Syväosaaja kerää kiertotalouden hedelmiä

Perustana innovaatio. Rohkeasti maailmalle heti. Valtava markkinapotentiaali. Tällaiseen polkuun olisi mikä tahansa startup tyytyväinen – ja tällaista polkua on yli 25 vuotta menestyksellisesti kulkenut jätteen syväkeräysjärjestelmien kehittäjä ja valmistaja Molok Oy.


– Kaikki markkinat kasvavat, viime vuonna liikevaihto parani kymmenen prosenttia, edellisvuonna yli 40 prosenttia, toimitusjohtaja Hannu Jokinen kertoo.

Reipas liikevaihdon nousu oli suoraa seurausta myyntivoiman lisäämisestä, mutta muita vahvoja draivereita ovat Jokisen mukaan kiertotalous, kaupungistuminen ja älykkäät järjestelmät.

– Jätteenkeräys on muuttunut osaksi kiertotaloutta ja sen ansiosta jäte ei ole hukkaa vaan arvomateriaalia. Jätteillä on jälkimarkkinat, suuri rahallinen arvo. Materiaalivirrat kiinnostavat monia. Esimerkiksi Fortum osti keväällä Ekokemin ja marraskuussa Hartwall Capital osti ranskalaiselta Suez Groupilta Suez Suomi Oy:n ja sen jätteenkierrätysliiketoiminnan. Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden yhteinen Tammervoima aloitti viime vuoden alussa. Molokille jätejärjestelmien ja -astioiden valmistajana tulee pieni puro isosta virrasta.

Äly on jo mukana jätehuollossa Euroopassa, Suomessa ei kovin laajasti vielä.

– Meillä oli jo 13–14 vuotta sitten oma pinnanmittausjärjestelmä, Smart Molok , mutta olimme silloin kymmenen vuotta aikaamme edellä. Pilotoinnit kirkastivat sen, että emme lähde itse rakentamaan teknologioita, esimerkiksi anturijärjestelmiä.

Älyä käytetään muun muassa pinnanmittaukseen, tyhjennyskertojen optimointiin – ja sitä käytetään myös käytön seurantaan ja sitä kautta laskutukseen.

– Sähkö ja vesi laskutetaan jo käytön mukaan, miksei jätehuoltokin? Sekajätteen käytönmukaisen laskutuksen tavoite on tietysti kannustaa materiaalien kierrätykseen. Kun kierrätetään tehokkaasti, maksetaan vähemmän. Toisaalta riskinä on, että jos ei haluta tai voida maksaa, jätteet jätetään astian viereen tai heitetään metsään.

Suomessa älykkäiden jätehuoltojärjestelmien yleistymistä hidastavat Jokisen mukaan järjestelmien kalleus ja toisaalta teknologian rajat vaikeissa oloissa. Esimerkiksi järjestelmissä tarvittavat akut ovat herkkiä pakkaselle. Vuoreksen putkikeräysjärjestelmässä on jo kortilla tunnistettava käyttäjä, mutta teknologia on sisätiloissa.

Yhä siistimpi maailma...

Hannu Jokinen sanoo, ettei Molokin suunnitelmissa ole laajeta kiertotalouden muille lohkoille, vaan liiketoiminnan ytimessä pidetään jätekeräysjärjestelmä ja sen kehittäminen. Kasvua haetaan kansainvälistymisestä, ja siinä ollaan jo historiapohjalta kovassa vauhdissa.

Vuonna 2009 aloitettiin tuotantoyhteistyö Namibiassa, sieltä tähdätään eteläisen Afrikan markkinoille. Kiinaan menevät tuotteet on valmistettu Nokialla, tänä vuonna alkaa lisenssituotanto Kiinassa.

– Sen eteen on tehty töitä lähes kymmenen vuotta, kunnon vauhtiin päästiin kaksi vuotta sitten. Vientikaupan rakentaminen vaatii kyllä pitkäjännitteisyyttä – ja malttia, Hannu Jokinen naurahtaa.

Hän muistelee erästä kaupanhierontareissua Intiaan. Neuvonpito kesti useita tunteja, koska samaan aikaan samassa salissa kaupunginjohtaja kävi neuvotteluja ja piti kokousta useiden muidenkin organisaatioiden edustajien kanssa. Teetä kului, mutta maltti kannatti: nyt Molokilla on satakunta pilottiasennusta viidessä Intian kaupungissa.

... uusin voimin

Juuri kansainvälisen kasvun kiihdyttämiseksi Molokissa tehtiin marraskuussa 2016 omistajanvaihdos. Yrityksen perustaja Veikko Salli ja hänen perheensä omistivat yrityksestä yli 90 prosenttia. Loppuvuodesta pääomistajaksi 84 prosentin osuudella tuli pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners. Salleille jäi 12 prosenttia. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimiva johto omistavat neljä prosenttia.

– Viennin kasvattaminen on keskeinen tavoite, ja siihen uusi, kansainväliseen kehittämiseen ja johtamiseen erikoistunut omistaja tuo resursseja ja näkemystä. Potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla on paljon, ja nyt saamme lisää voimia työstämään kasvua, Jokinen uskoo.

Potentiaalia on toki Suomessakin, sillä kotitalousjätehuollosta 15–20 prosenttia hoidetaan tällä hetkellä Molokeilla, muusta jätehuollosta osuus on muutama prosentti.

Potentiaalia ovat jakamassa kilpailijatkin. Hannu Jokinen ei niitä hätkähdä.

– Tuotteemmehan on sinänsä helppo kopioida, mutta me emme myy yksittäistä tuotetta, vaan kestävää jätteen ja materiaalien kierrätysjärjestelmää. Sitä ei enää olekaan niin helppo kopioida. Suomessa meillä on muutama kilpailija ja Euroopassa noin 40. Kilpailijat seuraavat tarkasti Molokin tekemisiä. Meidän haasteenamme ovat tuoteväärentäjät ja brändiämme omissa nimissään hyväkseen käyttävät kauppiaat. Kyllä hyviä, itsekin tuotettaan kehittäviä kilpailijoita markkinoille mahtuu.

Kansainvälistä tunnustusta Molok sai vastikään, kun New Economy -lehti palkitsi sen vuoden 2016 parhaana kierrätys- ja jätehuollon ratkaisuna. Muissa Cleantech-sarjan kategorioissa palkituiksi tulivat muun muassa Google, Ikea ja Tesla.


Molok Hannu-Jokinen-net


Molok on yli 10 vuotta ollut jäsenenä EU:n jäteastianormistoa laativassa työryhmässä.
Yhdeksän vuotta yritystä edusti Hannu Jokinen, viime syksynä paikan sai tuotekehityksestä
vastaava Harri Joki. – On äärettömän tärkeää olla mukana. Kun olemme laatimassa normeja,
pystymme vaikuttamaan tulevaan kehitykseen. Ryhmä on meille edunvalvontapaikka, ja
tiedämme 3–5 vuotta etukäteen, mitä markkinoille on tulossa, Hannu Jokinen sanoo.
Kuva Annikaisa Knuutila


Kestävän kehityksen innovaatio

Veikko Sallin innovaatio oli nostaa jätekeräysastia pystysuuntaan ja upottaa siitä 60 prosenttia maahan. Vanhin jäte jää pohjalle ja painovoiman ansiosta tiivistyy, jolloin jätettä mahtuu säiliöön enemmän. Maaperän viileys hidastaa bakteerien toimintaa eikä jäte ala haista.

Erilaisille jätteille on erikokoisia astioita, suurimman tilavuus on viisi kuutiometriä. Se vastaa kymmentä 600 litran pinta-astiaa. Pinta-astiat tyhjennetään esimerkiksi Pirkanmaalla kerran viikossa, syväkeräysastia tyhjennetään kerran 2–4 viikossa. Se taas tarkoittaa vähemmän tyhjennysnoutoja, polttoainekulutusta ja henkilökuntaa.

– Olemme tutkineet myös sitä, kuinka vajaina astioita tyhjennetään. Tutkimus osoitti, että taloyhtiöiden kannattaisi seurata, kuinka täytenä tyhjennys tehdään ja sovittaa tyhjennyskertojen määrä oikeaan tarpeeseen. Omakotitalot ovat tässä suhteessa tehottomimpia. Kokeilemmekin parhaillaan Ruotsissa Falunissa korttelikohtaista keräystä. Kuten postilaatikot, keräysjärjestelmäkin olisi keskitetty, eikä tyhjennyksiä tehtäisi ovelta ovelle. Keräys- ja kierrätyspisteitä olisi 150 metrin välein, niin että jätteenkantomatkaa tulisi pisimmillään 75 metriä. Falunissa tulokset ovat olleet rohkaisevia, kertoo Molokin toimitusjohtaja Hannu Jokinen.

 

Molok Oy

Nelio lila1980-luvun lopulla Veikko Salli keksi jätteiden syväkeräysjärjestelmän, patentoi sen ja perusti Molokin vuonna 1991

Nelio lila henkilöstöä 54; lisäksi kausityöntekijöitä noin 15

Nelio lila liikevaihto 18,2 miljoonaa euroa (2015), 19,8 miljoonaa euroa (2016)

Nelio lila asennettuna 145 000 syväkeräysyksikköä 40 maassa (1/2017)

Nelio lila päämarkkinoina Suomi – noin 3000 asennusta vuodessa – Skandinavia, läntinen Eurooppa ja Kiina, joka on suurin yksittäinen vientimaa

Nelio lila tuotantoa Nokialla, lisenssivalmistusta Tanskassa, Namibiassa ja Kanadassa, jossa Molok North America -yhtiötä johtaa Veikko Sallin tytär Marja Hillis. Tuotanto aloitetaan Kiinassa tänä vuonna.

www.molok.fi


Molok ennen net

Molok jälkeen net


Molok avajaiset net

Molokin toimitusjohtaja Hannu Jokinen huomauttaa, ettei jätteenkeräys ole vain taloutta ja tehokkuutta. Se on myös
elinympäristön laatua, viihtyisyyttä, terveellisyyttä. Kuvissa näkyy jätteenkeräyspaikan tilanne Shahpuran kaupungissa
ennen ja jälkeen Molokin asennuksen. – Seudun asukkaat sanoivat, että viidessä päivässä muutimme heidän maailmansa.
Intiassa on myös tapana pitää jätteenkeräyspisteillä juhlalliset avajaiset, jotta uusi toimintatapa tulisi kansalle tutuksi. Kuvat Molok