Mikä on yritysten merkitys tulevaisuuden kunnassa?

Kunnan tehtävät muuttuvat, kun maakuntauudistus tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Kunnan tehtäväksi jää muun muassa kunnan elinvoimasta huolehtiminen.


Kauppakamarijärjestö muistuttaa, että yritykset ovat elinvoimaisen kunnan kantava voima. Yritykset luovat työpaikkoja, tuottavat palveluita ja maksavat veroja kunnille.

Tampereen kauppakamarilehti kysyi muutamilta kuntavaaliehdokkailta kuntien tulevasta roolista ja siitä, mikä on yritysten merkitys tulevaisuuden kunnassa.

1. Missä tulevaisuuden elinvoimakunnan on onnistuttava?

2. Mikä on yrityksen ja yritystoiminnan – yrityskansalaisuuden – merkitys ja rooli tulevaisuuden kunnassa?

3. Miten ja millä tavalla yrityskansalaiset otetaan mukaan valmisteluun tai huomioidaan?

4. Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta mittaavassa EK:n kuntarankingissa Tampereen seutukunta sijoittui seitsemänneksi, kuten edellisessäkin mittauksessa vuonna 2015. Esimerkiksi Turku ponnahti sijalta 9 sijalle 2. Miten Tampereen seutukunta voisi tai miten sen pitäisi kehittää vetovoimaisuuttaan?

Anna-Kaisa-Ikonen-nettiin

Anna-Kaisa Ikonen (kok.)

1. Kunnan elinvoima syntyy monipuolisesta osaamisesta, vetovoimaisesta ympäristöstä ja arjen tarpeisiin vastaavista palveluista. Tampereen positiivinen kehitys heijastuu koko maakuntaan ja laajemminkin Suomeen.


Meidän on onnistuttava muun muassa seuraavissa kärkihankkeissa:

– on nostettava Tampereen brändi koulutus- ja sivistyskaupunkina uudelle tasolle. Oppimisympäristöjen ja avointen, kumppanuuteen perustuvien innovaatioympäristöjen kehittäminen on siinä olennaista. Tampere 3:n avulla luomme kansainvälisesti kiinnostavan yliopistokampuksen Tampereelle

– on panostettava alueen hyvään saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla

– on vietävä maaliin isot kehittämishankkeet (Kansi ja areena, Asemakeskus, ratikka, Hiedanranta) ja jatkettava täydennysrakentamista muun muassa keskustaan ja ratikkareitin varrelle. Näin luomme uusia asuin- ja työpaikka-alueita hyvien yhteyksien varrelle ja synnytämme houkuttelevia alustoja yritysten liiketoiminnoille.

– on onnistuttava ohjaamaan talouden rakennemuutosta, jotta viime vuosina koettu ”luova tuho” synnyttäisi alueellamme uutta osaamista, kilpailukykyä ja työpaikkoja. Smart Tampere -ohjelmalla vauhditamme uuden, teollista internetiä ja digitalisaatiota hyödyntävän talouden kasvua.


2. Elinvoimakunnan menestys perustuu toimivaan kumppanuuteen alueen yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Kaupungin rooli on yhä enemmän mahdollistaja ja yhteistyökumppani, ja yritykset ja yhteisöt ovat mukana toteuttamassa ratkaisuja.

Yrittäjyyden edistämiseksi tulisi Tampereella ottaa käyttöön palvelualoite. Kaikkien palvelujen osalta tulee arvioida, miten ne voidaan tuottaa mahdollisimman edullisesti, mutta laatuvaatimukset täyttäen. Näin yritysten ja yhteisöjen voimavarat saadaan parhaiten käyttöön myös palvelutuotannossa.

Suositaan kokeilukulttuuria ja innovatiivisia hankintoja, jolloin yritykset voivat saada referenssejä omasta kaupungista. Kilpailutukset tulee järjestää sellaisina kokonaisuuksina, että myös pk-yritykset voivat osallistua. Liiketiloja kaavoitettaessa tulee varmistaa myös pienten tilojen saatavuus.

3.
Tampereella on kehitetty ansiokkaasti kumppanuuskaavoitusta, jossa niin asukkaat kuin yrityksetkin ovat päässeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan valmisteluun. Tätä toimintatapaa tulee edelleen kehittää.

Elinkeino- ja rakennusluvat tulee käsitellä ripeästi, takarajana kolme kuukautta. Kaavat tulee laatia enemmän mahdollistaviksi kuin rajoittaviksi. Myös rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen on onnistuttava nykyistä sujuvammin.

Yrittäjien palvelut tulee järjestää niin, että ongelmatilanteessa yrittäjä tavoittaa helposti ja nopeasti elinkeinoasioista vastaavan viranhaltijan puhelimitse tai sähköistä asiointikanavaa käyttäen.

Yritysvaikutusten arviointi tulee saada luontevaksi osaksi valmistelua. Kaikkiin suuriin hankkeisiin tulee nimetä henkilö, joka vastaa yritysyhteistyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhteistyö tulee aloittaa riittävän ajoissa ennen hankkeen käynnistymistä, jotta yrityksillä on mahdollisuus esittää hyviä ratkaisuja.

4. Ero Turkuun oli vain kolme pistettä ja Helsinkiin vain yksi piste, joten uskon, että toteuttamalla edellä kuvaamiani linjauksia voimme nousta Suomen yritysystävällisimmäksi kaupunkiseuduksi.

Liikenneyhteyksiä meidän tulee kehittää hankkimalla tänne enemmän suoria lentoyhteyksiä ulkomaille ja saamalla Helsingin

– Tampereen-rataan kolmas raidepari, joka mahdollistaa sekä nopean raideyhteyden että paikallisjunaliikenteen kehittämisen.


Työllisyystilanteen parantaminen on seudun toimijoiden yhteinen haaste. Kaupunkina edistämme uusien työpaikkojen syntymistä investoimalla yritystoiminnan edellytyksiin, kuten hyviin liikenneyhteyksiin ja koulutuspalveluihin sekä sujuviin yrityspalveluihin, kuten tonttitarjontaan ja yrityskehityspalveluihin. Viime mainituista esimerkkinä innovaatioseteli, joka viime vuonna otettiin Tampereen seudulla käyttöön ensimmäisenä koko maassa.


Lauri Lyly nettiin

Lauri Lyly (sd.)


1. Kunnan on panostettava elinkeinopolitiikkaansa siten, että se mahdollistaa uusien yritysten syntymisen ja vanhojen kehittymisen. Kunnan on mietittävä muun muassa kaavoitusta, maankäyttöä, asuntorakentamista, koulutustarjontaa, päivähoitoa, kunnan yrityspalveluja ja liikenneinfraa tästä näkökulmasta. Peruskysymyksenä pitäisi olla, mitä kunnan olisi tehtävä, että yrityksiä ja työpaikkoja syntyy kunnan alueelle. On hyödynnettävä myös isoja trendejä, esimerkiksi digitalisaation, matkailun ja kiertotalouden osalta. Kuntakin voi näillä alueilla olla mahdollistamassa uusien markkinoiden syntymistä.

2. Suomi elää työstä. Tässä mielessä yritysten ja yritystoiminnan rooli on merkittävä jo työpaikkojen syntymisen vuoksi. Suomi tarvitsee runsaasti uusia työpaikkoja erityisesti sellaisiin yrityksiin, jotka toimivat avoimilla markkinoilla. Pitää muistaa, että työpaikkojen synty varmistaa myös kunnan antamat palvelut.

3. Vaaleissa jokaisella yksittäisellä täysi-ikäisellä kansalaisella on äänioikeus. Sitä kautta kunnissa voidaan vaikuttaa asioihin. Äänioikeus on myös yritysten omistajilla, johdolla ja henkilöstöllä. Tätä kautta yritysten ääni voi kuulua vaaleissa ja edelleen näkyä kunnan hallinnossa.
Koska yritysten merkitys kunnan elinvoimaisuudelle on suuri, kunnan on syytä myös vaalien välillä pitää aktiivisesti yhteyttä yrityksiin. Kunnan ja yrityksen välinen yhteistyö on avain molempien menestykseen. Uskon, ettei millään kunnalla ole varaa jättää kuulematta alueellaan toimivien yritysten ääntä.

4. On huolehdittava kunnan ja seutukunnan jatkuvasta kehittämisestä 1. vastauksessa olevilla alueilla. Kehittyvissä ja kasvavissa kunnissa syntyy aina uusia tilaisuuksia yrityksille. Esimerkiksi laadukas ja monipuolinen koulutustarjonta varmistaa ammattilaisten saamisen yrityksiin. Muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta varmistaa väestön kasvun alueella. Kuntien välisessä yhteistyössä ja koordinaatiossa elinkeinopolitiikassa on aina kehitettävää. Mikään kunta ei pärjää yksin. Seutukunnat ja maakunnat kilpailevat maan sisällä ja myös eurooppalaisella tasolla asemastaan.


Timo-Vuohensilta-net

Timo Vuohensilta (kesk.)


1.
Elinvoimakunnan on onnistuttava siinä, että perinteisille pk-yrityksille luodaan jatkossakin mahdollisuudet toimia alueellisina työllistäjinä ja että niille tuotetaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Ammatillisen koulutuksen arvostusta tulee nostaa, sillä luodaan pk-yrityksien jatkuma ja mahdollisten uusien yrittäjien saatavuus.
Nuorille on saatava suorempi reitti työelämään.

2. Yrityksien rooli Tampereelle on erittäin tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, olemme paikallisesti ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Digitaalisuuden kynnyksellä perinteiset pk-yritykset ovat kuitenkin paikallisesti vahvimpia työpaikkojen luojia. Tampereella on noin 12 000 pk-yritystä, ja me työllistämme 40 000 työntekijää itsemme lisäksi.

Tuotamme kuntaveroa 276 miljoonaa, 217 miljoonaa valtionveroon ja ostovoimaa Tampereen alueelle 1,1 miljardia - eli olemme taloutta pyörittäviä generaattoreita. Tämä huomioon ottaen pk-yrityksille pitää luoda hyvät olot ja niitä pitää suosia paikallisissa hankinnoissa.

3. On erittäin tärkeää, että myös yrittäjiä on kaupunkien luottamustehtävissä. Yrittäjillä on aivan erilainen näkemys ja osaaminen työllistämiseen ja elinkeinoelämään.

Tampereen osaamis- ja elinkeinolautakunnassa esiteltiin työttömien rekrytointilisä. Yrityksen, joka palkkaa nuoren pitkäaikaistyöttömän, on mahdollisuus saada rekrytointilisää. Yrittäjänä pidän rekrytointilisän saamista tärkeänä, jotta työtön nuori saadaan kotoa töihin ja yhteiskuntaan kiinni.

Aluksi yhtenä ehtona esitettiin, että yrityksellä piti olla vähintään yksi palkattu työnjohtaja. Esityksestäni tuo kohta muutettiin siten, että yrittäjä itse voidaan katsoa työnjohtajaksi. Näin myös yksinyrittäjällä ja useammalla pienellä yrityksellä on mahdollisuus rekrytointilisän saamiseen ja työttömien nuorten työllistämiseen.

4. Vetovoimaisuutta Tampere voi pitää yllä monipuolisella koulutustarjonnalla. Tampereen kaksi yliopistoa, TAMK ja korkealuokkainen ammattikoulutus Tredussa ovat niitä asioita, joilla turvataan korkealuokkaisen työvoiman saatavuus yrityksille. Lisäksi kaavoituksella voidaan houkutella yrityksiä Tampereelle, nythän esimerkiksi Pirkkala, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi ovat meiltä imeneet yrityksiä joustavilla ja nopeilla kaavoitustoimilla. Tämä yrityksien pako Tampereelta pitää pysäyttää.


Kirsikka Siik-nettiin

Kirsikka Siik (vihr.)

1. Yritykset menestyvät siellä, missä on työvoimaa ja asiakkaita eli missä ihmistenkin on hyvä olla. Siksi avainasioita ovat viihtyisä ja turvallinen ympäristö, opiskelupaikkojen tarjonta, hyvät kulkuyhteydet ja kattavat palvelut. Kaikissa näissä on kunnan oltava houkutteleva.

2. Jokainen, myös yritys ja yrittäjä, luo itse roolinsa ja merkityksensä niin kunnassa kuin elämässä muutoinkin. Sekä rooli, merkitys että sanomisten painoarvo riippuvat yrityksen näkyvyydestä, työntekijä/työpaikkamäärästä, tuotteiden tai toimintatapojen innostavuudesta, kasvusta tai taloudellisesta tuloksesta – ja tietenkin siitä, onko sanottavaa.

Yritysten merkitys tulevaisuuden kunnassa on siis ihan sama kuin nykyisinkin: tuottaa palvelua tai tavaraa, työllistää, innovoida ja innostaa, olla osaltaan luomassa koko kunnan imagoa, käyttää myös osaltaan kunnan palveluita ja maksaa näiden palveluiden ylläpitämiseksi myös veroja.

3. Yrityskansalaiset voivat osallistua valmisteluun tuomalla ajatuksia, tavoitteita ja ratkaisuehdotuksia julkiseen keskusteluun, tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja ottamalla kantaa asioihin valmistelun eri vaiheissa. Yrityksiä voidaan erityisesti huomioida kysymällä näiden kantoja silloinkin, kun niitä ei aktiivisesti muutoin esiin tuoda. Ennen erilaisia päätöksiä ja toimenpiteitä voidaan arvioida yrityksiin kohdistuvat vaikutukset – näin Tampereen kaupunki jo tekeekin.

4. Olisikohan nyt vaan Turussa ollut vähemmän työkiireitä ja ehditty siksi suuremmin joukoin vastaamaan kyselyyn? Tampere on tehnyt erinomaista työtä ainakin näkyvyydessä – itse ainakin olen törmännyt Tampereen hurjaa draivia ja rohkeutta aidosti ihasteleviin kommentteihin niin oman työni kautta eri paikkakunnilla asioidessani kuin aviomieheni yritystenkin tilaisuuksiin ja toimintaan osallistuessani.

Parhaiten seutukunta kehittää vetovoimaisuuttaan aktiivisten ihmisten ja kestävän ympäristön kautta sekä kouluttamalla ja investoimalla rohkeasti.


Tiina-Elovaara-net


Tiina Elovaara (ps.)

1. Elinvoimaisuuteen tarvitaan onnistumista usealla sektorilla. Toimivat peruspalvelut, harrastamisen mahdollisuudet, sujuva liikenne ja yrittämisen ilo tulee näkyä. Kaupungin tulee olla turvallinen ja mielenkiintoinen ympäristö asukkaille.

2. Entistä suurempi. Työelämän muutos on ollut käynnissä jo tovin, aiemmat muutokset, siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja nyt digitaaliseen, pistää meidät keksimään itsemme uudelleen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa laajennetaan yritysten mahdollisuutta ottaa osaa julkiseen palvelutuotantoon. Nuoret sukupolvet ovat innostuneet yrittäjyydestä ja luovat uutta. Vastuullinen yrittäminen on kunniateko, erityisesti työllistämisen osalta, julkinen sektori ei voi kasvaa loputtomasti.

3. Palvelutuotantoa on kehitettävä siten, että kilpailutuksiin osallistuminen ei ole liian vaikea ja raskas prosessi pk-yrityksille. Paikallisuutta ja yrittäjyyttä tulee tukea tarjoamalla tontteja ja mahdollisuuksia luoda yritystoimintaa.

Politiikkaan tarvitaan myös luottamushenkilöiksi ihmisiä, joilla on kokemusta yrittäjyydestä. Valmistelussa yrittäjyysnäkökulma on hyvä ottaa huomioon varhaisessa vaiheessa.

4. Tonttien saatavuudessa on ollut haasteita, Tampereen kaupungin tulee olla aktiivisempi tässä kysymyksessä. Rohkaisun varaa löytyy monella tapaa, toimivat kaupunkien keskustat selkeine suunnitelmineen helpottavat yritystoiminnan suunnittelussa.

Seututasolla hyvät koulutusmahdollisuudet tukevat yrittäjyyttä, kuten myös logistiset kysymykset.

Tampereen seudun tulee kehittää yrittäjyyttä omista vahvuuksistaan, jotka ovat sidoksissa alueen luonteeseen. Turkuun on syntynyt uutta ravintolakulttuuria alueen jokiranta-alueeseen ja historiaan nojaten. Tämän suuntaista kehitystä toivoisin lisää myös Tampereen seudulle. Meillä on useita kauniita miljöitä, joita voisimme hyödyntää entistä paremmin.