Hankintalainsäädäntö uudistuu – tavoitteena pk-yritysten aseman parantaminen

 

Julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön on keväällä 2016 tulossa merkittävä kokonaisuudistus EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien vuoksi. Vaikka voimassa olevien lakien systematiikka säilyy, uudistus tarkoittaa kuitenkin sääntelyn lisääntymistä, mikä ainakin aluksi lisännee julkisten toimijoiden hallinnollista kuormaa. Myös julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten on hyvä tiedostaa tulevat muutokset.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa pk-yritysten asemaa ja mahdollisuuksia tarjota osaamistaan julkisille toimijoille. Pk-yritykset ovat kokeneet, että julkiset toimijat hankkivat palvelut tai tavarat niin suurina kokonaisuuksina, että pk-yrityksellä ei ole yksin mahdollisuutta tehdä tarjousta. Julkinen toimija voi toteuttaa hankinnan erillisinä osina. Jos hankintaa ei jaeta osiin, pitää julkisen toimijan perustella päätöksensä.

Hankintamenettelyyn liittyviä menettelyjä on myös tarkoitus yksinkertaistaa. Esimerkiksi vain voittaneelta tarjoajalta vaadittaisiin selvitykset sen taustoista ja tarjouskilpailuun osallistuvilta riittäisi vakuutus vaatimusten täyttymisestä. Tarjousmenettelyn aikana ehdokkaan/tarjoajan soveltuvuus osoitettaisiin yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla. Lisäksi jatkossa sopimuskumppanilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto voisi olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.

Kynnys julkiseen tarjouskilpailuun osallistumiselle pitäisi olla mahdollisimman matala. Myös julkisen sektorin etu on, että tarjoajat pystyvät keskittymään olennaiseen, eli hankittavaan tavaraan, palveluun tai rakennusurakkaan muodollisten vaatimusten sijaan.

Yrityksille keskeistä on, että julkiset toimijat tekevät hankintansa avoimesti. Kun tavoitteena on hankintamenettelyn yksinkertaistaminen, kynnysarvojen nostamiselle on luonnollisesti paineita. Todennäköisesti ns. kansallisia kynnysarvoja nostetaan, eli esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen alaraja olisi jatkossa 60 000 euroa. Tulevaisuudessa yhä enemmän hankintoja jääneekin hankintalainsäädännön ulkopuolelle. Toisaalta kynnysarvojen nostaminen mahdollistaa sen, että julkiset toimijat voivat keskittää resurssinsa taloudellisesti merkityksellisiin hankkeisiin ja hoitaa pienemmät hankinnat kevyemmällä menettelyllä.

Usein yritykset kokevat osallistumisen julkiseen hankintamenettelyyn hallinnollisesti raskaaksi pakottavan sääntelyn ja muotovaatimusten vuoksi. Toisaalta yritykset toivovat, että julkiset toimijat olisivat avoimempia uusille innovaatioille ja toimijoille. Toivottavasti uudistuva lainsäädäntö vastaa uudistustarpeisiin käytännössä. Lainsäädäntö ei tälläkään hetkellä estä yrityksiä markkinoimasta palveluitaan julkisille toimijoille hankintamenettelyjen ulkopuolella. Jos yritys osallistuu hankinnan valmisteluun, julkisen toimijan on varmistettava, että kilpailu ei vääristy varsinaisessa hankintamenettelyssä. Saatujen kokemusten perusteella yritysten ja julkisten toimijoiden keskinäinen vuoropuhelu edesauttaa julkisten hankintojen tavoitteiden toteutumista, eikä vuoropuhelua siis kannata unohtaa jatkossakaan.


Lakipalsta salokangas 160x200

Kirsi-Marja Salokangas
Senior Associate, asianajaja, varatuomari

Lakipalsta vuotari 160x200

Meri-Tuuli Vuotari
Associate, lakimies

Asianajotoimisto Merilampi Oy