Riittääkö suullinen sopimus? Perusasioista sopimusoikeudesta


Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy tarjouksella ja tarjouksen hyväksyvällä vastauksella. Huomionarvoista sopimusten tekemisessä on muun muassa se, milloin sopimusneuvottelut päättyvät ja milloin sopimusosapuolten välille on syntynyt sitova sopimus.

Kirjallisissa sopimuksissa asiasta ei tavallisesti tule riitaa, mutta suullisissa sopimuksissa saattaa osapuolille tulla erimielisyyttä siitä, ollaanko vielä neuvotteluvaiheessa vai onko sopimus jo syntynyt. Tämän ongelman vuoksi olisi suositeltavaa tehdä kirjallisia sopimuksia ja jo sopimusneuvottelujen alkuvaiheessa olisi syytä ilmoittaa siitä, että lopullinen sopimus tehdään kirjallisena. Erilaisissa sopimushahmotelmissakin olisi hyvä olla maininta siitä, että kyseessä on vasta sopimusluonnos.

Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen sopimus. Suullinen sopimus saattaa kuitenkin aiheuttaa muotonsa vuoksi ongelmia, jos sopimuksen sisällöstä tulee erimielisyyttä. Jälkikäteen ei aina muisteta tai haluta muistaa mitä on sovittu. Sopimuksen sisällön jälkikäteinen näyttäminen tuomioistuimessa saattaa olla vaikeaa.

Suoritushäiriöihin on tärkeää varautua jo ennen sopimuksen tekemistä. Sopimuksen suoritushäiriöinä pidetään esimerkiksi suoritusten viivästystä tai virheellisyyttä. Vaikka sopimussuhde on aluksi toimiva, saattaa ongelmia kuitenkin myöhemmin syntyä. Sopimusosapuolen on tietysti olennaisen tärkeää luottaa sopimuskumppaniinsa ja sopimusta tehtäessä lähdetäänkin tavallisesti siitä, ettei suoritushäiriöitä ilmene. On kuitenkin myös tärkeää muistaa, ettei suoritushäiriöihin varautumista voida pitää epäluottamuksen osoituksena.

Sopimuksen sisältöä miettiessä on tärkeää ottaa huomioon sopimukseen sovellettava lainsäädäntö. Se on esimerkiksi irtaimen kauppaa koskevissa sopimuksissa erilainen riippuen siitä, ovatko molemmat sopimusosapuolet elinkeinonharjoittajia vai onko ostajana kuluttaja. Mielestäni keskeisten lakipykälien sisällyttäminen sopimukseen on monissa tapauksissa hyödyllistä. Tällöin sopimusosapuolet saavat ne jo etukäteen tietoonsa.

Kansainvälisissä sopimuksissa on syytä kiinnittää huomiota lainvalintaan ja riidanratkaisuun.

Lainvalintasäännöksellä voidaan osapuolia sitovasti sopia siitä, minkä valtion lainsäädäntöä sopimukseen sovelletaan. Sopimuksessa voidaan myös sopia siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan sopimuksesta aiheutuvan riidan. Toimivaltainen tuomioistuin voidaan sopia valtionsisäisesti ”suomalaisissakin” sopimuksissa. Mahdollista on lisäksi sopia, että riidan ratkaisee tuomioistuimen sijasta välimiesoikeus.

Etukäteen on tärkeää miettiä myös sopimuksen päättämistä. Sopimus saattaa ajan kuluessa muuttua kannattamattomaksi, jolloin olisi hyvä olla sovittu siitä, miten sopimus irtisanotaan ja kuinka pitkä on mahdollinen irtisanomisaika.


Lakipalsta-Pirkka-Katajala-netti

Pirkka Katajala
lakimies
Asianajotoimisto Klingendahl Oy