Lakeja vai tekoja?

Missä ovat meidän salaiset menestyjämme? Syntyvätkö ne sairaslomien karenssiin, arkipyhiin ja työnantajamaksuihin puuttumalla?

 

Koko syksy on ollut erilaisten yritysbarometrien aikaa. Elokuun lopussa Tampereen kauppakamari kysyi yhdessä Aamulehden kanssa yrityksiltä kolmea tärkeintä asiaa kilpailukyvyn parantamiseksi. Sairaslomien karenssi, arkipyhistä luopuminen ja työnantajamaksujen alentaminen nousivat kärkeen. Näiden parissa hallitus ja työmarkkinaosapuolet askartelevat suomalaisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Isot perinteiset teolliset vientiyritykset ovat tehneet ratkaisunsa – tuotantoa on viety lähemmäksi asiakkaita ja kasvavia markkinoita – ja nämä markkinat ovat jossain muualla kuin Euroopassa. Toisaalta PK-barometrin 2/2015 mukaan Suomen pk-yrityksistä (54 000 kpl) vain 19 prosenttia harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Räjähtääkö tämä osuus kasvuun, kun kilpailukyky saadaan sopimalla tai pakkolaeilla kuntoon?

Arto Lahden kolumni Talouselämässä 31/2015 pureutuu ongelmamme ytimeen. Lahti siteeraa tekstissään taloustieteen professori Hermann Simonia, joka on tehnyt tutkimusta ns. ”salaisista menestyjistä”. Simonin mukaan ”maailmassa on noin 3 000 markkinajohtajayritystä, jotka ovat kolmen johtavan joukossa alallaan. Saksankielissä maissa näistä yrityksistä on 1 500, joista vain 150 on suuryrityksiä ja loput 1 350 pienempiä yrityksiä eli juuri näitä salaisia menestyjiä.” Missä ovat meidän salaiset menestyjämme? Syntyvätkö ne sairaslomien karenssiin, arkipyhiin ja työnantajamaksuihin puuttumalla?

Vaikka Saksan erinomainen kilpailukyky sekä joustava ja paikallinen sopiminen työmarkkinoilla ovat varmasti olleet osasyynä näiden salaisten menestyjien syntyyn, on vaikea uskoa, ettei Suomen pk-sektorista löytyisi vastaavaa osaamista ja kokemusta. Onneksi näitä salaisia menestyjiä alkaa meillä löytyä myös perinteisimmiltä toimialoilta. Ilahduttavasti PK-barometrin mukaan lähes puolet vientiä harjoittavista yrityksistä uskoi vientinsä kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana – ei mikään huono suhdannekuva ja myös selkeä ero näkymissä vain kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.

Varmaa on kuitenkin se, että nämä yritykset eivät synny maan hallituksen työn tuloksena. Tavoitteet ja kasvuhalut lähtevät yhtiöiden omistajista ja hallituksista.

Tie salaiseksi menestyjäksi on pitkä ja vaatii yrityksen omistajalta pitkäjänteisyyttä, riskinsietokykyä ja osaamista. On myös täysin oikein tyytyä omistajana siihen, mitä on saavuttanut ja turvata olemassa oleva. Suomen kansantalous ei kuitenkaan kestä ilman, että pk-yritysten ja niiden omistajien halu kasvaa ja kansainvälistyä muuttuu radikaalisti. Enkä huutaisi nyt pelkästään maan hallitusta apuun. Meidän on vain yksinkertaisesti kyettävä kasvuun laajemmalla rintamalla. Tällöin työmarkkinoidenkin on muututtava – miksei myös työntekijöiltä voitaisi edellyttää pitkäjänteisyyttä, riskinsietokykyä ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
Menestyjäyrityksen yksi kolmesta tunnusmerkistä on sitoutunut henkilöstö. Sitoutuminen ei synny liittojen päätöksillä – se rakennetaan paikallisesti sopimalla yritystasolla ja tässä me olemme Saksaa valovuoden jäljessä.

Juha sarsama


Juha Sarsama
toimitusjohtaja
Panostaja Oy
Tampereen kauppakamarin varapuheenjohtaja