Kuntoutuksesta hyvään vointiin

– Eihän tämä mikään kuntoutuslaitos olekaan! saattavat Ikaalisten Kylpylään tulevat uudet asiakkaat huudahtaa. Hotellinjohtaja Titta-Liina Gustafssonia vähän hymyilyttää: mielikuva elää sitkeässä, vaikka jo vuosia on keskitytty kaikenikäisten hyvinvointiin ja vapaa-aikaan.


Viime vuosina kylpylässä on investoitu huoneiden ja kylpylän face-liftiin, sauna- ja hoitomaailmaan sekä ravintoloiden tiloihin. Koska kokousmatkailu on vähentynyt, kokoustiloja on uudistettu hyvinvointipalveluiden käyttöön. Kabinetista tehtiin buffet-huone pääravintolalle. Lapsiperheille on kehitetty toimintaa. Liikuntamahdollisuuksia on sisällä, ulkona, kesällä ja talvella keilailusta tennikseen ja fresbeegolfiin, ryhmäliikuntaan, luisteluun ja hiihtoon.

Tansseja järjestetään viisi kertaa viikossa kaiken ikäisille. Legendaariset naistentanssit ovat suosittuja edelleen, lisäksi sunnuntaisin tanssitaan haitarin tahdissa. Kylpylä järjestää myös erilaisia tapahtumia, kuten Ysärifestareita ja Iskelmäparatiisia – joka ensi vuonna täyttää jo 15 vuotta.

– Eivät kylpylä ja allas enää riitä asiakkaille, toimintaa pitää kehittää koko ajan. Meidän valttimme on monipuolisuus – sisällä ja ulkona, Titta-Liina Gustafsson sanoo.

”Pieni terveyskeskus”

Hän profiloi kylpylän viihdekylpyläksi, jossa on erittäin iso organisaatio hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.

Kylpylän palkkalistoilla on muun muassa neljä lääkäriä, neljä psykologia, toistakymmentä fysioterapeuttia, liikunnanohjaajia, sairaanhoitajia, työterveyshoitajia ja työelämän asiantuntijoita. Geriatrin ja ravitsemusterapeutin palvelut ostetaan erikseen.

– Kaikille riittää töitä. Pystymme asiantuntijoidemme voimin rakentamaan erilaisia paketteja esimerkiksi yritysten tarpeisiin, toisaalta vahva ammattikunta tarvitaan Kelan kilpailuttamien ja tiukkojen kriteerien mukaisesti hankkimien kuntoutusohjelmien toteuttamiseen.
Tällä hetkellä Ikaalisten Kylpylän asiakaskunnasta ja liikevaihdosta vajaa 20 prosenttia tulee Kelan kautta, pieni osa vielä ainakin vuoden 2017 loppuun Valtiokonttorin maksamasta veteraanikuntoutuksesta. Tarjolla on työkykyä ylläpitävien kurssien lisäksi muun muassa muistisairauksia sairastavien sopeutumisvalmennusta ja ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskursseja.

– On vaikea arvioida, miten Kelan maksaman osuuden käy tulevaisuudessa. Rahat ovat tiukassa, mutta toisaalta ihmisten odotetaan jaksavan työssä pitempään samalla kun työtahti kiristyy. Aikaamme kuvaa, että ennen kuntoutuksen asiakkaat olivat yli 60-vuotiaita, tänä päivänä asiakkaina on yli 40-vuotiaita.

Itsestä huolta pitämisen trendi kyllä vahvistuu.

– Meidän visiomme liittyykin hyvinvoinnin ja omalla rahalla kuntoutumiseen tulevien sekä vapaa-ajan ja viihtymisen palveluihin.

Lentoyhteyksiä, kiitos!

Asiakaskunnasta suuri osa tulee sadan kilometrin säteeltä, myös kauempaa länsirannikolta, Etelä-Pohjanmaalta ja Etelä-Suomesta. Kävijöitä on vuodessa noin 250 000.

– Kansainvälisiä vieraita meillä ei ole, vaikka totta kai olemme heistä kiinnostuneita. Kattaus olisi ulkomaisellekin vieraalle hyvä: luonto, rauha, saunat, vesi. Mutta vetovoimaa on vaikea kasvattaa ilman hyviä lentoyhteyksiä Tampere–Pirkkalaan. Lentoaseman aktivointi olisi todella tärkeää. Kolmen tunnin bussimatka Helsingistä ei houkuta, olisi aivan eri asia lentää Pirkkalaan ja ajaa sieltä tunti bussilla tänne.

Etäisyys isoista keskuksista haittaa myös rekrytointia.

– Nytkin paikkoja olisi auki, mutta työntekijöitä ei ole kovin helppo saada, Gustafsson harmittelee.

Entä onko omistaja Restelillä suunnitelmia Ikaalisten varalle?

– Rantasipi-ketjussa on kymmenen hotellia, joista puolet on kylpylöitä. Parhaillaan haetaan linjoja, mihin suuntaan erilaisia taloja kehitetään. Jatkuvaa kehittämistä kuitenkin tarvitaan, joten oman käden jäljen saa kyllä näkyviin, kunhan perustelee ideansa hyvin. Mitään isoja liikkeitä ei ole suunnitelmissa, sillä taloustilanne jarruttaa kaikilla tasoilla. Toisaalta Euroopan turvattomuus ja terrorismi saavat suomalaiset suosimaan kotimaan matkailua. Meillä Ikaalisissa oli hyvä kesä.


Ikaalisten Kylpylä

Nelio lila perustettu vuonna 1965; historia tosin juontuu vuoteen 1884 ja kauppias G.N. Eräsen ’Eräsen saunaan’, nykyinen omistaja Restel-konserni
Nelio lila osa Rantasipi-ketjua
Nelio lila liikevaihto noin 14 miljoonaa euroa
Nelio lila henkilöstö osa-aikaisineen noin 110; muun muassa siivous, osa kiinteistönhuollosta ja allasvalvonta ulkoistettu; kosmetologit yrittäjinä; kylpylä työllistää alueellaan kaikkiaan 150 ihmistä
Nelio lila kävijöitä on vuodessa noin 250 000.

 
Titta-Liina-Gustafsson Koivisto

Osa Ikaalisten Kylpylän kokoushuoneista on saanut luovuttaa neliönsä hyvinvoinnin edistämiseen, työhuoneiksi hierojille ja kosmetologeille sekä rentoutumistiloiksi. Päivän hoitovarauksia tutkivat hotellinjohtaja Titta-Liina Gustafsson (vas.) ja kosmetologi Veera Koivisto.

Titta-Liina-Gustafsson netti

Ikaalisten Kylpylässä on majoituskapasiteettia tuhannelle hengelle, viisi rakennusta, maata 40 hehtaaria.– 10 000 askelta tulee helposti täyteen työmaalla työpäivän aikana, naurahtaa hotellinjohtaja Titta-Liina Gustafsson.


Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila