Sote haastaa ponnistamaan dinosaurusajalta digitaalisuuteen

Miten pienetkin yritykset pääsisivät uusille sote-markkinoille? Oman yrityksensä toimintaympäristön muutoksia miettiessään Viola-kotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Niina Lahti arvioi, että hoivakodin on kehityttävä ”dinosaurusten ajalta kohti tulevia haasteita”.


– Se tarkoitti muun muassa sitä, että asiakasymmärrys otettiin kehittämistyön kärjeksi ja ICT-arkkitehtuuri rakennettiin täysin uudelleen. Tärkeä kysymys oli myös: osaammeko myydä?

Kehittämistyönä muutos tarkoitti osaamistarpeiden kartoitusta, koulutusta, toimintatapojen uudistamista, uudenlaista sisäistä organisoitumista, prosessien avaamista ja digilukutaidon parantamista.

Lahti kertoi näkemyksistään Tampereella järjestetyssä Millaisia markkinoita sote- ja maakuntauudistus avaa yrityksille -seminaarissa.

Miten Niina Lahti uskoo pienen toimijan pärjäävään sote-uudistuksessa?

– Keinoina ovat laadukkaat palvelut, joustavat rakenteet, toimialoja ylittävät kehittäjäkumppanuudet ja korkeatasoinen asiakasymmärrys. Omaa toimintaa on tarkasteltava asiakassilmälasien läpi. Entä tietävätkö sote-keskukset meistä? Onko asiakkailla tietoa meistä ja halu valita meidät? Markkinointia ja viestintää pitää kehittää.

Vain halvin on kyllin hyvää?

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie kertoi kasvupalvelujen järjestämisen tulevaisuudesta. Vuoden 2019 alusta nykyiset TE-palvelut ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi ja maakunta vastaa palveluiden järjestämisestä. Maakunta ei itse tuota palveluja, vaan pääsääntöisesti kilpailuttaa ne.

– Tavoite on tehostaa julkisten palvelujen tuottamista ja siten turvata yritysten kasvua, uudistumista ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tärkeää on saada yrityksiä palveluntuottajiksi, niillä on osaamista kehittää toimintaa ja vaikuttavuutta. Asiakas tietysti tekee valinnat, ja markkinat ratkaisevat sen, että parhaat palveluntuottajat pärjäävät.

Erityisesti maakuntaa kiinnostavat innovatiiviset hankinnat: esitetään ongelma ja kysytään, miten se ratkaistaan – ei anneta ratkaisua ja kysytä, miten se toteutetaan.

Innovatiivisuus julkisissa hankinnoissa kiinnostaa myös yrityksiä. Frestems Oy:n toimitusjohtaja Ari -Matti Vuorenoja totesi törmänneensä usein siihen, että vain halvin on kyllin hyvää.

– Hienoa, jos saataisiin lisää innovatiivisuutta ostamiseen. Laadulla pitäisi myös olla sellaiset mittarit, että niillä saataisiin todellinen lisäarvo esiin – esimerkiksi tuotteen elinkaarikustannukset ja kestävyys vuosien saatossa.

Vuorenoja peräänkuulutti rohkeutta valintoihin ja päätöksentekoon.

– Olen törmännyt liikaakin siihen, ettei uskalleta tehdä päätöksiä, koska joku voi loukkaantua. Tasapäistetään, mutta tasapäistäminen tappaa kehityksen.

Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala arvioi, että tilaajia pitää kouluttaa ja rekrytoida – ehkä jopa yrityksistä. Muutosjohtaja Kari Hakari pohti, onko yrityksissäkään innovatiivisen hankinnan osaajia, ovatko palvelujen tarjoajat valmiita.Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen huomautti, että hankintalain soveltaminen on ajanut siihen, että yritykset eivät osallistu kilpailuun, koska ratkaisevaa on ollut vain hinta.

– Siksi kilpailutusosaaminen on vähentynyt yrityksistäkin. Jos markkinat ovat riittävän isot ja kiinnostavat, yritykset kyllä lähtevät mukaan.

Seminaarin paneelissa Eskelinen ja Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen pohtivat pelkoa siitä, että sote-markkinoilla julkisia suositaan ja isot yritykset jylläävät.

– Olisi hyvä, jos palveluntuottajien valintakriteerit voitaisiin kertoa ennakoivasti, jotta yritykset tietävät, mitä odottaa. Kriteerit pitäisi myös rakentaa pk-yrityksillekin soveltuviksi, Mäkinen sanoi.

Viola Niina-Lahti-ja-Suvi-Sillanpää-netti

Viola-kotiyhdistys ottaa niskalenkkiä tulevaisuudesta kouluttamalla koko henkilökuntansa ja hyödyntämällä
digitaalisuutta. Esimerkiksi puhelinvaihde, lukituksen ohjaus ja laskutus ovat siirtyneet digiaikaan, esittelevät
toiminnanjohtaja Niina Lahti ja pääkäyttäjä Suvi Sillanpää.

 Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila