Uudenlaista kansallisen kasvun tekemistä

Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 prosenttia maan työpaikoista, täällä tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta, ja myös väestön keskittyminen tähän työvoima”pankkiin” näyttää tilastojen perusteella jatkuvan.
Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän ja laajan työpaikkatarjonnan ansiosta kasvukäytävä toimii kuin suuri kaupunki, mutta sitä ei valitettavasti ole suunniteltu kuin suurkaupunkia. Suomen ainoa Euroopan mittakaavan kasvukäytävä on pilkkoutunut lukemattomien rajojen vuoksi niin moneen eri osaan, että kokonaisuutta on ollut vaikea hahmottaa. Hallinnolliset rajat ovat muodostuneet kasvun esteiksi. Kasvukäytävä alisuorittaa!
Suomen kasvukäytävän alueen kaikki kolme maakuntaliittoa, kaikki neljä kauppakamaria ja alueen 18 kuntaa ovat nyt käärineet hihat ja perustaneet yhteisen kasvuverkoston tämän kansallisesti elintärkeän kokonaisuuden vahvistamiseksi ja kasvun viisaaksi suuntaamiseksi. Mukana työssä on myös valtio useammankin ministeriön kautta ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Työ on ensimmäisen puolen aikana lähtenyt lentoon. Olemme vapauttaneet pullon hengen: käynnistäneet jotakin paljon suurempaa kuin aluksi osattiin kuvitellakaan. Nyt jo huomataan, että tavoitetasoa ei ole mitään syytä asettaa alas, tarvitsemme kansallisen kasvun vahvistamiseksi täyden tehon irti tästä moottorista. Kasvukäytävän sisällä osataan tehdä monia asioita paremmin kuin missään muualla Suomessa, joitakin jopa paremmin kuin koko maailmassa. Näitä osaamisia täytyy saada vahvistettua, jaettua, kehitettyä liiketoiminnaksi ja vietyä kansainvälisille markkinoille. Julkisen sektorin on maltettava säilyttää mahdollistajan roolinsa, toimijan rooli on varattava yrityksille. Liikkumiseen, kauppaan, kiinteistöbisnekseen, rahoittamiseen ja matkailuun liittyvät toimijat ovat avainasemassa, mutta tekemistä riittää myös muille.
Kasvukäytävällä liikkuu valtava määrä tavaroita, materiaalia, energiaa, ihmisiä ja tietoa päivittäin. Mitä jos yhdistäisimme osaamistamme ensimmäisen kerran koko tämän kasvukäytäväalustan päälle? Mitä jos tämä Suomen kasvukäytävä olisi kansainvälisesti tunnettu Euroopan johtava älyliikenteen alusta? Meillä voisi olla suuri määrä nauhakaupungin asukkaiden liikkuvaa elämäntapaa tukevia mobiilisovelluksia, joiden yhteyteen syntyisi myös uutta paikallista liiketoimintaa. Meillä olisi aivan uudella tavalla mietitty julkisten palveluiden ja liikkumisen yhdistelmä, jonka avulla pehmennettäisiin kasvavaa epätasapainoa julkisten resurssien ja tarpeiden välillä.
Joukkoliikenteen kokonaisuus hoidettaisiin selvästi nykyistä paremmalla hyötysuhteella ja samalla ympäristöystävällisemmin. Tarvittavat lainsäädännön sorvaukset tehtäisiin pikaisesti. Kasvukäytävän selkärangan runkolinjoja VT3:a ja päärataa vahvistettaisiin, syöttöliikenne ajateltaisiin sen sijaan palveluna perusteellisesti uudelleen. Suuremmissa kaupungeissa ajoneuvon omistamisen merkitys vähenisi, liikkumista voisi ostaa eri kulkuvälineisiin myytynä pakettina samaan tapaan kuin teleoperaattoreiden kanssa on totuttu asioimaan. Nauhakaupungin alueella olisi kattava vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkosto.
Muillakin sektoreilla toimittaisiin älykkäämmin. Kunnat ja elinkeinoelämä muodostaisivat muun muassa joustavan kasvukäytäväallianssin, jonka sisälle muodostuisi hankintoihin omat selkeät, yhteisesti sovitut pelisäännöt. Hankintayksiköiden kasvusta huolimatta huolehdittaisiin allianssin sisällä myös siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset säilyttäisivät toimintamahdollisuutensa ja suorastaan vahvistaisivat niitä.
Tarvittava osaaminen meillä on, tahtoa myös, ja teknologiakin löytyy. Tekemistä vaille valmis!

Anna-Mari Ahonen
projektijohtaja
HHT-kasvukäytäväverkosto
 
Kuva: Seppo Haavisto