Uusi syntyy innostuksesta

Sähköiset palvelupolut jumittuvat fyysisen palvelutuotannon rajoitteisiin.

Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä kuohuu. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n Apotti-hankinta 575 miljoonan euron hintalappuineen nosti ison metelin – täysin ymmärrettävästi. Yleisesti on kritisoitu sitä, että suurella rahalla hankitaan järjestelmä, joka on teknisesti vanhentunut, jota kehitetään jossain kaukana ja jota joudutaan merkittävästi mukauttamaan Suomen tarpeisiin. Hämmennystä herätti myös laskelma, jonka mukaan vastaavan järjestelmän käyttöönotto koko maahan maksaisi 1,8 miljardia euroa.
Yhtä lailla suurta mielenkiintoa herätti ketterien ohjelmistotalojen ilmoitus ASTE- eli Avoin sosiaali- ja terveydenhuolto -konsortion perustamisesta avoimen terveydenhuoltoalan järjestelmän kehittämiseksi. ASTE-konsortioon kuuluu perustamisvaiheessa Suomen johtavia ketteriä ja asiakaslähtöisiä ohjelmistotaloja kuten Gofore, Solita, Vincit ja Reaktor. Vastaanotto oli jopa hämmentävä – tuntui kuin jotain tällaista olisivat kaikki odottaneet. Jokainen luonnollisesti myös tulkitsi konsortion pyrkimyksen ja perustan omalla tavallaan. Toiset kokivat, että tässä todella tehdään vaihtoehtoa Apotille, toiset taas näkivät konsortion lähinnä yleistä hyvää tarkoittavana kehittäjäyhteisönä.

Miten kanavoidaan innostusenergia yhteiskunnan hyödyksi?

Tulkinnoista riippumatta hienoa on ollut havaita innostus, joka vallitsee niin ASTE-konsortion sisällä kuin ympäristössäkin. Innostushan lopulta on se asia, joka synnyttää uutta ja saa aikaan wau-kokemuksia työn tuloksena syntyvien palveluiden käyttäjille. Innostuksen ruokkiminen ja kanavoiminen ovat nykyaikaisen johtamisen keskeisimpiä tekijöitä. Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että ASTEen herättämää luontaista kiinnostusta ja innostusta pystyttäisiin nyt kanavoimaan ja jopa voimistamaan, kaikkien meidän hyödyksi.
Samanlaista verkostomaista innokkuutta on tällä hetkellä nähtävissä laajemminkin ohjelmistoteollisuuden piirissä. Uudessa työkulttuurissa henkilöt eivät leimaudu yksinomaan työnantajaan, vaan erilaisiin ammattitaitoa ja ammattiylpeyttä vaaliviin yhteisöihin. Tietyn osaamisalueen tai teknologian ympärille syntyvät harrastajakerhot kielivät yksittäistä työsuhdetta tai projektia laajemmasta innostuneisuudesta alaan. Meidän ohjelmistoyritysten yhteinen etu on tukea ja vaalia tätä kehitystä – innostuneet ja motivoituneet työntekijät vievät meitä myös yhtiöinä eteenpäin.
Uskallankin väittää, että kymmenen viime vuoden aikana ohjelmistoteollisuuden parissa työskentelevien ammattiylpeys on kasvanut. Digitalisaatio, startup-huuma sekä alan jatkuva kehittyminen muodostavat tälle loistavat puitteet. Keskisuurten ohjelmistoyritysten toimiminen työkulttuurin uudistamisen tulenkantajinakin kasvattaa ylpeyttä.
Intoa asioiden korjaamiseen riittää siis varmasti myös sote-alan järjestelmäkehitykseen. Pelkään kuitenkin pahoin, että todelliset ongelmat ovat syvemmällä. Sähköistä palvelupolkua tuotettaessa jumiudumme fyysisen maailman rajoitteisiin kuntineen, sote-alueineen, organisaatioyksikköineen. Pirstaleinen palvelukehitys johtaa pirstaleiseen sähköisten palveluiden kokonaisuuteen.
Toivotaan, että tuoreen sote-ratkaisun myötä saadaan ryhtiä ja uutta toivoa myös potilaskeskeiseen state-of-the-art-järjestelmäkehitykseen, parhain suomalaisin voimin.

Timur Kärki
toimitusjohtaja, Gofore Oy