Kaupunginjohtaja Eero Väätäisen mukaan tavoite on kunnianhimoinen.
− Kolmenkulman alueelle muodostuisi yksi Suomen johtavista alan keskittymistä.
Nokia on neuvotellut asiasta naapurikuntien kanssa, ja valmiina on selvitys siitä, miten Kolmenkulman alue houkuttelisi yrityksiä, investointeja ja osaamista. Tuloksista kuullaan loppuvuodesta.

Nyt tehdään tontteja valmiiksi

Sijainti Tampereen kupeessa ja keskeisten valtateiden varressa on Eero Väätäisen mukaan Nokialle kiistaton vahvuus, samoin maapolitiikka. Kolmenkulman alueella kaupungilla on nyt 600 hehtaaria maata odottamassa jalostamistaan.
Muutamaan vuoteen rahaa ei ole riittänyt alueen kunnallistekniikan rakentamiseen, mutta nyt asiaan on Väätäisen mukaan saatava vauhtia. Kaupunginjohtajan budjettiesityksessä työ esitetään aloitettavaksi 2015.
− Matalasuhdanteessa on oikea aika laittaa tontteja valmiiksi myyntikuntoon. Kun päästään parempaan suhdanteeseen, meillä on sitten myytävää.

Teollisuus on hyvä imago

Teollisuuskaupungin imago on Eero Väätäisen mukaan Nokialle oikein hyvä. Suomalaisen teollisuuden historiasta ja vahvuuksista ei voi kirjoittaa mainitsematta Nokiaa. Jäljet myös näkyvät: ammatissa toimivasta väestä yli 40 prosenttia saa toimeentulonsa teollisuudesta ja rakentamisesta.
− Kun on teollisuutta, myös palveluelinkeinot kehittyvät luontaisesti sen imussa.
Nokialla tartutaan ensi vuonna kaupungin johtamisjärjestelmän ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Ydinteemoja tässä ovat asiakaslähtöisyys, palveluhenkisyys ja näihin liittyen myös yritysmyönteisyys.
− Palautetta on tullut, lähinnä yksittäisiltä ihmisiltä, ja sen mukaan toiminnassamme on selvästi parantamisen varaa.
Väätäisen mukaan pitkän juustohöyläämisen seuraus on tunne, ettei mistään voida enää säästää eikä tehostaa. Silloin pitää katsoa isommasta kulmasta kehittämällä rakenteita ja toimintamalleja. Näin on tarkoitus edetä systemaattisen organisaation kehittämisohjelman avulla.

VISIO 2030

Nokian kaupungin tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi. Kattavina toimintaperiaatteina ovat terveyden edistäminen sekä taloudellisuus. Kaupungin kaikkien palvelukeskusten yhteinen tehtävä on luoda puitteet asukkaiden omaehtoiselle terveyttä ja hyvinvointia tukeville valinnoille.



Kaupunginjohtaja Eero Väätäinen
Vuoteen 2040 mennessä Nokialle ennakoidaan muuttavan 10 000 uutta asukasta.
– Heistä arviolta puolet asettuisi keskustan alueelle, ja siksi keskustan kehittämiseksi on nyt alkamassa arkkitehtikilpailu. Työ sisältää asumisen lisäksi myös kaupallisen ja muun elinkeinoelämän toimintaympäristön, kaupunginjohtaja Eero Väätäinen kertoo.

Mitä ihmettä

Linnojen kaupunki, brändien koti
Nokia on linnojen kaupunki. Ei ehkä aivan keskieurooppalaiseen tapaan, mutta paikalliseen tyyliin. Kaupungissa sijaitsevat ainakin Linnavuori, Pähkinälinna, Lompsalinna, Korpilinna, Sotkalinna, M-linna, Nansolinna, Nilkkilinna ja Pitkäniemen linna. Linnatarinoita voi lukea Nokian kaupungin verkkosivuilta.
Linnat ovat arkisia, mutta brändit huippua. Nokialaiset yritykset ovat synnyttäneet – puhelinten lisäksi – joukon kärkibrändejä, kuten Nokian Renkaiden Hakkapeliitat, Nokian Jalkineiden Kontio- ja Hai -saappaat, Aino ja Reino -tohvelit, Nanson tekstiilit, Molok-syväkeräysjärjestelmät, Upofloorin matot , Nokian Paperin Lotus-pehmopaperit.

NOKIA

Kaupungiksi 1977
asukkaita 32 000
yrityksiä 1630
työpaikkaomavaraisuus 77,9 %
muualla työssäkäyviä noin 5000 henkilöä ja muualta Nokialla noin 2000.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila

Liikkeelle nyt!

Kun joukko nokialaisyrityksiä kokoontuu Tampereen kauppakamarin ja Nokian kaupungin kutsusta kertomaan kuulumisiaan, tunnelma on toiveikas: Molokin toimitusjohtaja Hannu Jokinen arvioi, että yritys tekee tänä vuonna todennäköisesti historiansa parhaan tuloksen. Verten toimitusjohtaja Sakari Ermala kertoo, että juuri vahvistui uuden yrityksen tulo Pitkäniemen alueelle. Elinkeinopäällikkö Henry Moisio uutisoi Nokian, Tampereen ja Ylöjärven yhteisen Eco Industrial Park -yritysalueen perustamisesta Kolmenkulmaan.
Tunnelma on myös odottava.
– Yrityksissä on patoutunutta investointitarvetta. Liikkeelle pitäisi päästä nyt! sanoi sähkö- ja automaatiosuunnittelua, -asennuksia ja kunnossapitoa teollisuudelle toimittavan TP-Automaation toimitusjohtaja Jalo Vuorinen.
Päättäväisyyttä ja päätöksiä yritykset odottavat myös poliitikoilta, ja yritysten rahoitukseen kaivataan nykyistä reippaampaa riskinottoa.
– Pankit sanovat, että rahaa saa. Kentällä on kuitenkin se käsitys, että rahaa saavat ne, jotka eivät sitä tarvitse, eivät ne, jotka sitä tarvitsevat, arvioi Purson toimitusjohtaja Jussi Aro.
– Ja suomalaiset säästävät ja rahastoivat varojaan. Miksi tingitään omasta elämästä ja palveluista eikä sijoiteta omaan maahan, hämmästeli Veikko Salli.

Innovatiivisia hankintoja?

Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen arvioi, että nyt on oikea aika investoida, ja siihen pitää julkista sektoria haastaa. Myös julkisiin hankintoihin pitää saada uusi ote: julkisen sektorin ja yritysten nykyistä tiiviimpi kumppanuus hankkeiden alusta alkaen ja win-win-malli.
Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haataja esitteli nokialaisyrityksille kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman teemoja: työvoiman saatavuuden ja koulutuksen turvaamista, fyysisen toimintaympäristön kehittämistä, elinkeinopolitiikan eteenpäinviemistä. Nokialla eniten ajatuksia herätti koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaaminen, työnteon arvostaminen ja yrityskulttuuri.
– Olen huolissani oppilaitoksista valmistuneiden nuorten asenteesta työn tekemiseen. Työn arvostaminen on palautettava. Mutta yhteiskuntakaan ei arvosta työn tekemistä, jos työttömänä voi saada samat tulot kuin työtä tehden, sanoi Jussi Aro.
Sarjayrittäjä, kehityskonsultti Heikki Lindevall huomautti, että Suomeen on pesiytynyt yrityskulttuuri, jossa vallitsee jäykkyys ja pelokkuus, haluttomuus ottaa riskiä. Pidetään kiinni saavutetuista eduista ja ajatellaan, että työnteko ei kannata.
Veikko Salli huomautti, että kyse on myös siitä, miten yrityksissä työntekijöistä välitetään.
– Nythän julkisuuden perusteella ensisijaisia tuntuvat olevan osakkeenomistajien osingot ja hyöty.
Nokiallakaan ei selvitty ilman puhetta sääntelyn purkamisen tarpeesta. Henry Moisio kertoi paikallisen esimerkin lupaprosessin hitaudesta.
– Häpesuon ympäristöluvan käsittely kesti 21 kuukautta. Valtion tavoite on maksimissaan 10 kuukautta. Kyllä tällaiset käsittelyajat jarruttavat elinkeinoelämää ja investointeja – ja niille pitäisi kyllä voida tehdä jotain.


Tampereen kauppakamari järjestää yhdessä kaupunkien kanssa Pirkanmaalla kiertueen, johon kutsutaan alueen yrityksiä kertomaan kuulumisiaan sekä ajatuksiaan kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmaan. Pilottitilaisuus järjestettiin Nokialla marraskuun puolivälissä. Mukana olivat muun muassa Molokin toimitusjohtaja Hannu Jokinen (vas.), Lelle Niemelä Lellanista, Sakari Ermala Vertestä sekä yhteyspäällikkö Akira Ropo kauppakamarista.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila

Vastavirtaan, vaikka ledien valossa

Nokian Siurossa Purso Oy ui vastavirtaan. Vaikka suhdanneuutiset manaavat lukujaan, alumiiniosaaja tähtää ensi vuonnakin kasvuun. Kasvulukuihin päädytään myös tänä vuonna.
– Menneitä on turha haikailla, markkinatilanteessa on pärjättävä siten kuten tilanne kulloinkin on. Pursossa olemme käärineet hihat ja aika hyvin löytäneet mahdollisuuksia, toimitusjohtaja Jussi Aro toteaa.
Uusi tuotealue valaistusjärjestelmät on esimerkki. Pari vuotta Pursossa on tutkittu valoa ja sähköä. Mutta mitä tekemistä led-valmistusteknologialla on Purson perinteisen alumiiniosaamisen, alumiiniprofiilien ja alumiinisten ikkuna- ja ovijärjestelmien kanssa?
Paljonkin. Valoa tuottavien led-zippien ongelma on kuumeneminen. Lämpö on johdettava valaisimesta pois, tai ledi ei kauaa loista. Purson yhteys asiaan on valaisimen alumiinirunko ja jäähdytysosaaminen. Yrityksessä on aina tehty asiakkaille jäähdytyslaskelmia ja alumiinisia jäähdytysprofiileita. Led-valaisimessa alumiininen runko toimii jäähdytysprofiilina, joka haihduttaa lämmön.
Jussi Aron mukaan odotukset uudelle tuotealueelle ovat kovat, myös viennistä. Led-teknologian maailmanmarkkina on nyt noin 80 miljardia vuodessa.
Viidessä vuodessa Purso on investoinut noin 30 miljoonaa euroa, 9 prosenttia liikevaihdostaan.
− Tavoite on pärjätä vientimarkkinoilla, ja viennin osuutta on koko ajan saatu kasvatettuakin.
Jussi Aron mukaan vientiteollisuuden kilpailukykyä kampittaa kuitenkin se, ettei valtio ole pannut kuriin julkisen sektorin paisumista.
− Valtio mielellään paikkaa julkisen puolen menovajetta verotusta tiukentamalla. Vaikka tekisimme täällä Siurossa oikeita asioita, valtion toimet syövät nyt niin meidän kuin muunkin vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Purso Oy valittiin vuoden 2014 Alihankkijaksi.
– Emme ole alihankintayritys perinteiseen tapaan, meillä on tuhatkunta asiakasta, omia tuotteita ja jatkuvasti tiivistyvää tuotekehitysyhteistyötä asiakkaidemme kanssa, kertoo toimitusjohtaja Jussi Aro. Alumiinirunkoiset led-valaisimet ovat yhtiön uusi tuotealue.

Teksti ja kuva Aila Välikoski