Sitä saa mitä tilaa – työhyvinvointia palveluna?

Johtamisen tehtävä on poistaa esteitä ihmisten onnistumisen ja hyvinvoinnin tieltä.


Vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulokset saapuvat. Arvaillaan, spekuloidaan, jalkautetaan. Kun ratkaisut saadaan vietyä käytäntöön, on osa ongelmista jo poistunut ja uusia ilmaantunut. Kuulostaako tutulta?

Asiakkaiden kanssa on kuitenkin toisin. Yritykset ovat ajat sitten ymmärtäneet, että asiakkuus säilyy vain silloin, kun jokainen asiakas kokee saavansa yrityksen palveluista yksilöllistä lisäarvoa. Kun hyödyn kokemus loppuu, loppuu asiakassuhdekin – ainakin jos asiakkaalla on varaa valita.

Sama ajattelumalli ei ikävä kyllä vielä ulotu sisäisiin asiakkaisiimme, työntekijöihin. Arvailun ja yleistämisen takia organisaatioissa syntyy paljon hukkaa niin rahan kuin ajankäytönkin kannalta. Hyvä esimerkki on kehityskeskustelu, joka pidetään vuosittain kaikille samalla sapluunalla. Jos yrityksillä olisi yhtä tehoton palvelumalli asiakasrajapinnassa, se olisi lopetettu jo ajat sitten.

Painimme aikoinaan näiden haasteiden kanssa myös omassa organisaatiossamme. Yksi ja sama malli ei palvellut ketään täydellisesti, sillä työntekijämme olivat erilaisia: yksi halusi keskittää kaiken aikansa luodakseen uraa, toinen halusi mahdollistaa työn ja perheen tasapainon. Joku kaipasi itsenäisyyttä, toinen tarkkaa kolmivuotissuunnitelmaa. Esimiesten oli vaikea tukea tiimiläisten tarpeita kaksituntisen kehityskeskustelun avulla, saati sitten toimia heidän valmentajanaan jokaisella elämän osa-alueella.

Ongelmaa taklataksemme päädyimme rakentamaan ympäristön, jossa jokainen työntekijä voisi saada yksilöllistä tukea omiin tarpeisiinsa. Näin voisimme kohdistaa johdon ja tukitoimintojen tuen oleelliseen ja lopettaa kaiken muun arvailuun perustuvan touhuamisen.

LaaS – johtamispalveluita valittavaksi

Syntyi LaaS-verkkopalvelu, eräänlainen johtamispalveluiden katalogi, josta ihmiset valitsevat kolmen kuukauden välein itselleen sopivat johtamisen palvelut. Palvelukategoriat liittyvät niin osaamisen kehittämiseen, viestintään, urasuunnitteluun, ajanhallintaan, perheiden tukemiseen, unen parantamiseen kuin stressin hallintaankin. Jokaisella palvelulla on yksi tai useampi palveluntarjoaja joko talon sisältä tai ulkoisesta kumppaniverkostosta.

Johtaminen on mallissa siis hajautettu: osaa palveluista tarjoaa myynti (kuten vaikkapa Vincitin tulevaisuus -lounaat), osaa HR (esimerkiksi palautteen antaminen, mentorin löytäminen), osassa mukana on johtoa Groupin toimitusjohtajaa myöten (esimerkiksi pukumieslounas) ja osassa tarjoajana toimivat kollegat (muun muassa esityksien sparraus, uintikurssi). Kehityskeskustelunkin voi edelleen tilata, jos siitä on ollut apua. Jos ei, niin voi valita tuekseen vaikkapa mentorointia tai verkostokartoitusta.

Keinojen näkyväksi tekeminen madaltaa kynnystä lähteä ratkaisemaan ongelmia ajoissa. Jokainen voi löytää itselleen soveltuvan tavan edetä itsensä johtamisessa. Osa haluaa esimerkiksi jutella Vincitin tulevaisuuden näkymistä suoraan toimitusjohtajan kanssa, kun toiselle voi olla matalampi kynnys kahvitella tutun myyjän kanssa. Uniongelmia toiset taklaavat suoraan työpsykologin unikurssilla, kun taas toinen hakee unimittarin lainaan tai osallistuu verkkokurssille. Perhepalveluiden alla suosituin palvelu on taaperon unikoulu – hyvä esimerkki siitä, että jos ihminen ei öisin nuku, laskevat energiatasot nopeasti myös työpaikalla.

Johtamisen tehtävä on lopulta jokaisessa organisaatiossa sama: poistaa esteitä ihmisten onnistumisen ja hyvinvoinnin tieltä. Jos siihen ei päästä, henkilöstö äänestää lopulta jaloillaan – ihan niin kuin asiakkaatkin.

Johanna Pystynen

henkilöstöjohtaja

Vincit Group Oyj

Lue lisää Tero J Kauppisen johtajuusblogeista:
Leadership Design - Miksi johtaminen tarvitsee muotoilua?