Tulevaisuuden kunnassa yritykset nousevat keskeisiksi asiakkaiksi

Huhtikuun toisena sunnuntaina valitaan kaikkiin Suomen kuntiin uudet valtuutetut. Vaalit käydään historiallisessa tilanteessa sote-uudistuksen kynnyksellä.


Noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille.

Kunnat olivat aikoinaan tärkeä osa lähidemokratiaa ja kuntalaisten identiteettiä. Kunnista tuli kuitenkin hallinnollisia koneistoja. Vuodesta 1990 vuoteen 2013 kuntien tehtävien määrä kaksinkertaistui yli 530 tehtävään. Nyt uusilla valtuutetuilla on tilaisuus palauttaa kunnat lähelle kuntalaisia, keventää hallintoaan, karsia rönsyjä ja keskittyä olennaiseen.

Kuntiin jää silti runsaasti keskeisen tärkeitä politiikan osa-alueita, joilla on suurta merkitystä yritysten kilpailukyvylle ja alueen menestykselle. Tulevaisuuden kunnassa myös yritykset nousevat keskeisiksi asiakkaiksi.

Vuoden 2016 Alueiden kilpailukykytutkimuksessa Pirkanmaan yritykset nostivat kehittämiskohteiden kärkeen muun muassa seuraavat asiat: Liikenneyhteydet ja saavutettavuus, yritysmyönteinen kaavoitus, alueen kasvukeskuksen (Tampere) kehittäminen ja keskustojen kehittäminen. Kaikkiin asioihin voivat nyt valittavat kuntapäättäjät edelleen vaikuttaa ja olla ohjaamassa kehityksen suuntia.

Kauppakamarilla on kuntavaaleissa neljä tärkeää tavoitetta tulevaisuuden kunnalle: talous on kunnossa, byrokratiaa on mahdollisimman vähän, liikenne on sujuvaa ja koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Mainitut asiat ovat enemmän tai vähemmän relevantteja kaikille Pirkanmaan kunnille.

Työmarkkinatilanne on Tampereella kaksijakoinen. Toisaalta kaupungin työttömyysprosentti on hälyttävän korkea, toisaalta ICT-ala kärsii jo työvoimapulasta. Parempien taloudellisten aikojen koittaessa työvoimapula laajenee muillekin aloille – merkkejä on jo näkyvissä myös teknologiateollisuuden yrityksissä.

Työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaiseminen on yksi keskeisimmistä elinkeinopoliittisista haasteista uusille valtuutetuille. Syrjäytymisputki tulee katkaista jo varhaiskasvatuksessa tai viimeistään peruskoulun alaluokilla.

Kaupunkikehittämisessä pitää karsia byrokratiaa liian yksityiskohtaisista säädöksistä ja terävöittää lautakuntien työtä. Liian yksityiskohtaisista rakentamismääräyksistä pitää luopua. Tampere on saanut suitsutusta erityisesti siitä, että täällä on pystytty tekemään isoja päätöksiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että moni päätöksistä on ollut lopulta jopa kymmenien vuosien työn tulos.

Suotavaa olisi myös, että tulevaisuuden kunnassa valtuutetut eivät enää valita hallinto-oikeuteen päätöksistä, joita ovat olleet itse tekemässä. Tuollainen menettelytapa on kunnallisdemokratiaa halveksuvaa kiusantekoa.

Markus Sjölund

apulaisjohtaja

Tampereen kauppakamari