Tampereen kauppakamarilehti

Kansainvälistyminen, lentoyhteydet, koulutus ja digitalisaatio

Kirjoitettu February 16, 2016
Johanna Kartila-Malmivaara


Pirkanmaan Ekonomit ry:llä on yli 2000 jäsentä Pirkanmaan talousalueella. Ekonomit työskentelevät kaikilla toimialoilla yksityisellä ja julkisella sektorilla, johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä ja yhä useammin myös yrittäjinä jo vakiintuneissa yrityksissä tai start-upeissa. Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma koskee ekonomeja läheisesti.

Elinkeinopolitiikan osalta sote- ja aluehallinnon uudistus tuovat tullessaan mahdollisuuksia ja haasteita. Ekonomit toivovat pääsevänsä mukaan arvioimaan ja kommentoimaan vaikuttamissuunnitelman yksityiskohtia, kun suunnitelmaa toteutetaan. Uuden aluehallintomallin tulisi nopeuttaa suunnittelua ja päätöksentekoa kaikilla hallintoalueilla. Suomessa jo alkaneen digitalisaation hyväksikäyttö elinkeinopolitiikan käytännön tukena voisi tuoda joustavuutta ja esimerkillistä osaamista Pirkanmaalle. Tällä voitaisiin lisätä alueen kiinnostavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Jotta talous saataisiin vahvalle kasvu-uralle, olisi ulkomaisten investointien houkutteleminen Pirkanmaalle ja potentiaalisten kasvuyritysten skaalautuminen kansainvälisille markkinoille tärkeää. Ekonomit pitävät tärkeinä myös kansainvälistymistavoitteita, KasvuCampejä ja niiden johdonmukaista toteuttamista.

Hyvät ja kansainväliset liikenneyhteydet tukevat yritysten kansainvälistymistavoitetta ja joustavaa aluehallintomallia. On helpompaa saada ulkomaisia investointeja ja kansainvälisiä osaajia Pirkanmaanmaalle, jos suorat yhteydet ulkomaille toimivat. Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen ja ratayhteyksien lisääminen erityisesti Etelä-Suomen kaupunkien välillä vievät näitä asioita eteenpäin.

Kauppatieteen opinnot Tampereen yliopistossa aloittaa noin 150 opiskelijaa vuosittain, ja muissa korkeakouluissa aloittajia on noin 1350. Tutkinto antaa valmiudet monen tyyppisiin tehtäviin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Opintonsa päättävillä on paremmat valmiudet ja kilpailukyky, jos he pääsevät harjoittelemaan tietojaan käytäntöön osana opiskeluja tai tutkielmantekovaiheessa.

Tässä asiassa olisi hyvä olla ketterä ja tukea opiskelijoiden työharjoittelua osana opiskelua, ei enää tukeutua vuosien päähän tähtäävään suunnitteluun, joka ei taivu maailmantalouden nopeisiin muutoksiin. Käytännön työelämän harjoittelun positiivinen puoli on se, että on pakko oppia muuttumaan valmiiksi jo siinä tahdissa, kun ympäristökin muuttuu.

Johanna Kartila-Malmivaara
Pirkanmaan Ekonomit ry

Kategoriat: