Korkeakoulujen divarisarjasta Champion-liigatasolle

Hieno Tampere3 on tulossa ja olemme valmiit aloittamaan 1.1.2019!

Uuden talouden maailmassa menestys perustuu vahvan osaamisen, tutkimustiedon, uuden teknologian, korkeakoulujen ja yritysmaailman sekä julkisen sektorin toimijoiden tiiviin yhteistyön varaan. Yliopistojen odotetaan olevan huipputason tutkimus-, opetus- sekä innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa eteenpäin vieviä toimintayksikköjä.

Tämän uuden talouden maailman korkeakouluille asettamat vaatimukset ohjasivat Tampereelle suunnitellun uudenlaisen korkeakouluyksikön suunnittelua.

Pääteasema saavutetaan pian

Suuren yliopistofuusion ollessa kysymyksessä on luonnollista, että erilaisia näkemyksiä syntyy siitä, millainen uuden säätiöyliopistoperusteisen korkeakouluyhteisön pitäisi ominaispiirteiltään olla. Yliopistomaailmaan kuuluu akateeminen itsehallinto ja vapaa sekä avoin keskustelu tehtävistä ratkaisuista. Näitä periaatteita on kunnioitettava.

Tampereen uuden yliopiston perustamisen yksi merkkipaalu oli Tampereen korkeakoulusäätiön perustaminen huhtikuussa 2017. Säätiön perustajat ovat harvinaisen laaja-alainen joukko eri alojen merkittäviä toimijoita – uusi yliopisto voikin olla ylpeä korkeakoulusäätiön perustajajoukosta. Säätiön perustajien merkitys uuden yliopiston toiminnalle on pitkällä tähtäyksellä merkittävä.
Säätiön perustamisen yhteydessä Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu sitoutuivat hyvässä yhteistyössä työskentelemään uuden korkeakoulusäätiön kanssa Tre3-korkeakouluyhteisön toteuttamiseksi. Näin on myös tapahtunut. Paljon onkin jo valmista, mutta tehtävää riittää yhä.

Vuoden 2017 syyskausi vaati uuden toimintamallin luonnin Tre3:n eteenpäin viemiseksi. Yhteistyö Tampereen korkeakoulusäätiön, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun hallitusten ja operatiivisen johdon sekä operatiivisen hankeorganisaation välillä oli saatava toimimaan. Ja niin myös tapahtui. Tre3:n strateginen johto toteutettiin yhteistyöelimissä, mutta käytännön operaatioita johti korkeakoulusäätiön hallitus ja hankejohto.
Voimaanpanolaki Tampereen uudesta säätiöyliopistosta hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2017. Molempien yliopistojen oli valittava uudelle yliopistolle siirtymäkauden hallitus, jonka tehtäviksi laissa oli asetettu uuden yliopiston rehtorin valinta ja yliopiston johtosäännön valmistelu niin, että yliopiston konsistori voisi aloittaa toimintansa 1.4.2018. Yliopistojen professoreista, henkilökunnan edustajista ja opiskelijoista koostuva konsistori valitsee uuden yliopiston ensimmäisen varsinaisen hallituksen kevään 2018 aikana. Siirtymäkauden hallitus valitsee rehtorin lähiviikkojen kuluessa.

Siirtymäkauden hallitusratkaisusta neuvoteltaessa sovittiin, että korkeakoulusäätiön hallitus muodostaa uuden säätiöyliopiston siirtymäkauden hallituksen. Lisäksi molempien yliopistojen hallitusten puheenjohtajista ja kolmesta hallituksen jäsenestä sekä korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenistä muodostettiin advisory board käsittelemään sellaisia strategisia asioita, jotka tulevat siirtymäkauden hallituksen päätettäviksi.

Uuden yliopiston johtosääntö oli ensimmäinen advisory boardissa käsitelty asia. Sitä käsiteltäessä korostuivat erilaiset näkökulmat yliopistoyhteisön sisällä. Toiset painottivat yliopiston vahvaa ja perustuslain takaamaa itsemääräämisoikeutta omista hallintoratkaisuista päätettäessä ja jotkut taas korostivat säätiöyliopistomallin tyyppipiirteitä – ulkopuolisen hallituksen strategista roolia ja konsistorin toimimista yliopiston sisäisenä hallituksena opetus- ja tutkimuskysymyksiä ratkaistaessa. Lopulta kuitenkin päästiin keskustellen varsin hyvään johtosääntöön, jossa molemmat edellä mainitut näkökulmat tulivat kohtuullisen hyvin otetuksi huomioon.

Keskustellen, kuunnellen, yhteistyössä

Uuden yliopiston siirtymäkauden hallituksen nimittämisen viivästyminen ja johtosäännöstä päättäminen sekä yliopistojen erilaiset näkemykset näistä kysymyksistä saivat osakseen runsaasti huomiota ja aihetta huoleenkin. Kaikki eivät ymmärtäneet akateemiseen maailmaan liittyvää vapautta keskustella avoimesti päätettävinä olevista asioista ennen päätöksentekoa. Mielenosoituksia ja erilaisia keskustelutilaisuuksia järjestettiin sekä julkilausumia kirjoitettiin, mutta kaikki tarvittavat päätökset on kuitenkin saatu aina tehdyiksi.

Menneiden kuukausien ja viikkojen tapahtumista on varmasti myös opittu. Uutta yliopistoa luotaessa on varattava aikaa keskusteluille ja erilaisia mielipiteitä on kunnioitettava. Informaatiota on jaettava nykyistä enemmän ja avoimemmin. Päätökset on tehtävä ajallaan, mutta ne on helpompi tehdä, jos päätöksentekijät tietävät enemmän korkeakouluyhteisön ja säätiön perustajien mielipiteistä ja ymmärtävät heidän näkemyksiään.

Kari Neilimo

vuorineuvos, taloustieteen tohtori

Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja