Hankintojen vuosi

Julkiset hankinnat ovatkin moniulotteisia prosesseja, jotka on rakennettava osallisten ja elinkeinoelämän kanssa keskustellen.

Julkiset hankinnat puhuttavat Suomessa ja Pirkanmaalla erityisen paljon kuluvan vuoden aikana. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen hankintayhtiö Tuomi Logistiikka Oy aloitti toimintansa vuoden alusta. Yhtiö tavoittelee omistajilleen jopa 10 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Vielä suuremman mittakaavan muutoksesta keskustellaan tänä vuonna voimaan astuvassa hankintalain kokonaisuudistuksessa.

Julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 30 miljardia euroa eli noin 17 prosenttia BKT:sta ja puolet julkisesta kysynnästä. Rakentamisen alalla lähes kaikki yritykset osallistuvat julkisiin tarjouskilpailuihin, kaupan, palveluiden ja teollisuuden aloiltakin lähes puolet. Julkisten hankintojen muoto ja sisältö vaikuttavat näin ollen suoraan toimialojen rakenteeseen ja kehittymiseen ja hankintalaki on tulkintoineen keskeinen kansantaloudellinen tekijä.

Julkisten hankintojen määritelmä on tiivistettynä valtio- ja kuntayhteisöjen tekemät hankinnat organisaatioidensa ulkopuolelta. Niille luovat puitteet kansallinen lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivit ja WTO.

Loppusuoralla olevalla hankintalain kokonaisuudistuksella vaikutetaan niin julkisen talouden kestävyyteen, elinkeinojen kehittymiseen, innovaatioiden syntyyn kuin kansalaisten hyvinvointiinkin.
EU:n kaksi vuotta sitten antamia hankintadirektiivejä noudattava uudistus on valmisteltu ministeri Lauri Ihalaisen asettamassa työryhmässä. Hallituksen esitystä eduskunnalle uudesta hankintalaista odotetaan syksyllä 2016.
Uudistuksen tavoitteiksi asetettiin hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä hankintojen innovatiivisuuden mahdollistaminen. Näissä teeseissä on ratkaisut hankintojen nykyongelmiin, joten on toivottavaa, että lopullinen lakiuudistus myös perustuu niihin.

Lainsäädännön valmistelussa pitää tavoitteiden lisäksi ottaa huomioon, että hankintayksiköissä lakia ja ohjeistuksia tulkitaan virkavirheiden ja markkinaoikeuden pelossa niin tarkasti kuin mahdollista. Suomalainen lahjomaton virkamiesetiikka on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, mutta joskus sen kyvyttömyys priorisoida tarkoitus ennen muotoa kääntyy heikkoudeksi.

Hankintayksiköiden roolina on olla ennen kaikkea välimies, joka selvittää hankinnan tarpeen. Julkiset hankinnat ovatkin moniulotteisia prosesseja, jotka on rakennettava osallisten ja elinkeinoelämän kanssa keskustellen. Hankinnoissa on alettava myös hyödyntää tulosperusteisuuden monia eri sovelluksia, jotka lisäävät kaikkien osapuolien saamaa lisäarvoa.

Tampereen kauppakamari palkitsee vuodesta 2016 alkaen vuoden innovatiivisimman julkisen hankinnan Pirkanmaalla. Palkitsemisen kriteereinä ovat rohkeus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Palkitsemisella tavoitellaan erityisesti ymmärryksen kasvattamista hankintoja koskien sekä positiivisen kierteen luomista usein epäkiitolliseen innovoinnin tehtäväkenttään julkisella sektorilla.

Harri Ojala
asiamies
Tampereen kauppakamari