Suomen talous kaatuu sote-uudistukseen

Sote-uudistus on edennyt lakiluonnokseksi, joka perusteluineen on 133 sivua. Uudistuksen lähtökohta on hyvä: muodostetaan viisi järjestämisvastuussa olevaa sote-aluetta, joilla on leveämmät hartiat ja parempi osaaminen kuin nykyisessä noin 200 järjestäjän kirjavassa mallissa.

Myös tavoitteissa on paljon kannatettavaa:

- kustannussäästöjen aikaansaaminen

- kestävyysvajeen supistaminen

- lähipalveluiden turvaaminen kuntalaisille

- uusien toimintatapojen ja innovaatioiden käyttöönoton mahdollistaminen

- peruspalvelujen vahvistaminen

- järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan

- ison järjestäjätahon osto-osaaminen.

Edellä mainitut tavoitteet rapisevat kuitenkin yksi kerrallaan, kun lakiluonnoksen lukee läpi. Esityksen mukaan Suomeen muodostuvat alueelliset julkiset monopolituottajat, joita esimerkiksi Pirkanmaalle tulisi yksi. Tämän yhden toimijan tehtävänä olisi sitten huolehtia Kihniön terveysasemasta, Pirkkalan sosiaalihuollosta, yliopistollisesta sairaalasta ja Mänttä-Vilppulan vanhusten kotihoidosta.
Sote -alue voi ostaa palveluita tältä yhdeltä monopolituottajalta. Potilas saa myös täysin vapaasti valita tämän yhden tuottajan. Työntekijöillä on myös täysi vapaus valita työnantajansa tästä yhdestä työnantajasta.

Lakiteksti ei tällä kertaa peittele keskittämistä: ”Olennaista ei ole fyysinen toimipisteen sijainti. Lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi… sähköisinä palveluina ja liikkuvina palveluina…”. Päivystysyksiköitä on jatkossa Pirkanmaalla yksi, eli Acuta. Pirkanmaalle jää yksi leikkauksia tekevä sairaala, eli nykyinen Tays. Terveyskeskuksista suljetaan noin puolet. Valtakunnallisesti arvioiden noin 15 000 työpaikkaa siirtyy maakuntien keskuskaupunkeihin jo muutenkin muuttotappioisilta reuna-alueilta vieden viimeisenkin elinvoiman kunnista.

Vastaava keskittäminen on aiemmin toteutettu sairaankuljetuksessa ja päivystyksessä. Tampereen kaupungin sairaankuljetuksen kulut olivat ennen keskittämistä 1,9 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 5,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tampereen kaupungin päivystyskustannukset nousivat myös neljä miljoonaa euroa vuodessa päivystyksen siirryttyä Hatanpäältä Acutaan. Siirrosta sovittaessa luvattiin, että kulut eivät nouse.

Kuluvana vuonna kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaispotti on lähes 25 miljardia euroa. Jos tämä keskittäminen nostaa kustannuksia vain 20 prosenttia, lisäkulua tulee viisi miljardia vuodessa. Lakitekstin valmistellut työryhmä käsittelee taloudellisia vaikutuksia kahden kappaleen verran, ja ainoana sisältönä on toimitilajärjestelyjen määräaikainen verovapaus. Työryhmän jäsenet ovat avoimesti todenneet, että säästöjä ei tule ainakaan ennen vuotta 2020. Lain korostettuna tavoitteena olivat siis kustannussäästöt ja kestävyysvajeen supistaminen.

Lakiesitys ei myöskään sisällä mitään taloudellisia kannustimia. Päinvastoin. Kun voimaan tulee kapitaatioperusteinen rahoitusmalli, se rankaisee armotta tähän saakka sote-palvelunsa kustannustehokkaasti järjestäneitä kuntia ja palkitsee vastaavasti kustannustehottomia.
Lakiesitys kieltää suoraan sote-aluetta tekemästä sopimuksia yksityisten yhteisöjen kanssa. Näin estetään myös kuntien ja yksityisen yhteiskunnallinen yhteisyhtiömalli, jolla on saatu aikaan ainutlaatuiset kustannussäästöt ja laadun parantuminen esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa, Jämsässä ja Juupajoella.

Mitä jos…?

Mitä jos asiaa katsottaisiin toisestakin näkökulmasta? Mitä jos Suomeen säädettäisiin sote-mallia vastaava laki, joka koskisi elintarvikejakelua ja kauppaa? Lain mukaan Eviraan muodostetaan ohjausryhmä, joka antaa viidelle alueelliselle järjestäjälle oikeuden elintarvikejakeluun, sekä ohjeet, kuinka jakelu tulee järjestää seuraavan neljän vuoden aikana.

Oikeus tavarataloon annetaan yhdelle kunnan tai kuntayhtymän tuottajataholle maakuntien keskuskaupunkeihin. Kilpavarustelun ja päällekkäisyyksien välttämiseksi tavarataloja saa olla vain yksi. Tällä estetään epätarkoituksenmukainen kilpailu, päällekkäisyys ja kilpavarustelu. Muut toimivat tavaratalot (kuten Stockmann, Sokos ja Anttila) lakkautetaan. Kyseisellä alueen ainoalla tuottajalla ovat myös maakuntien marketit, kauppa-autot, maito- ja maatilat sekä elintarviketehtaat.

Eviran ohjausryhmä sopii järjestäjien kanssa 20 000 asukkaan paikkakunnille oikeuden marketteihin ja niiden valikoiman. Pienempien paikkakuntien elintarvikejakelusta huolehditaan kauppa-autoilla, jotka käyvät tilanteesta riippuen kerran viikossa tai kuukaudessa. Lähikaupat lakkautetaan, sillä lähipalvelut voidaan järjestää yhtä hyvin myös postimyyntikuvaston avulla alle 5000 asukkaan kuntiin.
Tuottajalupaa eivät voi saada S-ryhmä, Kesko, Lidl, Stockmann, Valintatalo tai Siwa, mutta edelleen yksityinen toiminta on mahdollista, koska kuntayhtymän tavaratalot ja marketit voivat halutessaan ostaa palveluita myös näiltä muilta toimijoilta antamalla kuntalaisille esimerkiksi ruokakuponkeja, vuokraamalla yksityisiltä kaupan myyjiä tai ostamalla hätätilanteessa viljaa yksityiseltä maanviljelijältä. Tähän täytyy kuitenkin olla erillinen lupa Eviran ohjausryhmältä.

Kilpailusta ei kuntalaisten kannata olla huolissaan, sillä näiden viiden valtakunnallisen alueen välillä on mahdollisuus toteuttaa vertailua ja positiivista kilpailua siitä, kuinka elintarvikejakelu järjestetään sekä minkä hintaisia ja laatuisia tuotteet ovat.

Myöskään asiakkaiden ei kannata olla huolissaan, sillä he voivat osallistua ryhmiin, joissa otetaan vastaan elintarvikkeiden hintaa, saatavuutta ja laatua koskevaa palautetta. Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu myös, sillä he voivat asioida haluamassaan marketissa. Kaikissa marketeissa tuottajat ja valikoimat ovat tosin samat. Toisaalta: eihän hinnalla ole väliä, kun elintarvikkeet maksetaan kapitaatioperusteisesti.

Olipa karmea painajainen! Hetken jo luulin siirtyneeni ajassa taaksepäin Neuvostoliittoon, lakiesitys kun oli kolhoositalouden kopioiminen Suomeen!

Mutta takaisin soteen… tällä kertaa kyse ei ole painajaisesta, lakiehdotus on täyttä totta.

Hyvää syksyä kaikille! Kevättä on Suomessa turha odottaa, sillä tällä sote-uudistuksella Suomen talous kaatuu varmasti.


Mikko-wirenMikko Wirén

toimitusjohtaja, 
Pihlajalinna Oy

Tampereen kauppakamarin varapuheenjohtaja

Vuoden 2013 terveydenhuollon vaikuttaja