Harri Kulmala EU:n puiteohjelmaa uudistamaan

DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala valittiin loppuvuodesta EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa Horisontti2020:ta arvioivaan 12 jäsenen työryhmään, The High Level Group on Maximising the Impact of EU Research and Innovation Programmes. Ryhmää johtaa entinen kauppakomissaari Pascal Lamy.


– Tehtävämme on Horisontti 2020-ohjelman väliarvioinnin perusteella suunnitella seuraavaa puiteohjelmaa. Ehdotustemme on tarkoitus ohjata EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kehittämistä.

Euroopan teknologiateollisuusliitot toivoivat Kulmalan hakevan ryhmään, mutta hän itse arvioi valinnassa painoarvoa olleen erityisesti sillä, että Suomi on edelläkävijä PPP-mallin käytössä tuloksellisesti.

– DIMECCissä on dataa siitä, että PPP-malli tuottaa veronmaksajille ja yrityksille hyötyä. Tärkeä tekijä on se, että DIMECC on yritysvetoinen, yritykset omistavat siitä 70 prosenttia. Lisäksi olemme kytkeneet mukaan kaikenkokoisia yrityksiä. Asiakkaita on 400, ja niistä 60–70 prosenttia edustaa pk-sektoria. PPP ei toimisikaan, jos se suunnattaisiin vain tietylle sektorille, tietyn kokoisille yrityksille. On mietittävä, mitä pitää tehdä ja koota sitä tekemään ne, jotka siinä onnistuvat.

Ihmiset liikkumaan – teknologia siirtyy

Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa ja valmista odotetaan kesäkuuhun mennessä. Mitä Kulmala haluaa saada aikaan työryhmässä?
– Haluan saada aikaan EU:n uusiutumista, muutosta. Muun muassa on ratkaistava, miten tieteen keinoin EU:sta voidaan tehdä parempi paikka ihmisille, miten saadaan tieteen tulokset kansan käyttöön.

Kulmala huomauttaa, että tiedettä tehdään tunnetuksi kolmella tavalla: sitä julkaistaan kaikkien luettavaksi; tutkimuksia tehdään yhdessä suurissa ryhmissä ja yhdessä tekemällä tieto siirtyy; ihmiset liikkuvat paikasta tai työpaikasta toiseen.

– On luotettu liikaa julkaisuihin, se tie ei toimi EU:ssa. Euroopassa tehdään kolmannes maailman tieteellisistä julkaisuista, mutta siellä syntyy vain 12–13 prosenttia maailman uusista bisneksistä. Eli kirjoitamme tiedettä kirjastoihin, kun muut tekevät siitä liiketoimintaa.

Kulmala panisi pelimerkit konsortioihin ja ihmisten liikkumisen edistämiseen.

– Voi ajatella, että jos puiteohjelmaa suunnataan enemmän käytäntöön kuin teoriaan, enemmän uudistavaan tekemiseen ja toteutukseen, Tampereen seutu olisi voittajien joukossa, koska täällä on totuttu samaan aikaan. Ja jos puhutaan isommista konsortioista – no, Tampereelle sellaisia voidaan koota, koska tänne on helppo tulla ja täällä on helppo olla.

Sen Kulmala on jo huomannut, että arviointiryhmän jäseniä lobataan vahvasti siitä, kenelle rahaa pitäisi antaa ja mihin tarkoitukseen.
– Perustavoite tuntuu olevan, että mitään ei saa muuttaa. Mutta EU:n puiteohjelman tarkoitus on uudistaa Eurooppaa.

EU-projekteihin myyntikulmalla!

Uudistusta Kulmala toivoisi myös suomalaisten yritysten EU-asenteisiin. Nykyisessä Horisontti-ohjelmassa on jaossa 80 miljardia euroa puiterahaa. Suomi on historiallisesti ollut tutkimusrahoituksessa niukasti nettosaaja. Kulmalan mielestä yritysten pitäisi olla tutkimusrahoituksesta kiinnostuneita, varsinkin, kun Suomen hallitus on vähentänyt soveltavan ja yrityslähtöisen tutkimuksen rahoitusta. EU-rahoitus on entistä tärkeämpää, ja Kulmala toivoisi rahoituksen hakemiseen ammattimaisuutta.

– Yritykset ovat nyt aktiivisempia kuin 10 vuotta sitten eli suunta on oikea – mutta muutos vain on tavattoman hidas. Yrityksissä on edelleen asenneongelma: EU-rahoitus koetaan vaikeaksi, pelätään edes lähteä hakemaan sitä. Yritysten johdossa on tehtävä linjaus, osoitettava resurssit, yritettävä tosissaan – eli paneuduttava hakemukseen ja siihen, että konsortioon saadaan ykkösketjun pelaajia ja voittajia. Asennemuutosta kaivataan, auttajia yrityksillä on jo riittävästi. Yhtään uutta julkisen tukirahan hakemisen edistämiseen keskittyvää auttajaa ei tarvita lisää.

Kulmala peräänkuuluttaa myös EU-projektiin osallistumiseen näkökulmamuutosta. Nyt projektit otetaan ”kirjaimellisesti” tutkimus- ja kehityshankkeina, ja sellaisina niitä yrityksissä arvioidaan.

– EU-toiminnassa kannattaisi kuitenkin olla mukana myyntikulmalla. On oikeastaan sama, tuleeko tutkimushankkeesta tulosta. Sen aikana tehdään monta vuotta yhteistyötä eri maiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa – joten mikä yrityksen osaamisen myynti- ja markkinointimahdollisuus se onkaan! Monta ovea olisi avattavissa. Työhön ei pidä lähettää insinööriä vaan myyntimies, ja mahdollisuus pitäisi ottaa haltuun tilaisuutena myydä asiakkaille, joita ei olisi muuten tavannut missään. Muut maat toimivat juuri näin. Kaikki se, mitä tehdään t&k-hankkeessa tulevien asiakkaiden kanssa, vähentää markkinointikuluja myöhemmin.

Radikaalia vai inkrementaalista?

Ylipäätään Kulmalaa harmittaa, ettei valmistavan teollisuuden tulevaisuus ja menestys ole kovin korkealla agendalla Suomessa – toisin kuin EU:ssa, vaikkapa Saksassa. Miksei ole?

– Hyvä kysymys. Kun Nokia ei enää tee kännyköitä, ajatellaan, että valmistava teollisuus oli sitten siinä. Haikaillaan uutta Nokiaa. Mutta se on jo täällä, esimerkiksi meriteollisuudessa. Digitalisointikeskustelussakin keskitytään liikaa ”Kelan nettilomakkeisiin”, siihen, miten julkinen sektori toimii, kun pitäisi miettiä, mitä uutta ja entistä parempaa liiketoimintaa digitalisaation avulla voitaisiin tehdä valmistavassa teollisuudessa.

Radikaaleja innovaatioita arvostetaan verrattuna inkrementaalisiin, pienempien uudistusten kautta tuleviin innovaatioihin.

– Olisi hyvä kuitenkin muistaa, että jos teet hommasi joka vuosi kaksi prosenttia paremmin kuin edellisenä vuonna, 20 vuoden päästä olet täysin ylivoimainen.

Harri-Kulmala-net

DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala on mukana EU:n seuraavaa puiteohjelmaa kehittävässä
työryhmässä – ja yhteistyökumppaneineen moottorina myös toukokuun lopussa Tampere-talossa
järjestettävässä Manufacturing Perfomance Days -tapahtumassa. MPD on valmistavan teollisuuden
virallinen Suomi 100 -juhla. Siellä ratkeavat myös muun muassa Siemensin ja Teknologiateollisuus
ry:n moottoroiman MPIDEAn eli 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen tavoittelevan kilpailun tulokset.


Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila


Nelio lila DIMECC Oy yhdistää valmistavan teollisuuden, digitaalisen teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen. Se syntyi, kun valmistavan teollisuuden Fimecc Oy ja digitaalisen teollisuuden Digile Oy fuusioitiin viime kesänä. Se yhdistää yli 400 organisaatiota ja yli 2000 osaajaa. www.dimecc.com


Uusinta Horisontti-rahaa Pirkanmaalle 5,7 miljoonaa euroa

Uusimmat EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman Horisontti 2020:n tilastot kertovat, että viime toukokuun jälkeen ja syyskuun loppuun mennessä hyväksytyistä ja allekirjoitetuista Horisontti 2020:n hankkeista on tulossa pirkanmaalaisille toimijoille 5,7 miljoonaa euroa. Rahoitusta tulee 14 uudelle hankkeelle ja seitsemälle eri toimijalle.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 alussa alkaneessa ohjelmassa pirkanmaalaiset ovat saaneet hyväksytyistä ja allekirjoitetuista hankkeista rahoitusta yhteensä noin 26,3 miljoonaa euroa. Eri toimijoita on ollut yhteensä 71 ja hankkeita 63.

Osallistujista 31 on Tampereen teknilliseltä yliopistolta, seitsemän Tampereen yliopistolta ja kaksi Poliisiammattikorkeakoululta. Yrityksiä oli 27. Tampereen kaupunki on mukana kolmessa hankkeessa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhdessä. Tampereen yliopistot ja korkeakoulut ovat edelleen Pirkanmaalla suurin Horisontti-rahaa saava ryhmä, mutta myös yritysten osuus on suhteessa melko hyvä. Hankekoordinaattorin roolissa pirkanmaalaisia toimijoita on 16.