Teollisuusvaliokunnan yrityksistä yksi jos toinenkin uutisoi hyvää virettä, töitä riittää. Huolissaan ollaan osaavien tekijöiden saatavuudesta sekä koulutuksen laadusta.

Töitä on, missä tekijät? Osaavan työvoiman saannin turvaaminen nousi kärkeen, kun kauppakamarin teollisuus-
valiokunta keskusteli kuntavaaleista. Mukana Wavin-Labkon Timo Sarlin (oik.), Ata Gearsin Antti Kontiainen,
Tasowheelin Kari Sorjonen, Haarlan Tiina Mustaniemi, Sandvikin Petri Liljaranta, dosentti Pertti Timonen, Koja-
Yhtiöiden Leena Aalto, UPM:n Sauli Brander, Gardner Denverin Jussi Nurminen, Javaskon Pekka Kääriäinen,
Tampereen Konepajojen Juhani Lehti ja Jokilaakerin Jori Paatsjoki.

Yritysten terveisiä kuuntelemassa olleet apulaispormestarit Leena Kostiainen (kok.) ja Pekka Salmi (sd.) yhtyivät yritysten huoleen. Kostiainen haluaisi saattaa nuoret jo yläkoulussa tutustumaan ammattikoulutukseen, jotta koulutusvalinnat osuisivat jatkossa nykyistä lähemmäs omaa kiinnostusta. Pekka Salmea huolestuttavat hallituksen koulutussäästöt, jotka esimerkiksi Tredulle tarkoittavat 11,6:tta miljoonaa euroa.

– Mistä säästetään? Teollisuusaloilla lähiopetus on kuitenkin parasta opetusta. Vaalikauden iso asia on, miten Tredu pidetään pinnalla ja koulutustaso nykyisellä tasolla – saati että sitä voitaisiin kehittää.

Leena Kostiainen arvioi, että Tredussa leikkauksia pystytään vähän kompensoimaan käyttämällä oppilaitoksen vanhoja ylijäämiä.
Valmet Technologiesin sellu- ja energialinjan talousjohtaja Maija Strandberg piti tärkeänä, että asennekasvatus aloitetaan jo yläkoulussa.

– Kaupunki voi tässä auttaa, ja esimerkiksi TET-uudistus on hyvä. Yhteistyössä firmojen kanssa pitäisi kertoa, millainen nykyaikainen teollisuustyöpaikka on. Sehän on viisas ja siisti.

Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haataja oli TET-uudistuksesta samaa meiltä ja piti tärkeänä, että resursseja oppilaanohjaukseen lisätään ja ketjuun saadaan koko koulu ja työhallintoakin.

Koja-Yhtiöiden toimitusjohtaja Leena Aalto kertoi Helsingissä käytössä olevasta kesäsetelistä: yritys tarjoaa 9. luokan käyneelle kesätyötä vähintään 10 päivää / 50 tuntia ja maksaa palkkaa 335 euroa; kaupunki maksaa siitä 300 euron osuuden työnantajalle. Kostiainen arveli, että kesäsetelillä voitaisiin jatkaa TET-yhteyttä: nuori voisi seuraavana kesänä mennä TET-paikkaansa kesätöihin ja sitä voitaisiin setelillä tukea.

Tampereen Konepajojen toimitusjohtaja Juhani Lehti korosti koulutuksen laadun tärkeyttä sekä sitä, että nyt kasvavissa työvoimatarpeissa on tehtävä töitä tuotannollisen teollisuuden eteen, ei vain ”muotialojen”.

Yhteisesti oltiin sitä mieltä, että valmistavan teollisuuden on myös itse parannettava tunnettuuttaan ja kiinnostavuuttaan nuorten mielissä. Sandvik Mining and Constructionin paikallisjohtaja Petri Liljaranta ehdotti pilke silmäkulmassa teollisuuden realitysarjaa kokkiohjelmien tapaan. Gardner Denver Oy:n toimitusjohtaja Jussi Nurminen kehotti yrityksiä kertomaan reippaasti, että tarjolla on itse asiassa huipputyöpaikkoja maailmanluokan firmoissa.

Alusta-ajattelua ja logistiikkaa

Apulaispormestarit muistuttivat, että kaupunki on työpaikkojen luonnin mahdollistaja, yritykset luovat työpaikat. Kostiainen nosti uutena elinkeinopoliittisena asiana esille älykäs kaupunki -sateenvarjon alla toteutettavan alusta-ajattelun.

– Kaupunki voi olla innovaatioalusta, joka mahdollistaa yritysten uusien asioiden kokeilemisen ja näin referenssien saamisen.
Pekka Salmi puolestaan esitteli ”uusvanhaa” ideaa Tampereesta sisäsatamana ja valtakunnallisena logistiikkakeskuksena.

– Tavoitteena olisi kuljetusten tehostaminen, reittien ja kuljetusvälineiden optimointi. Keskus parantaisi yritysten kilpailukykyä, houkuttelisi tänne yrityksiä ja toisi työpaikkoja. Logistiikkakeskus oli esillä noin kymmenen vuotta sitten, mutta se ei silloin lähtenyt lentoon. Nytkin yritykset pitäisi saada sitoutumaan hankkeeseen, muuten siitä ei tule mitään.

Logistiikkakeskus sai teollisuusvaliokunnalta hentoa vihreää valoa, selkeästi enemmän intohimoja herättivät Tampere–Pirkkalan lentoyhteydet. Apulaispormestarit muistuttivat, että kehittämiseen ja neuvotteluihin on kyllä satsattu mutta että kentällä pitää myös olla käyttäjiä.

Lentoliikennebisnes on vaikea ja hankala, ja neuvottelujen keinot ovat rajallisia. Yrityksille päivittäinen yhteys johonkin Euroopan hubiin olisi kuitenkin niin tärkeä, että voisiko kaupunki jotenkin tukea mahdollista operaattoria? Pekka Salmi olisi valmis harkitsemaan tukea johonkin rajaan saakka.

– Mutta mukaan olisi saatava Tampereen lisäksi muutkin seudun kunnat.

Mistä äänestetään? Tampereen yliopiston dosentti Pertti Timonen määritteli teollisuusvaliokunnan kokouksessa huhtikuun kuntavaalien olevan ”historialliset, vanhat ja väärät”. – Valtuusto valitaan ihan erilaiseen kuntaan kuin aikaisemmin. Kuntien tehtävät muuttuvat 1,5 vuoden kuluttua ja nyt valintoja pitäisi tehdä kunnan uusien tehtävien mukaisesti. Pitäisi myös puhua paikallisista asioista, mutta agenda on valtakunnallinen, koska oppositio tekee vaaleista äänestystä Sipilän hallituksesta. Kuulolla apulaispormestari Leena Kostiainen, teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Tampereen Tiivisteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Arpiainen ja apulaispormestari Pekka Salmi.

Suoraan Eurooppaan. Lentoyhteyksien kehittämistä
peräänkuulutti muun muassa FennoSteelin toimitusjohtaja Antti Poussa.

Elinkeino ja valinnanvapaus. Wavin-Labkon toimitusjohtajaa Timo Sarlinia (oik.) mietityttivät haja-asutusalueiden
jätevesihuollon siirtyminen kunnan järjestettäväksi ja siitä seurannut tiukka kilpailutus, joka rajoitti pienimpien yritys-
ten osallistumista ja asiakkaiden valinnanvapautta. Apulaispormestarit Leena Kostiainen ja Pekka Salmi totesivat,
että palautetta on tullut paljon ja että kilpailutuskriteereitä voi olla syytä kehittää. Sarlinin huolta kuuntelivat myös
ATA Gearsin toimitusjohtaja Antti Kontiainen ja Tasowheelin hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila