Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa

Nykyinen työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat toimenpiteitä työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi. Väestö-ennusteen mukaan 25–64-vuotiaiden määrä vähenee 50000 henkilöllä vuosina 2018–2030. Samalla muut ikäluokat kasvavat 265000 henkilöllä.

Hallituksen pitää päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona 8.11.2017, että hallitus ei kuitenkaan aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistaminen parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

“Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti. Tämä on yksi keino helpottaa ulkomaalaisten rekrytointiin liittyvää lupaprosessia, joka on nykyisellään raskas ja hidas”, Tampereen kauppakamarin edunvalvonnasta vastaava johtaja Peer Haataja kommentoi.

Lupien käsittelyä pitää lyhentää

”Lainsäädännön muuttaminen vie aikansa. Välitön toimenpide on lupakäsittelyprosessin lyhentäminen, mikä tarkoittaa käytännössä lupakäsittelijöiden määrän lisäämistä”, Haataja vaatii.

Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi kasvun esteeksi eri toimialoilla ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia joka puolella maata – myös Pirkanmaalla.

”Pulaa on useista metallialan osaajista, esimerkiksi koneistajista ja hitsareista sekä ICT-alan osaajista”, Haataja arvioi.

Haatajan mukaan ammattitaitoisen henkilöstön puute tarkoittaa esteitä kasvulle, kun yritykset eivät laajenna liiketoimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat myös siirtää tuotantoa ja työtä pois Suomesta, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset teettävät työtä siellä, mistä löytyy tekijöitä.

”Väestönkehityksemme ei ole kestävällä pohjalla. Hyvinvointivaltiomme ylläpitäminen vaatii jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta, jonka saavuttaminen vaatii muiden toimenpiteiden ohella työperusteista maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnan poistaminen ei yksin ratkaise pulaa osaavista työntekijöistä. Työperusteisen maahanmuuton lisäksi tarvitaan työllisyysasteen nostamista rakenteellista työttömyyttä purkamalla. Kannustinloukuista on päästävä eroon, työmarkkinoiden joustoja on lisättävä sekä asuntoja on rakennettava varsinkin kasvukeskuksiin. Lisäksi koulutuksesta on tehtävä entistä joustavampaa, jotta se pystyy vastaamaan yhä nopeammin muuttuviin osaamistarpeisiin”, johtaja Johanna Sipola sanoo Keskuskauppakamarista.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Tämä järjestelmä tarkoittaa kuukausien lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen.

Eu eta nosto

1. Työperusteiseen maahanmuuttoon on otettava aktiivinen ote ja ulkomaisia osaajia on ryhdyttävä rekrytoimaan käyttäen esimerkkinä Kanadan mallia. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pitää kehittää aktiiviseen, työperusteista maahanmuuttoa tukevaan suuntaan, esimerkkinä voidaan käyttää Kanadan taloudellisen maahanmuutonmallia. Kanada tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille niiltä sektoreilta, joilla on Kanadassa työvoimapulaa.

2. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava.  TE-toimistojen käsittelyajat saatavuusharkintaan liittyvän osaratkaisun tekemisessä ovat tällä hetkellä Uudellamaalla 3,5 kuukautta (osapäätöksiä 1936 kpl tammikuu-heinäkuu 2017), Kaakkois-Suomessa 1,5 kuukautta (1072 kpl) ja Pirkanmaalla 4 kuukautta (1915 kpl). TE-toimistojen käsittelyn lisäksi Maahanmuuttoviraston käsittely kestää keskimäärin kolme viikkoa. Kokonaisuudessaan lupaprosessi voi kestää puoli vuotta. Ulkomaisen työntekijän oleskeluluvan käsittelyn kesto on aivan liian pitkä yrityksille, jotka tarvitsevat työvoimaa.


3. Suomessa tutkintoa opiskelevista ulkomaisista opiskelijoista on pidettävä kiinni. Ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet Suomessa tutkinnon, pitää tarjota mahdollisuus jäädä Suomeen työskentelemään. Työskentelyyn Suomessa voidaan kannustaa esimerkiksi tarjoamalla korkeakouluopintojen lukukausimaksuille verovähennysoikeus, joka on käytettävissä valmistumisen jälkeen. Kanadan mallia tulee soveltaa pikaisesti täällä opiskeleviin 20 000 kansainväliseen tutkinto-opiskelijaan, joille tulee antaa mahdollisuus hakea pysyvää oleskelulupaa.

4. Jo maassa olevat ulkomaiset ihmiset on kotoutettava työelämälähtöisesti. Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja kotouttamista on nopeutettava. Esimerkiksi luopuminen kolmen kuukauden pakollisesta odotusajasta ennen kuin turvapaikanhakija voi työskennellä avoimilla työmarkkinoilla ja välitön perehdyttäminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja työelämään jo vastaanottokeskuksissa nopeuttaisivat kotoutumista. Turvapaikanhakijoita voitaisiin myös kannustaa yrittäjyyteen ja työskentelyyn sitomalla Suomen kansalaisuuden saanti nopeutetusti esimerkiksi kannattavan yrityksen perustamiseen tai riittävän verotettavan tulokertymän hankkimiseen.

5. Kansainvälisten työntekijöiden ja yritysten viranomaispalvelut saatavaksi yhdeltä luukulta. Vuoden 2017 lopussa käynnistyy pilottiprojekti, joka tuo pk-seudun neuvonta- ja viranomaispalvelut yrityksille ja uusille kansainvälisille asukkaille helposti saavutettavaksi yhdeltä luukulta. Palvelun henkilöasiakaskohderyhmänä ovat työperusteisesti maahan tulleet ja lähellä työelämään olevat ulkomaiden kansalaiset. Pilotissa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, verottaja, Kela, Uudenmaan maistraatti, Eläketurvakeskus ja Helsingin seudun kauppakamari. Pilotin jälkeen palvelumalli on vakiinnutettava valtakunnalliseksi, hallintosiilot ylittäväksi palveluksi, joka nopeuttaa lupaprosesseja, tehostaa viranomaisresurssien käyttöä, parantaa työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta sekä tekee Suomesta nykyistä houkuttelevamman kohdemaan. Pilotin jälkeen palveluun on saatava mukaan myös Maahanmuuttovirasto ja poliisi.

Kauppakamarien linjaukset liittyen työperusteiseen maahanmuuttoon ovat luettavissa tästä linkistä avautuvasta julkaisusta.