Sota on palannut poliittiseen keinovalikoimaan

Me uskoimme, että sotia ei tule enää koskaan. – Vanha maailmanjärjestys murenee, ja sota on tullut takaisin poliittiseen keinovalikoimaan myös Euroopassa, arvioi komentaja, tutkimusalajohtaja Juha-Antero Puistola Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta

Vanhassa maailmanjärjestyksessä valtioiden välisten sotien pelko Euroopassa oli väistynyt, läntisten arvojen uskottiin leviävän ja Venäjän demokratisoituvan. Valtioiden välisiä sopimuksia kunnioitettiin ja yhdessä käytiin vihollisen kimppuun. YK ja ETYJ olivat vaikuttajia.

Uudessa – nykyajasta vuoteen 2025 ulottuvassa uudessa maailmanjärjestyksen mallissa sota on politiikan jatke, ideologinen vastakkainasettelu sekä taloudellinen houkuttelu ja painostus voimistuvat, Venäjä demonisoituu, YK halvaantuu.
– Näin arvioimme vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa. Voi olla, ettei kehitys mene näin, mutta tilanne on tuttu kylmän sodan ajan ihmisille.

Puistola kysyi turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia asioita käsitelleessä, Tampereen kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä pitämässään esitelmässä, että kun Venäjä nyt pullistelee, kenelle se oli yllätys.
– Sotavoimia on maassa kehitetty hitaasti 1990-loppupuolelta alkaen. Siitä on myös kerrottu, mutta sitä ei ole uskottu: kun esimerkiksi puolalaiset ja baltit puhuivat EU:n käytävillä asiasta, heidät naurettiin pihalle.

Puistola huomautti, että Venäjällä on paljon enemmän hävittävää kuin muilla. Hallinnolla ei ole varaa luovuttaa, ettei maa hajoaisi.
– Venäjä käyttää sotaa kuin mitä tahansa keinoa valikoimastaan. Se myös harrastaa voimannäyttöä ja -käyttöä. Esimerkiksi pommikoneiden lentoreittien perusteella hyökkäys Syyriaan oli näytös muille, muun muassa Isolle-Britannialle. Venäjä käyttää uutta aseteknologiaa ja näyttää sitä mielellään.

Ukrainan kriisin vuoksi Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat Venäjän talouteen kauan. On arvioitu, että vuosina 2015–2020 Venäjän bkt kasvaa vain 0,1 prosenttia.
– Ainoa, mistä ei leikata, on asevoimat, vaikka senkään budjettia ei kasvateta niin huimasti kuin oli tarkoitus.

Puistola sanoi, että Venäjä eristäytyy läntisestä maailmasta, mikä kasvattaa asevoimien merkitystä. Se joutuu myös etsimään uusia kauppakumppaneita muualta.
– Ja länsi tekee parhaansa, että Venäjä saa eristäytyä ihan rauhassa. Lisäksi sisäiset levottomuudet pidetään kurissa, Venäjän johto kiristää otettaan yhteiskunnasta.

Hybridisota sotkee tilaa sodan ja rauhan välillä

Sota palaa poliittiseen keinovalikoimaan, mutta minkälainen sota? Puhutaan hybridisodasta ja informaatiosodasta yhtenä sen keinona.

– Hybridisota sotkee tilaa sodan ja rauhan välillä. Siinä käytetään keinoja, jolla saadaan vastustajavaltio horjahtamaan haluttuun suuntaan. Se voi olla sotilaallista painostusta, kuten isojen sotaharjoitusten pitämistä lähialueilla.
– Hybridin vahvuuksia ovat muun muassa sen laaja synkronoitu keinovalikoima, säädeltävyys, ainakin osittainen peiteltävyys ja se, ettei se seuraa lineaarista tapahtumaketjujen sarjaa.

Puistola korosti, että hybridisotaa käydään ihmisten korvien välissä, ajatteluun vaikutetaan informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodassa Venäjä käyttää jatkuvasti jo nyt koventunutta retoriikkaa, mielipidevaikuttamista ja poliittista painostusta.
– Uskon, että suomalaisilla on oivalliset rokotteet suojaamassa monelta hybridisodankäynnin keinolta: hyvä koulutustaso ja kansallinen yhtenäisyys. Maahanmuutto muuttaa yhtenäisyyttämme, mutta jos se osataan hoitaa oikein ja tulijat otetaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ei se heikennä turvallisuuttamme.

Suomi Natoon?

Syyskokousesitelmöitsijältä kysyttiin myös henkilökohtaista kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.
– Kyllä Natoon liittymisestä olisi monia sotilaallisia hyötyjä, joita en sotilaana jättäisi ottamatta. Nyt on rakennettava järjestelmää, joka olisi mahdollisimman hyvä ilman liittoutumista. Se järjestelmä on kyllä erilainen kuin se, jonka saisimme liittoutumalla.

Puistola muistutti, ettei Nato ole nyt jäseneksiottoneuvotteluista innoissaan.

– Nopea jäsenyys ei ole mahdollinen. Jos nyt tehtäisiin jotain radikaalia, nopeimmillaan jäsenyys voisi toteutua vuonna 2020.

Venäjä-uhkaan Puistola ei usko.
– Nyt näyttää siltä, ettei meillä ole sellaista intressien ristiriitaa, joka aiheuttaisi sotilaallisen yhteenoton. Mutta lähialueillamme turvallisuustila on muuttunut, eikä se lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ole paranemassa.

Puistola huomautti, että tilannetta huonontaa Suomen heikko talous ja resurssien leikkaaminen poliisilta ja puolustusvoimilta.
– Asevoimamme ovat suht hyvässä kunnossa nyt, mutta ellei vanhaa korvata, suorituskykyä katoaa merkittävästi 2020-luvulla. Kyse on miljardiluokan jutuista.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila


Etusivun kuva: Keskemmällä Eurooppaa kuohuu, terrorismin vuoksi suurvallat lähestyvät toisiaan. – Ukrainassa pelätään nyt, että se unohdetaan. Siellä todennäköistä on jäätynyt konflikti. Talous sakkaa, ja Ukrainan–Venäjän-raja tuskin on Ukrainan nykyhallinnolle uskollisten hallussa, sanoi Juha-Antero Puistola Tampereen kauppakamarin syyskokousesitelmässä.