Tampere-Pirkkala, lentämisen osaamiskeskus

Tampere-Pirkkalassa katse hakeutuu yleensä lähtevät-saapuvat-lentoaikatauluun, mutta kun perspektiiviä vähän laajentaa, huomaa, että alueestahan on kehittynyt lento-osaamisen keskus.


Tampere-Pirkkala toimii sotilaskenttänä, koulutuskenttänä ja matkustajakenttänä reitti-, charter- ja halpalentoineen, joskus harvoin rahtikenttänäkin.

Lentoaseman päällikkö Mari Nurminen kertoo, että operaatiot kentällä ovat lisääntyneet noin 50 prosenttia – suureksi osaksi Patrian koulutuslentojen ansiosta.

– Kentän käyttöaste on hyvä, yksi Suomen parhaista. Eri toimijoiden yhteistyötä ja keskinäistä yhteydenpitoa on paljon toiminnan koordinoimiseksi, mutta kaikki mahtuvat tänne vielä helposti.

Patrian ja Tredun koulutuskeskittymä lisää kentän elinvoimaa. Toiminnallisesti Nurmista ilahduttaa yhteistyö Tredun kanssa, joka nyt laajentaa koulutusta asentajista myös turva- ja lentokentänhoitajapuolelle.

– Tarjoamme työssäoppimispaikkoja. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan aidossa ympäristössä. Sama koskee Patrian lentäjäopiskelijoita, he oppivat heti toimimaan ja kommunikoimaan oikealla ja vilkkaalla lentokentällä.

Mari Nurminen huomauttaa, että koulutuskeskuksen saaminen Tampere-Pirkkalaan on oivallinen esimerkki eri toimijoiden yhteistyöstä ja että Finaviakin oli osaltaan mahdollistamassa hanketta. 

Tulevat investoinnit totta kai kiinnostavat, esimerkiksi seutukunta on esittänyt toiveen rullausteiden rakentamisesta. Mari Nurminen muistuttaa, että kenttä kehittyy ja sitä kehitetään asiakkaiden myötä, heidän tarpeidensa mukaan. Hän muistuttaa myös, että neljän viime vuoden aikana Finavia on investoinut kentälle noin seitsemän miljoonaa euroa, muun muassa asiakastiloihin. Parhaillaan remontoidaan kunnossapito- ja pelastuspalvelun tiloja, vanha rahtirakennus menee remonttiin syksyllä.

Tarvitaan ”The Tampere-tuote”

Matkustajaliikenteen kumulatiivinen kasvu tänä vuonna elokuuhun mennessä on kahdeksan prosenttia.

– On hienoa, että nimenomaan kokonaiskysyntä kasvaa. Erityisesti kasvua on kansainvälisessä liikenteessä. AirBalticin Riika-yhteys vetää hyvin, Ryanairin koneet ovat täynnä. Vahvuutemme verrattuna moneen muuhun Suomen kenttään on kolme hubiamme Helsinki, Riika ja Tukholma.

Nurminen sanoo, että kentän elinvoima säilyy vain, kun kenttää käytetään, kun nykyiset lennot myydään täyteen ja pystytään luomaan lentoyhtiöihin päin uskottavaa kysyntää uusille reiteille. Uskottavuus tarkoittaa, että täältä ei vain lähdetä vaan että tänne on myös syy tulla.

– Tarvitaan matkailun tuotteistamista, matkailijalle pitää paketoida kohde ja kulkuyhteydet, koko ketju. Tehdä The Tampere-tuote. Tuotteistaminen olisi juuri seutukunnan homma, ja Finavia osallistuu työhön mielellään.

Mari-Nurminen-netti

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on monia toimijoita, Finavian lisäksi muun muassa Airpro, ISS, poliisi, tulli, Kanresta, ja Finn-
hems. Henkilöstöä niissä on noin sata. – Matkustajia kentällä oli heinäkuun 2017 loppuun mennessä 128 250, kumulatiivisesti elokuuhun mennessä määrä kasvoi kahdeksan prosenttia, kertoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.

Logistiikan paikka?

Lentoliikenteeseen perehtynyt Tampereen kauppakamarin asiamies ja Business Tampereen asiakkuusvastaava Harri Ojala sanoo ilahtuneensa Lauri Lylyn pormestariohjelman kirjauksesta, jonka mukaan lentoaseman yhteyteen pitää rakentaa kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus. Sanatarkasti ohjelmassa sanotaan, että ”kaupunki luo yhteistyössä kaupunkiseudun kuntien kanssa edellytykset kansainvälisen rahti- ja logistiikkakeskuksen sijoittumiselle alueelle”. Tämä on jatkumoa AiRRport- ja AiRRhow-visiotöiden tuloksille, joissa logistiikkakeskuksen paikka tunnistettiin.

– Olisihan se erikoista, jos seudulle ei syntyisi logistiikkakeskittymää. Sijainti on niin keskeinen, katsoo sitten kuljetusvolyymejä tai karttaa. Tutkimme Business Tampereessa parhaillaan alustavasti paria kansainvälistä onnistunutta logistiikkakeskusprojektia ja sitä, mitä niissä on tehty oikein.

Ojala arvioi, että Pirkkalassa keskukselle olisi erinomaiset edellytykset ja se sitoutuisi hyvin alueen muuhun ’ekosysteemiin’, johon kuuluvat jo matkustajaliikenteen ohella muun muassa Puolutusvoimat ja koulutuskeskus.

– Logistiikkakeskuksen kannalta olennaista olisi kehittää kenttää niin – tehdä sellainen mahdollistava remontti – että kenttä pystyisi ottamaan vastaan kaikenkokoiset koneet, myös kaupallisten logistiikkayhtiöiden isoimmat koneet. Tämä edesauttaisi osaltaan logistiikkakeskuksen syntymistä.

Logistiikkakeskus oli isosti esillä jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin idea ei lähtenyt lentoon. Perustelut keskuksen perustamiselle olivat samat kuin nytkin: kuljetusten tehostaminen, reittien ja kuljetusvälineiden optimointi, yritysten kilpailukyvyn parantaminen, uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen seudulle.

– Investointeja ajatellen lentoaseman osaamiskeskittymä itsessään voi generoida investointeja. Puolustusvoimien läsnäolo on tärkeää, uusi koulutuskeskittymä on hyvä myös invest-in-näkökulmasta. Se saattaa synnyttää uniikkia osaamista alueelle ja sen ansiosta yhä enemmän koulutusvientiä.

Poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä

Satakunnan lennoston sijainti Pirkanmaalla ja Tampere-Pirkkalan lentokentän välittömässä läheisyydessä on kokonaisuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Talousalueella on vetovoimaa, mikä auttaa esimerkiksi rekrytoinneissa.

– Tampereen seudulla on poikkeuksellisen hyvä yhteishenki yritysten ja viranomaisten kesken. Lennostolle tärkeitä ovat esimerkiksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos, tutkimuskeskus ja johtamisjärjestelmäkeskus sekä Puolustusvoimien strategiset yhteistyökumppanit, kuten Patria ja Insta. Lennoston yhteistyö myös Finavian ja muiden alueen viranomaisten ja yritysten kanssa toimii erinomaisesti. Lentokenttäalueella on paljon eri toimijoiden välisiä synergiaetuja liittyen muun muassa alueen kunnossapitoon ja kehittämiseen. Patrian lentokoulutuksen tulo on lentoasemalle iso juttu nyt ja vielä isompi tulevaisuudessa, sanoo Satakunnan lennoston komentaja, eversti Petteri Seppälä.

Puolustusvoimissa Tampere-Pirkkalan alueen kehittäminen nähdään tärkeänä.

– Ilmavoimille keskeisin kehittämistarve on lentoaseman puoleisen rullaustien jatkaminen. Se joustavoittaisi lentokentän jokapäiväistä toimintaa ja varmistaisi, että lisääntyvä liikenne pystytään sujuvasti hoitamaan myös tulevaisuudessa. Rullaustien pidentäminen parantaisi myös tukikohdan toimivuutta poikkeusoloissa.


TMP-hornetit-netti

Satakunnan lennostossa on 350 työntekijää ja parhaimmillaan 250 varusmiestä. Hornetien korvaajahankkeessa
lennosto on merkittävässä roolissa. Lennostoon kuuluva Ilmataistelukeskus vastaa ilmavoimien koelentotoimin-
nasta ja osallistuu HX-hankkeessa muun muassa uusien koneiden evaluointeihin.

Koulutus myötätuulessa

Onko nimi enne? Patrian lentäjien ja Tredun lentokoneasentajien uusi koulutuskeskus ei suotta sijaitse Myötätuulentiellä: uudet tilat mahdollistavat molempien oppilaitosten toiminnan kasvun ja kansainvälistymisen.

Oppilaitosten keskinäisiä synergiaetuja on varhaista arvioida, mutta niitä tuovat muun muassa yhteiset tilat, kuten metallityötila, maalaamo ja hitsaamo. Tredun toive on saada opiskelijoita työharjoitteluun myös naapuriin Patrialle aitoon huoltoympäristöön, ilmavoimissa työharjoittelijoita on ollut jo aikaisemmin.

Kansainväliseen koulutuspakettiin....

Patria Pilot Trainingin Pirkkalan koulutusyksikön päällikkö Juhani Haapamäki sanoo, että lentoyhtiöiden elämä on syklistä, rekrytointitarpeet syntyvät nopeasti. Nyt kurssit täyttyvät kotimaisista opiskelijoista, mutta jatkossa tavoite on vahvistaa kansainvälistymistä, hakea ulkomaisia yritysasiakkaita ja mahdollisesti myös yksityisasiakkaita.

Patria Pilot Training on jo tehnyt yhteistyötä Pietarin siviili-ilmailuyliopiston ja Kazakstanin siviili-ilmailuakatemian kanssa. Ulkomaisia oppilaita on ollut 60 vuosina 2009–2016.

– Tämä on meille hyvä lähtö, olemme saaneet kokemusta kansainvälisen asiakkaan hallinnasta.

... tarvitaan majoitusratkaisukin

Haapamäki sanoo, että uusi toimintaympäristö mahdollistaa aikaisempaa hallittavamman ja tehokkaamman toiminnan.

– Ilmatilaa on riittävästi, ja esimerkiksi lentoaseman ja lennonjohdon palvelut ovat hyvät, yhteistyö sujuu. Kun lennonjohto toimii 24/7, meidän ei tarvitse rajata toimintaamme lennonjohdon palveluaikojen mukaan. Lisäksi vastaanotto on ollut häkellyttävän positiivinen, tunnemme todella olevamme tervetulleita tänne.

Yksi pala matkalla kansainväliseksi liikennelentäjien koulutuskeskukseksi kuitenkin puuttuu. Ulkomaisille yhtiöille tarjottavien koulutuspakettien pitäisi sisältää koulutuksen lisäksi majoitus, ruokailu, kulkuyhteydet.

– Emme häviä tarjouskilpailuja koulutuksen hinnan vaan majoituksen hinnan takia. Tiedämme suunnilleen, paljonko ja millaisia asuntoja tarvittaisiin ja mitä majoitus saisi maksaa. Olisi hienoa, jos pääsisimme seudun kuntien, yrittäjien ja lentoasemalla toimivien yhtiöiden kanssa yhdessä miettimään majoitusratkaisua, joka palvelisi paitsi opiskelijoita, mahdollisesti myös lentomatkustajia.


TMP-patria E learning-ATP48-netti

Koulutuskeskuksessa Patria Pilot Trainingin oppilasmäärä on 100–120. Tällä hetkellä Finnair
on Patrian lentokoulutuksen isoin asiakas, muita ovat muun muassa Suomen Ilmailuopisto ja
Norra. Osa on yksityisiä lentäjäopiskelijoita, kuten kuvan ATP-48-kurssin opiskelijat.
Kuva Patria Pilot Training

Asentajakoulutusta joka lentoon

Tredussa Myötätuulentiellä voi opiskella lentokoneasennuksen lisäksi logistiikkaa, jossa voi erikoistua lentokentänhoitajaksi, sekä turva-alaa, jonka lentoasemien osioita voi suorittaa lentoaseman turvallisuusympäristössä Tampere-Pirkkalassa.

– Pystymme nyt järjestämään kaikki ilmailualan asentajakoulutukset – B1, B2, A-lupakirjakoulutukset ja muuntokoulutukset. Yrityskoulutuksena on myös aloitettu lupakirjakoulutus Patria Aviationin asentajille sekä Pirkkalan yhteislukion kanssa lentokoneasentajan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhdistävä kaksoistutkinto, kertoo Tredun lentokoneasentajakoulutuksen koulutuspäällikkö Juhani Anttila.

Lentokoneasentajan koulutus on yhteiseurooppalaisen koulutusohjelman mukaista. Tampereelta opiskelijoita käy esimerkiksi Unkarissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Viro on myös kiinnostunut saamaan opiskelijoita työharjoitteluun ilmailualan yrityksiin, yhteyksiä on avattu Ruotsiinkin. Tampereelle opiskelijoita on tullut Unkarista ja Itävallasta, Hollantikin on ilmaissut kiinnostuksensa.

– Koulutustamme arvostetaan ulkomailla erittäin paljon, ja uusi toimintaympäristö antaa entistä paremmat mahdollisuudet järjestää kansainvälisiä koulutuksia uskottavasti, Anttila sanoo.


TMP-Tredu-netti

Kolmannen vuosikurssin opiskelijat Juuso Peltokangas (oik.) ja Miska Päivinen Tredun uu-
dessa lentokonehuolto-oppimisympäristössä. Kaikkiaan Myötätuulentiellä tredulaisia
opiskelijoita on 110. Kuva Tredu

 Teksti Annikaisa Knuutila