Tarasten kiertotalousalueen markkinointi alkaa

Betonia murskataan jo Tarastenjärven uudella kiertotalousalueella. Tieyhteys eritasoliittymään valmistuu kevään aikana, sitten rakennetaan Tarastentie alueen läpi. Maaliskuussa alueen markkinointi pääsee toden teolla vauhtiin.


Pirkanmaan Jätehuollon alueen naapuriin Tarastenjärvelle, 9-tien etelä- ja pohjoispuolelle on kaavoitettu kiertotalousalue, jota hankkeen puuhamies, Pikonlinna Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Oesch kuvaa teollisuusalueena ”Tampereen pohjoiseksi portiksi”.

– Tarastenjärvelle on tulossa 66 hehtaaria kiertotalousaluetoimintaa, 22 hehtaaria teollisuusaluetta, toimi- ja liiketila-aluetta 15 hehtaaria, joista 3000 kerrosneliömetriä erikoistavarakaupalle sekä raskaan liikenteen huoltoasema ja parkkialue. Synergiaetuja haetaan niin alueen yritysten kesken kuin Pirkanmaan Jätehuollon ja Tammervoiman hyötyvoimalankin kanssa.
Alueen kehittämistä vie eteenpäin Jutikkala Säätiön perustama Tarasten Kiertotalousalue Oy.

– Yhtiö rakentaa infran, pyörittää alueen kehitystoimintaa, esirakentaa tontteja. Se markkinoi, myy tai vuokraa tontit, ja on mukana myös tilojen rakentamisessa. Se huolehtii palveluista, muun muassa alueelle tulevasta vaakapalvelusta ja sen yhteyteen tulevasta kuormantarkastuspalvelusta.

Kartta Tarastenjarvi-netti

Tarasten kiertotalousalue muun muassa kierrätys-, maa-aineiden jalostus- ja betonijätteen käsittelytoimintoineen
sijoittuu 155 hehtaarin alueelle 9-tien etelä- ja pohjoispuolille. Näkyvälle paikalle tien varteen rakennettaville rekkaparkille, toimistokorttelille ja teollisuuskorttelille haetaan yhtenäistä ulkonäköä. Alueelle on varaukset myös kahteen 30 metriä korkeaan mainostorniin.

Kun markkinointi alkaa, keskeistä ensimmäisessä vaiheessa on ankkuriyritysten hankkiminen sekä toimitila-alueelle sijoittuvien yritysten haku. Myös huoltoasemakumppania kartoitetaan.

– Minimitavoite on, että viidessä vuodessa 30 prosenttia alueesta on käytössä.

Tarastella on tarkoitus ottaa vastaan ja jalostaa uudelleenkäyttöön muun muassa kierrätysbetonia, tiiltä, asvalttia sekä puhtaita ja pilaantuneita maa-aineksia. Alueelle suunnitellaan myös Biopolttoaineterminaalia.

– Eli materiaaleja, joita syntyy yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä Suomen kasvukeskuksissa. Jätettä pitää pystyä käsittelemään turvallisesti, ja jotta jätteenkäsittely on mielekästä, jätevolyymien pitää olla riittävän isot. Jätettä pitää olla paljon myös siksi, että sitä voidaan käsiteltynä toimittaa riittävä määrä uudelleenkäyttökohteisiin. Jätettä kertyy pienistä puroista, ja niistä pitää koota materiaalia uudelleen hyödynnettäväksi. Siksi rakennamme alueelle myös materiaalipankkitoimintaa.

Alueella on jo luvat betonin, puhdasaineiden, tiilen ja tuhkan käsittelylle ja varastoinnille. Tarkoitus on myös, että alueen rakentamisessa hyödynnetään kiertotalousmateriaaleja.

Kangasala Harri-Oesch-netti-sisa

 
Ympäristö- ja jäteliiketoiminnassa sijoittajana ja yrittäjänä kannuksia hankkinut Harri Oesch uskoo, että Tarasten kiertotalousalue
on aikanaan yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon ja Tammervoiman alueen kanssa Suomen monipuolisimpia ja suurimpia kiertotalousalueita. – Kierrätysliiketoiminta kasvaa vääjäämättä, siihen ohjaavat niin kierrätyksen tehostamisen tarve,
lainasäädäntö kuin ihmisten tietoisuuskin.


”Poikkeuksellista yhteistyötä”

Tarasten alueen kehittäminen sai vauhtia, kun Pikonlinna Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Jutikkala Säätiön hallituksen jäsen Harri Oesch katseli Säätiön omistamia alueita ysitien varrella, Tarastenjärven jätekeskuksen ja Tammervoiman hyötyvoimalan lähellä. Oeschilla on pitkä kokemus sijoittajana ja yrittäjänä ympäristö- ja jäteliiketoiminnassa.

– Aloin miettiä, mikä olisi sellaisen alueen tulevaisuus. Kiertotalouteen liittyvän liiketoiminnan tarve on lisääntynyt, mutta se on useimmiten ympäristöluvitettavaa, eikä sitä haluta omalle takapihalle. Se vaatii paljon tilaa, alueen huolellista auditointia ja hulevesien hallintaa. Tarastenjärvi täytti kriteerit: on tilaa, hyvä sijainti toimintojen luvituksen kannalta ja erinomaiset liikenneyhteydet.

Kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut

Säätiö omistaa maata ysitien etelä- ja pohjoispuolella, iso osa ympäröivistä maista on Kangasalan kaupungin.
– Tämä johti keskusteluun kaupungin kanssa, miten kiertotalous- ja teollisuusalue voitaisiin toteuttaa. Lähtökohta oli se, että kaupunki toimii kaavoittajana, eikä sen tarvitse sijoittaa resurssejaan alueeseen sen jälkeen. Joku muu – tässä tapauksessa Tarasten Kiertotalousalue Oy – investoi infraan, konseptoi ja markkinoi yritysaluetta.

Oesch sanoo, että järjestely on poikkeuksellinen ja vaatii avoimuutta ja pragmaattisuutta. Kaupungille työnjaon pitää olla selkeä. Hanketta vetävälle yritykselle taas kaavan sallimien mahdollisuuksien ja maankäytön sopimusten mukaisten velvoitteiden pitää olla mielekkäitä.

– Tietenkin neuvotteluissa on monia yksityiskohtia, mutta tärkeää on pystyä tekemään kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Kangasala on ollut valmis kokeilemaan jotain uutta sitoutuneesti ja johdonmukaisesti sekä ymmärtämään myös toisen osapuolen tarpeet. Näin ei kaikissa kaupungeissa aina ole.

Tarasten Kiertotalousalue Oy:llä on vuokrasopimus kaupungin kanssa 50 vuodeksi ja jatkuva osto-oikeus lunastaa maat.

Jalostavaa kaavoitusta

Kaavoittajan kanssa yhteistyö on ollut tiivistä alusta asti, ja yhtiö on neuvotellut yritysten kanssa, millaisia niiden tarpeet ovat ja millainen alue palvelee niitä parhaiten.

– Yksi tärkeimpiä alueen menestymisen edellytyksiä on onnistunut kaavoitus, ja kaavoitus on onnistunut, kun kaava on monimuotoinen käyttötarkoituksessaan ja mukautuu aikansa vaatimuksiin. Iso asia esimerkiksi on tonttien koon joustavuus tarpeen mukaan, hyvät alueen sisäiset liikenneratkaisut ja kaavamerkintöjen mahdollistama luonne.
Tärkeää oli myös se, että alueen erityisluonne otettiin kaavassa huomioon.

– Toiminnot on sijoitettava niin, että ne ovat ympäristöriskittömiä. Se helpottaa auditointia. Ympäristöluvittamisen alaisen liiketoiminnan sijoittuminen alueelle nopeutuu, kun iso osa eri ympäristölupien hakemiseen tarvittavista selvityksistä on tehty valmiiksi.

Kehittäjän näkökulmasta on myös ensiarvoisen tärkeää, että koko alue on yhden toimijan hallinnassa. Oeschin mukaan näin vältetään alueen sisäisiä ristiriitoja ja osaoptimointeja suunnitelmissa ja investoinneissa sekä kaavoituksessa.

– Koska intressitahoja on vain yksi, toiminnot ja erityyppiseen käyttöön tarkoitetut tontit on sijoitettu alueen kannalta optimaalisesti. Alueella on esimerkiksi osoitettu yhteensä 16 hehtaaria maata hulevesien käsittelyyn. Tuo määrä olisi ollut vaikea sijoittaa eri omistajien tonteille.

Kangasalla asiakasnäkökulmaa yritysalueiden kehittämiseen

Yritysalueiden perustamisessa ja kehittämisessä puhaltavatkin uudet tuulet – ainakin Kangasalla. Julkinen ja yksityinen tekivät yhteistyötä jo Pikonlinnan sairaala-alueen evoluutiossa ja jatkavat sitä Tarastenjärven kiertotalousalueella. Saarenmaalle haetaan ennakkoluulottomia tapoja kehittää aluetta asiakaslähtöisesti yritysten tarpeisiin.

– Yrityksen vahva rooli alueen kehittämisessä nopeuttaa hanketta. Nopeus tulee muun muassa siitä, että kunnan pitää hankintalain mukaan kilpailuttaa eri toimijat. On tehokkaampaa, että yritykset toimivat keskenään, sanoo Kangasalan elinkeinojohtaja Lasse Silván.

Nopeus kasvaa myös siksi, että kunnan rahkeet eivät riitä isojen ja monien kehittämishankkeiden läpiviemiseen samaan aikaan. Ja esimerkiksi Tarastenjärven kiertotalousalue olisi tarkoittanut kaupungille uuden toimialan logiikan opettelua.

– Meidän roolimme siellä oli kaavoitus ja laajempi toimintaympäristön kehittäminen, ja nyt yhteistyö Business Tampereeseen päin, kun kiertotalousalueita luodaan Kolmenkulmaan ja Tarastenjärvelle. Jaamme yrityskontakteja ja markkinoimme aluetta.

Tonttilaatikoista joustotiloihin

Elinkeinojohtaja myöntää, että paineita riittää, kun pohditaan, mitkä ovat kunnan mahdollisuudet uudenlaisissa kokonaisuuksissa – jotka kunnalle lisäksi ovat monen vuosikymmenen hankkeita.

Hän arvioi, että perinteiset yritysalueiden tonttilaatikot eivät sovi täydellisesti oikein kenellekään. Yritysalueet on myös yleensä rakennettu niin täyteen, että kun yritys tarvitsisi lähelle kumppanin, tilaa ei ole.

– Miten toteuttaa alue niin, että kumppaneillekin olisi tilaa? Ajatuksissa ovat olleet yrityspiha-tyyppiset ratkaisut ja nopeasti muokattavissa olevat tilat. Myös yritysten toiminnan nopeat muutokset vaikuttavat toimitilamarkkinoihin, yritykset etsivät yhä enemmän vuokratiloja ja joustavasti muunneltavia tiloja. Miten tämä mahdollistetaan – ja miten siitä saadaan liiketaloudellisesti kannattavaa?