Rakentamisen laatu on nyt parempi kuin koskaan

Meitä rakentajia on tavattu moittia milloin mistäkin: epäviihtyisästä elinympäristöstä, hengitystiesairauksista, kansallisomaisuuden saattamisesta huonoon kuntoon ja kaiken lisäksi välinpitämättömyydestä virheitä kohtaan. Kiitostakin on toki tullut, etenkin silloin, kun on itse saanut ammattirakentajalta hyvää palvelua ja hyvän tuotteen.

Enin osa rakentamista koskevasta julkisesta keskustelusta liittyy laatuun. Yhtä suuri osa tästä keskustelusta toistaa samoja teesejä, jotka paljolti perustuvat todentamattomiin väittämiin: ennen osattiin, ennen maltettiin.

Hampaissa on ollut muun muassa 1970-luvun lähiörakentaminen. Tosiasiassa tuolloin nähtiin hyviä avauksia rakentamisen paremman laadun saavuttamiseksi. Elementtituotannon lastentaudit olivat ohitse, eikä tasaantuneen maaltamuuton vuosina tarvinnut enää tehdä ennen kaikkea nopeasti.

Entä nykyään? Tehdäänkö nykyään laatua? Väitän, että rakentamisen laatu on tänä päivänä korkeampi kuin koskaan suomalaisen rakentamisen historiassa. Jos vaikkapa puolen vuosisadan takaisella osaamisella tehtäisiin nykyisen kaltaisia taloja tämän päivän kaupunkirakentamiselle ominaiseen tapaan heikoille maapohjille, jälki ei olisi kaksinen.

Tiedolla johtaminen tuottaa laatua

Menneiden sukupolvien ammattilaisten taitoja lainkaan väheksymättä voi todeta, että ennen hyvän laadun tuottaminen oli verrattomasti helpompaa kuin useimmissa tämän päivän hankkeissa. Perusteluja ei tarvitse kauan miettiä: jokainen ammattilainen tietää, että esimerkiksi talotekniikan määrä ja monimutkaisuus muodostavat pätevällekin perusrakentajalle ison haasteen.

Jos joistakin osaajista suomalaisessa rakentamisessa on huutava pula, niin heistä, jotka hallitsevat talotekniikaksi kutsutun ilmanvaihdon, sähkö- ja teletekniikan sekä näitä ohjaavan automaation muodostaman kokonaisuuden.

Olennaista laadun tekemisessä ei ole, mikä oppiarvo valmistumistodistuksessa lukee. Ei tarvitse olla korkeakouluja käynyt voidakseen olla tuottamassa omalla alueellaan hyvää laatua ja näin vaikuttamassa valmiin talon laatutasoon. Riittää, kun hyödyntää oppimaansa ja organisaatiosta imemäänsä hiljaista tietoa, joka hyvin johdetussa yrityksessä kyllä välittyy sitä tarvitseville.

Tämän hiljaisen tiedon välittyminen ei ole eikä saa olla kiinni asemasta työpaikalla eikä työkokemuksen laajuudesta. Tästä asiasta huolehtiminen on rakennusyrityksen johdon tehtävä. Kun johto on tämän tärkeän tehtävänsä tasalla, osaamista kartuttava tieto välittyy sitä tarvitseville. Tämä on laadun edellytys ja vastuullisessa yrityksessä ja sen työntekijöillä myös laadun tae.

Työnjohtajat kunniaan

Hyvää rakentamisen laatua ei tietenkään tehdä pelkillä johtamisopeilla tai hyvällä viestintäkulttuurilla. Itsestään selvää on, että rakennetekniikan ja rakennusfysiikan perusteet on hallittava _ projektien taloudesta huolehtimisen ohella.

Kosteudenhallinta on kieltämättä monilla suomalaisilla työmailla unohdettu tai unohtunut. Jos työmaan johtamisessa on ollut puutteita, kireän aikataulun mutkia on oiottu heittäytymällä piittaamattomaksi vaikkapa betonin luonnollisista kuivumisajoista. Tällaisen piittaamattomuuden ajat ovat onneksi enimmälti ohi – sitä varmemmin, mitä vankemmin työmaata johdetaan tiedolla ”pomo käskee” -mentaliteetin asemesta. Kunnia nykyisestä paremman laadun tekemisestä tuleekin antaa tätä hiljaista tietoa levittäville työnjohtajille ja muille työmaiden ammattilaisille!

Juha Metsälä

konsernijohtaja

Pohjola Rakennus Group PRG Oy