Viime vuonna sille luotiin perustaa ja rahoitusta, tänä vuonna se on saatu vauhtiin ja talvikaudella 2015 hahmotellaan konkreettiset toimet.
– Työ vaatii kärsivällisyyttä. Tavoitevuosi on 2040, ja asiat etenevät vaiheittain. Mutta nopeita tuloksia tarvitaan lähivuosina, jotta säilyy usko siihen, että tähän kannattaa satsata, Alasentie sanoo.
Mitä konkretiaa kasvukäytävä voisi sitten nopeimmin edistää? Jyrki Laiho nostaa yksittäisenä hankkeena Helsinki-Vantaa ruuhkan väljentämisen ohjaamalla tiettyjä toimintoja Tampere–Pirkkalaan. Älyliikenteen nopeisiin mahdollisuuksiin uskovat sekä Alasentie että Haataja.
– Älyliikenteen kehittämiselle ja sovelluksille lentokentän, moottoritien ja pääradan kokonaisuus tarjoaa hyvän laboratorion. Ensimmäisten hankkeiden ei tarvitse olla massiivisia. Voitaisiin aloittaa esimerkiksi matkaketjujen sujuvoittamisesta älykkyyden avulla. Joka paikkaan ei tarvitse kehittää omia sovelluksia, vaan olisi yhteinen kokeilu koko käytävälle siitä, miten liikkuminen ja liikenne optimoidaan, ehdottaa Haataja.
Liikkumisen sujuvuus ylipäätään on tärkeä tavoite kauppakamarille.
– Tietenkin kasvukäytävän konkretian täytyy liittyä maakuntien julkilausumiin tavoitteisiin, kuten meillä ratakäytävän kehittämiseen ja lentoliikenteen liittämiseen siihen, eri liikennemuotojen kytkemiseen toisiinsa. Uudenlaisilla matkaketjuilla sujuvoitetaan liikkumista ja minimoidaan matka-aika – toisin sanoen parannetaan kansantaloudellista hyvinvointia ja tehokkuutta. Tällaista olisi myös helppo pilotoida vaikka Hämeenlinnan ja Tampere–Pirkkalan välillä.
Jukka Alasentie toteaa, että työmatkat ovat kasvukäytävällä kuntien yhteinen nimittäjä, samoin asuminen.
– Miten asemanseutuja kehitettäisiin palvelemaan entistä paremmin työssäkäyviä? Miten alueen kilpailukyky paranisi, jos kunnat profiloituisivat vahvuuksillaan esimerkiksi erilaisten asumisen vaihtoehtojen tarjoajina? Tämä antaa kunnille näkökulmia omien strategioidensa miettimiseen.

Vahva usko yhteiseen kehittämiseen

Alasentie muistuttaa, että jos Pirkanmaalle ennakoitu 100 000 asukkaan kasvu vuoteen 2040 toteutuu, tarvitaan sadan miljardin euron investoinnit teihin, työpaikkoihin, kauppoihin, asumiseen.
– Eli on investoitava joka tapauksessa, ja silloin pitää miettiä, tukevatko ne investoinnit kasvukäytävää vai optimoiko kukin vain oman alueensa asioita.
Jotta kasvukäytäväprojekti onnistuu, sen pitää saada aikaan aivan uudenlaista yhteistyötä. Alasentie, Laiho ja Haataja uskovat, että sellaista syntyy.
– Ennen katseet sumentuivat maakunnan rajalle, mutta nyt on myös henkisiä valmiuksia uudenlaiseen yhteiseen kehittämiseen. Joissain asioissa toki kilpaillaan, mutta on paljon yhteisiä intressejä, joissa yhteistyöstä saadaan voimaa, Alasentie sanoo.
Esimerkiksi asemanseutuja ollaan kehittämässä monessa kasvukäytävän kunnassa, ja siinä olisi yksi konkreettinen yhteisen tekemisen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen paikka.
Laiho huomauttaa, että tärkeää on nähdä yhteinen etu, eikä kateellisina kilpailla keskenään. Peer Haatajan uudenlaisessa tekemisen kulttuurissa ei harrasteta lyhyen ajan optimointia, vaan yhdessä päätetään, yhdessä tehdään ja kaikki hyötyvät yhtä paljon.
– Pitää avoimesti kertoa, mitä mikin alue tavoittelee ja sitten löytää yhteiset intressit ja yhteiset nimittäjät – ja saada ensimmäiset konkreettiset hankkeet liikkeelle. Siihen taas tarvitaan mukaan myös poliittisia päättäjiä.
Suomen-kartta-kasvukäytävä-Helsinki–Hämeenlinna–Tampere







Suomen kasvukäytävä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere on Suomen ainoa eurooppalaiset mitat täyttävä väestö- ja työpaikkakeskittymä, ja sitä ollaan nyt entistä ponnekkaammin kehittämässä. Mutta se ei pääty Tampereelle eikä Helsinkiin, vaan kytkeytyy Bothnian Corridoriin ja sen kautta koko Euroopan unionin liikenteelliseen selkärankaan TEN-T-verkostoon.








Suomen kasvukäytävällä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere

Nelio lila tuotetaan Suomen bkt:sta 45 %
Nelio lila sijaitsee 40 % työpaikoista, asuu kolmannes suomalaisista


Kasvukäytäväverkosto

Nelio lila johtajana projektijohtaja Anna-Mari Ahonen
Nelio lila rahoittajina kunnat ja kauppakamarit
Nelio lilakoordinoi ja generoi hankkeita, joita rahoittavat muun muassa maakunnan liitot, Tekes, ELY ja joita toteuttavat esimerkiksi yritykset, oppilaitokset ja kuntien kehitysyhtiöt.



Katso myös kasvukäytäväverkoston projektijohtajan Anna-Mari Ahosen Näin sen näen -kirjoitus Tampereen kauppakamarilehdestä 4/2014

Teksti Annikaisa Knuutila