Markkinointi ja myynti: Virtuaalitodellisuus: IT-kupla vai uusi Nokia?

AR- ja VR-aloihin tulisikin suhtautua vedonlyöntikohteina, joiden kertoimet näyttävät suomalaisyrityksille erittäin houkuttelevilta.


Viime vuodet jatketusta todellisuudesta (AR) ja virtuaalitodellisuudesta (VR) on rummutettu seuraavia teknologisia jätti-ilmiöitä.

Jatkettu todellisuus tarkoittaa teknologiaa, jossa mobiililaitteen avulla voidaan tarkastella elementtejä fyysisessä maailmassa, joita siellä ei todellisuudessa ole.

Virtuaalitodellisuus puolestaan luo ympäröivästä maailmasta täysin uuden 360 asteen fiktiivisen tilan, jossa voi esimerkiksi tarkastella, miltä nykypäivän Helsinki näyttäisi pommitettuna, kuten Ylen ja Teatime Researchin yhteistyöprojektissa.

Kysymys monien huulilla on: panostaako buumiin vai varoako kuplaa?

Ei aikaakaan, kun kenkään mahtuva puhelin oli vielä älytön vitsi James Bond -elokuvassa. Muutamassa vuosikymmenessä kännykästä tuli yleinen ja halpa aparaatti kehitysmaita myöten. Sitten tuli internet, ja käänsi kaiken päälaelleen. Digitalisaation aallonharjalla tehtiin omaisuuksia, pohjalla konkursseja.

Monet takkiinsa ottaneet yritykset ja toimialat olisivat selvinneet kuivemmin jaloin, jos olisivat ottaneet murroksen aiemmin tosissaan. Muutoksiin varautuminen vaan ei ole ihmismielen suurimpia vahvuuksia.

Elektroniikkavalmistajat eivät ole ainoita, jotka ovat tarttuneet uusiin teknologioihin. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään jo nyt niin arkkitehtituurin, journalismin, koulutuksen, ilmailun kuin muodinkin kentillä. Esimerkiksi nettikaupan vaatetarjonnan sovittaminen virtuaalisesti omassa olohuoneessa voi pian olla arkipäivää.

Viimeistään AR-pohjaisen Pokémon Go -pelin valtava suosio antoi myrskyvaroituksen kytevästä potentiaalista. Digi-Capital arvioi AR- ja VR-alojen yhteenlasketun liikevaihdon kasvavan 120 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka Digi-Capitalin ennuste kuulostaa paljolta, voisi sitä luonnehtia jopa maltilliseksi. Arvio perustuu olettamukseen, että alan kehitys jatkuu osapuilleen lineaarisena ja samoin rahoitusmallein. Kehitys on toistaiseksi ollut paljolti peli- ja viihdeteollisuuden käsissä. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen sekä laitteiston kasvava saatavuus voivat avata ovia yllättäviin suuntiin.

Tällöin kasvusta voi tulla eksponentiaalista: yksi keksintö mahdollistaa toisen, joka puolestaan tusinan muita. Sitten mennäänkin vauhdilla.

Insinööriosaamisemme on huippua, pelialalla menee hyvin ja monet koulut, kuten Aalto-yliopisto, ovat jo alkaneet panostaa alan kehitykseen. Euphoria Borealiksen VR-työpaja houkutteli alan ammattilaisia Intiasta asti.

Tekniikka ja Talous uutisoi helmikuussa suomalaisesta virtuaalitodellisuustekniikoiden testausjärjestelmästä, joka on jo herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta.

Maaperä menestykselle on olemassa. Enää vaaditaan luopumista perisuomalaisesta pessimismistä.

Nykyisellään innovaatiokeskustelussa sivuutetaan usein työn ja resurssien rooli. Linux-käyttöjärjestelmän isä Linus Torvalds luonnehti teknologiabisneksen innovaatiohehkutusta ”itseriittoiseksi omakehuksi”. Torvalds perusteli väitettään sillä, ettei uusilla ideoilla ole itsessään mitään arvoa, ellei niiden jalostukseen satsata riittävästi työtä ja resursseja. AR- ja VR-alat voivat toki päätyä kupliksi. Niihin tulisikin suhtautua vedonlyöntikohteena, jonka kertoimet näyttävät suomalaisyrityksille erittäin houkuttelevilta.

Markkinointi Hannele-Hietikko-nettiin

Hannele Hietikko Nelio lila toimitusjohtaja Nelio lila Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy