Pysäköinti ei saa olla kehitystä hidastava tekijä

Tampereen kaupunki laati tänä keväänä pysäköintipolitiikkaluonnoksen. Se on saanut monet kohottamaan kulmiaan.

 

Sinänsä pysäköintipolitiikan laadintaa pidetään tarpeellisena ja sen yleisiä tavoitteita maankäytön eheyttämisestä ja elinkeinoelämän sekä keskustan elinvoimaisuuden edistämisestä tärkeinä. Tavoite on myös ”edistää kestävää liikkumista pysäköintiratkaisuilla”, mikä tarkoittaa muun muassa pyöräpysäköintipaikkojen lisäämistä ja maanpäällisten autopaikkojen vähentämistä.
Keskeinen työkalu politiikan toteuttamisessa on uusi autopaikkanormi, joka entisen minimin sijaan määrittelee maksimin kerrosneliötä kohden erilaisiin kohteisiin. Maksimi voidaan ylittää vain erikoistapauksissa. Normeilla halutaan rajoittaa myös sitä, miten työnantajat voivat tarjota autopaikkoja työntekijöilleen ja kaupat asiakkailleen.
– Mitä ongelmaa nyt mahdetaan yrittää ratkaista? ihmettelee Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.
Pysäköintiin liittyviä kohderyhmiä on monia – kauppa, rakentajat, toimistot, asukkaat, asiakkaat, asioijat, työntekijät… Ryhmien tarpeet ovat erilaisia, kaikille vaikutukset ovat erilaiset. Sjölundin mielestä pysäköintipolitiikassakin kohderyhmiä pitäisi käsitellä erikseen.
– Pieni pysäköintipaikkojen määrä on perusteltu ohjauskeino tosi tehokkaiden joukkoliikennekäytävien varsilla. Tampereen työssäkäyntialueella ei sellaisia massoja ole vielä pitkään aikaan. Näin järeillä keinoilla ainoastaan vaikeutettaisiin ihmisten pendelöintiä.

Miten keskustaan pääsee?

– Keskustan kehittämisessä kaikki tiivistyy siihen, miten sinne pääsee. Pysäköintipolitiikka on keskustan kehittämisen työkalu, mutta miten hyvin se mahtaa toimia? Vaikutuksia ei tiedetä. Se voi jopa hidastaa kaupungin kehittymistä. Normien uudistus ja prosessikuvaus niiden tarkistusaikavälistä olisi riittänyt. Nyt politiikkaluonnokseen on upotettu niin paljon muuta säädöstä ja ideologiaa, että ihan hirvittää. Puhutaan normienpurkutalkoista, tässä niitä laaditaan lisää. Tampereella on edelleen ongelmia raakamaasta rakennetuksi ympäristöksi -kehityskaaressa. Enää ei tarvita yhtään lisää vaikeuksia siihen prosessiin.
Sitäkin Sjölund pohtii, kuka asioista saa päättää.
– Yhdyskuntalautakunta miettii kaavoja ja maakuntakaavassa päätetään, millaista kauppaa saa missäkin harjoittaa. Poliitikot päättävät, paljonko parkkipaikkoja tehdään ja kaupunkikuvalautakunta määrää, miltä saa näyttää. Monissa pysäköintipolitiikasta annetuissa lausunnoissa korostetaan kyllä sitä, että tekijät itse parhaiten tietävät, paljonko esimerkiksi parkkipaikkoja tarvitaan. Monista toimista on vielä keskusteltava yhdessä eri osapuolten kesken.


Pysäköintipolitiikkaluonnoksen ehdotus autopaikkanormeiksi keskustassa
Asuminen k-m2
-kerrostalo 1/150
-opiskelija-asuminen 1/250
-tehostettu palveluasuminen 1/450
vuokra-asuminen (valtion vuokratukikohde) 1/250
Toimistot  k-m2 1/125
Kauppa k-m2 1/150

Pysäköintipolitiikkaluonnos ja lausunnot: http://valma.tampere.fi/selaus?tk=71&id=199