Uusi trendi moitekanteiden nostamiseen saattaa vaarantaa välimiesmenettelyn idean

Välimiesmenettelyn etuihin kuuluvat menettelyn nopeus ja joustavuus, välitystuomion lopullisuus sekä välitystuomion helppo ja nopea täytäntöönpano. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaan välimiesoikeuden on annettava välitystuomio viimeistään 9 kuukauden kuluessa siitä, kun välimiesoikeus on saanut jutun asiakirjat välimieslautakunnalta. Määräajan pidentäminen edellyttää perusteltua syytä. Tällä hetkellä keskimäärin jutuissa tulee tuomio tuossa ajassa, jota voidaan pitää osapuolten kannalta erinomaisena. Lisäksi välimieslautakunta valvoo tehokkaasti myös välimiehiä, että he pysyvät tuossa ajassa. Voidaan todeta, että tältä osin järjestelmä toimii elinkeinoelämän kannalta hyvin.

Kun välimiesoikeus on antanut välitystuomion, siitä ei voi valittaa, eli se eroaa yleisen tuomioistuimen tuomiosta. Välitystuomion kumoaminen edellyttää vastaavasti karkeaa menettelyvirhettä, kuten välimiesoikeuden asettamiseen liittyvää virhettä, välimiehen esteellisyyttä, toimivallan ylittämistä tai riittävän asianajomahdollisuuden epäämistä välimiesprosessissa. Kynnys koko välitystuomion kumoamiseen on siten hyvin korkea ja edellyttää poikkeuksellisia syitä.

Välitystuomion moitekanteet ovat aikaisemmin olleet hyvin harvinaisia Suomessa, mutta viime vuosina on yleistynyt trendi, jossa hävinnyt osapuoli nostaa moitekanteen ja vaatii välitystuomion kumoamista. Tuollaiset kanteet nostetaan yleisessä alioikeudessa ja useimmiten käydään läpi vielä koko prosessitie. Noissa kanteissa väitetään esimerkiksi, että välimiesoikeus on toimivaltansa ylittäen ja asianosaisen asianajomahdollisuus eväten perustanut välitystuomion sellaiselle seikalle, johon asianosaiset eivät ole vedonneet, ja josta asianosaiset eivät ole saaneet lausua. Vaikka nuo kanteet eivät ole juurikaan menestyneet, niin ilmiö on huolestuttava ja se vaarantaa koko välimiesmenettelyn idean.

Vakiintuneet pelisäännöt – silti moitekanteita nostetaan

Prosessioikeuden perusperiaatteista ja välimiesmenettelylaista ja oikeuskäytännöstä ilmenevien oikeusohjeiden mukaan riittävä asianajotilaisuus on annettu, kun asianosainen on saanut esittää omat vaatimuksensa, perusteet ja todisteet sekä lausua vastapuolen vaatimuksista, perusteista ja todisteista. Tuon enempää ei edellytetä, eikä sillä ole merkitystä, onko asianosainen tosiasiallisesti käyttänyt asianajotilaisuutensa, kunhan siihen on annettu mahdollisuus. Asianosaisilla on toki välimiesmenettelyssäkin ns. väittämistaakka, mutta se koskee vain oikeustosiseikkoja (seikkoja jotka ovat vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi relevantteja, esim. velkasuhteen olemassaolo).

Väittämistaakka ei sen sijaan koske todistustosiseikkoja (seikkoja joilla on merkitystä vain todisteena jonkin oikeustosiseikan olemassaolosta, esim. velkakirjan allekirjoittaminen) tai oikeustosiseikkojen juridista luonnehdintaa. Tämän mukaisesti moiteperustetta ei lähtökohtaisesti synny, vaikka välitystuomiossa käsiteltäisiin sellaista teemaa, johon ei ole nimenomaisesti vedottu, kunhan teema on tosiasiallisesti ollut esillä välimiesoikeudessa. Välimiesmenettelyssäkin sovelletaan vapaata todistusharkintaa, ja välimiesoikeus saa kehittää välitystuomioon jossain määrin omaakin argumentaatiota olematta sidottu suoraan asianosaisten esittämiin argumentteihin.

Edellä mainitut oikeusohjeet ovat vakiintuneita ja perusteltuja eivätkä vaaranna kenenkään oikeusturvaa. Välimiesmenettely tuskin toimisi riidanratkaisumekanismina ilman niitä. Kyseiset oikeusohjeet on myös toistuvasti vahvistettu moitekanteet hylkäävillä ylimpien tuomioistuinten antamilla ratkaisuilla, erityisesti KKO 2008:77 (Polar Electro Europe B.V. v. Werfen Austria GmbH) ja HelHO 2016:19 (Metsäliitto ja Metsä Board Oyj v. UPM-Kymmene Oyj).

Näin ollen on kovin yllättävää, että moitekanteita, joissa väitetään, että välimiesoikeus on ylittänyt toimivaltansa ja evännyt riittävän asianajotilaisuuden, nostetaan enenevässä määrin. Havaintojemme ja kokemuksiemme mukaan niissä moititaan välitystuomioita käytännössä materiaalisin eli itse asiaan liittyvin perustein ja moitekanteessa asia yritetään peittää ”menettelyvirheen kaapuun”. Jutun hävinnyt osapuoli väittää (virheellisesti), että kyse on menettelyvirheestä, jos välitystuomion perusteluihin on sisällytetty sellaisia havaintoja tai johtopäätöksiä, joita osapuolet eivät olleet nimenomaisesti esittäneet. Tällaiset moitekanteet eivät tiettävästi ole menestyneet.

Moitekanne vain erityisen perustellusta syystä

Selvästi perusteettomien moitekanteiden yleistyminen vaarantaa välimiesmenettelyn riidanratkaisukeinona. Moitekanteen vireillepanosta seuraa, että riita-asia on auki ja oikeudenkäyntikulujen kertyminen voi jatkua jopa 3–5 vuotta lopulliseksi tarkoitetun välitystuomion antamisen jälkeen. Välimiesmenettelyssä esillä ollutta usein varsin laajaa ja monitulkintaista aineistoa joudutaan käymään läpi välityssopimuksessa sovitun vastaisesti uudelleen yleisessä tuomioistuimessa, johon se ei missään tapauksessa kuulu. Välimiesmenettelyn voittanut asianosainen joutuu osoittamaan, että moitekanteessa esitetyt väitteet ovat keinotekoisia, siinä mainitut asiat tai aihepiirit olivat tosiasiallisesti olleet esillä välimiesmenettelyssä ja mitään menettelyvirhettä ei ollut tapahtunut. Kun asiaa sitten käsitellään laajasti uudestaan, niin käy selkeästi ilmi, että moitekanteessa on pohjimmiltaan kyse vain hävinneen asianosaisen tyytymättömyydestä jutun materiaaliseen lopputulokseen.

Moitekanteella on paikkansa hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa ja se tulee olla työkalupakissa sellaisten tilanteiden varalle, jossa välimies osoittautuu esteelliseksi, tai välitystuomio on aidosti yllättäen perustettu sellaiseen oikeustosiseikkaan, joka ei ole ollut asian käsittelyssä mitenkään esillä.

Haaste myös välimiehille

Välimiestenkin on hyvä tiedostaa moitekanteiden yleistyminen ja niiden aiheuttama vakava riski välimiesmenettelyn tulevaisuudelle. Välimiesten tulee korostetusti huolehtia siitä, että molemmat asianosaiset myös kokevat, että heillä on ollut oikeus haluamallaan tavalla ajaa asiaansa ja lausua kaikista vastapuolen esittämistä seikoista. Välitystuomioiden perustelut tulisi myös kirjoittaa niin, ettei jää epäselväksi, että välimiesoikeuden johtopäätöksissä käsitellyt asiat tai aihepiirit ovat olleet esillä välimiesoikeudessa ja osapuolet ovat voineet esittää niistä näkemyksensä.

Mahdolliset lakimuutokset

Kun välimiesmenettelylakia lähivuosina muutettaneen, harkittavaksi olisi mielestämme syytä ottaa muun ohessa moitekanteiden käsitteleminen kiireellisinä sekä niiden keskittäminen esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen niin, että käräjäoikeusvaihe poistuisi kokonaan. Toinen vaihtoehto voisi olla, että ainakin Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaisissa välimiesmenettelyissä Keskuskauppakamarin välimieslautakunta nimeäisi uuden välimiehen käsittelemään moitekannetta ja tuo prosessi vietäisiin läpi kiireellisesti. Tuon etuna olisi se, että välimiesmenettely pysyisi myös moitekanteen aikana luottamuksellisena eikä siirtyisi yleisen tuomioistuimen puolelle.

Lassi Kettula
osakas, asianajaja

Tommi Härmä
asianajaja, varatuomari