Kasvulle on rakennettava seinät

Tampereen kaupunkiseudun arvioidaan kasvavan 110 000 asukkaan verran vuoteen 2040 mennessä. Uusia asuntoja tarvitaan 82 000. Kaupunkiseudun tonttipäivässä maaliskuussa todettiin myös, että asuntotuotannon pitää olla kohtuuhintaista ja monipuolista.

Tonttipäivässä kunnat esittelivät omia asuntorakentamisen suunnitelmiaan. Kasvuun on varauduttu ja tontteja on kaavoitettu niin omakoti-, rivi- ja kerrostaloillekin.

Tulevaa asuntotuotantoa on vahvasti suunniteltu raitiotien varteen Tampereella, mutta myös Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Kangasalla. Kaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan ratikkareitin varteen 13 200 asuntoa vuoteen 2020 ja 46 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Isoimpia uuden asuntotuotannon alueita ratikan ykkösvaiheen varrella ovat Hakametsä–Sammonkatu, Hervantajärvi, Lielahti, Santalahti ja Tampereen keskusta.

– Ei aivan kaikki rakentaminen kuitenkaan ratikan varaan painotu, sanoi Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen ja muistutti muun muassa Vuoreksesta, suurimmasta kaupunkikehityskohteesta Hiedanrannasta, Tesomasta, Ranta-Tampellasta, Eteläpuistosta, Härmälänrannasta sekä täydennys- ja lisärakentamisesta ja keskustan isoista hankkeista, Kannesta ja Areenasta sekä Tullin alueesta.

Asuntorakentamisen suunnittelun lähtökohtina Tampereella ovat 2000 uutta asukasta vuosittain, noin 2000 uutta asuntoa ja noin 220 000 kerrosneliömetriä.

– Tavoitteista on jääty viime vuosina, tosin tänä vuonna rakennetaan 2100–2200 asuntoa. ARA-tuotannon osuus on ollut valitettavan pieni, siinäkin olemme jääneet tavoitteesta. Tonttitarjontaa on, ja olemme myöntäneet rakennuslupia 3800 asunnolle, joten siinä mielessä olemme osuutemme tehneet. Näin iso varanto on historiallisen suuri.

Missä suomalaiset asuvat tulevaisuudessa?

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti korosti kaupungistumisen merkitystä ja vauhtia, jota Suomessa nyt ei kuitenkaan oteta vakavasti.

– Väestö keskittyy 14 suurimmalle kaupunkiseudulle. Vuosina 1991–2015 niiden osuus koko väestöstä oli 75 prosenttia. Konservatiivisen arvion mukaan se on 85 prosenttia vuosina 2016–2040 ja kaupungistumisennusteen mukaan 95 prosenttia.

Pipatin mielestä väestöennusteet pitäisi ottaa asuntotuotannon ennusteiksi.
– Mutta asia on poliittisesti kipeä, eikä siitä siksi juurikaan keskustella. Tuntuu, että kaupungistumista ei Suomessa kerta kaikkiaan hyväksytä.

Tulevasta rakentamisesta puolet painottuu pääkaupunkiseudulle. Tampereen osuus on 11, Oulun yhdeksän ja Turun seitsemän prosenttia. Seuraavat kymmenen suurinta seutukuntaa ottavat kasvusta 20 prosenttia, koko muuhun maahan jää muutama prosentti.
– Eli käytännössä ei mitään. Tämä kehitys pitäisi kyllä valtakunnan aluehallinto- ja sote-aluesuunnitelmissakin ottaa huomioon.

Pipatti pohti myös, miten pakolaisten määrän kasvu vaikuttaa asuntojen tarpeeseen. Nyt väestöennusteessa nettomaahanmuutto on 17 000 henkeä vuodessa.

– Jos se kasvaa 30 prosenttia tarvitaan 60 000 asuntoa lisää vuoteen 2040. Jos se kasvaa 60 prosenttia, tarvitaan 140 000 asuntoa lisää.


Tonttiseminaari 350


Rakennusten uusiokäyttö ja kerrosmäärän kasvattaminen ovat pieniä mutta silti tärkeitä tekijöitä, kun asuntoja tarvitaan lisää. Kuva Annikaisa Knuutila