Perheyritystaustalta kentän ääntä puoluejohtoon

Juho Ojares on ehdolla kokoomuksen varapuheenjohtajaksi – ja kiireinen mies. Puhelin käy kuumana, kun soittoja lähtee ympäri Suomen ja ylöjärveläispoliitikko tekee itseään tutummaksi ihmisille ennen kesäkuussa Turussa pidettävää puoluekokousta. Yrittämisestä ja sen edistämisestä Ojares puhuu mielellään. Ja erityisen mielellään hän kuuntelee, mitä ihmiset puhuvat hänelle.
Juho-OJares-etus-netti-portaikko

– Varapuheenjohtajaehdokkaaksi pyytäminen oli minulle valtava kunnia ja vastuu myös. Vastaanotto on ollut kiinnostunutta
ja positiivista. Vastassa on hyviä, valtakunnan politiikassa tunnettuja nimiä, kuten Sanni Gran-Laasonen, Janne Sankelo,
Mari-Leena Talvitie ja Antti Häkkänen. Ilman muuta olen tässä kisassa haastaja, Juho Ojares sanoo.


Juho Ojares on pienestä pitäen ollut töissä isoisänsä – tai kuten hän sanoo – paappansa Heikki Ojareksen perustamassa korjausrakentaja Ojares Oy:ssä. Nyt Heikki Ojares on yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja Juhon isä Jukka toimitusjohtaja. Toistaiseksi Juho on tekniikan ylioppilas, mutta kesällä pitäisi saada rakennustekniikan kandin paperit Tampereen teknilliseltä yliopistolta ja jouluun mennessä valmistua diplomi-insinööriksi.

– Onhan tässä nyt tiukka rupeama, mutta vuorokaudessa on yllättävän paljon tunteja. Yrittäjäperheessä olen oppinut, että kaikki mitä päätetään tehdä, tehdään kunnolla. Se pätee varapuheenjohtajakampanjaankin.

Juho sanoo, että kampanja on hieno tilaisuus käydä hyviä keskusteluja.

– Yleensä politiikoilla itsellään on paljon asiaa, mutta minusta tämä on hyvä mahdollisuus olla kokoomuslaisiin yhteydessä ja päästä käymään asioita läpi. Yrittäjyyttä ja yritysten arkea, yritysten reaalimaailmaa haluan nostaa esiin, sillä yritykset työllistävät ja pitävät tämän kansakunnan raiteillaan.

Juho profiloituu myös järjestökentän – eduskunnan ulkopuolelta tulevan – äänen tuojaksi puolueen johtoon.

– Olen myös aika nuori edustaja tulevaisuuspuolueessa. Vaihtuvuus on yleensä hyväksi.

Siitä se sitten lähti...

Politiikkaan Juho innostui jo yläasteikäisenä, kun väitteli opettajansa kanssa verotuksesta. Lukiossa keskustelu yhteiskunnallisista asioista oli vilkasta.

– Kun täytin 18, kysyttiin jäseneksi nuorisolautakuntaan. 2009 liityin Ylöjärven Kokoomukseen, 2010 menin mukaan Ylöjärven Kokoomuksen hallitukseen, siitä kunnallisjärjestön hallitukseen ja vuonna 2012 ehdolle kuntavaaleihin. Vastoin monen odotuksia pääsin läpi 21-vuotiaana. Tuntui tosi hienolta, että ihmiset uskoivat minuun ja uskalsivat äänestää politiikassa aika tuntematonta kaveria. Aiemmin samana vuonna minut passitettiin edustajaksi kokoomuksen puoluekokoukseen Rovaniemelle. En tuntenut ennestään ketään, mutta siellä tutustuin puolueväkeen ja tuntui, että pääsin mukaan isompaankin kuin oman kaupungin kuvioon. Perspektiivin laajentaminen on aina hyväksi!

Nyt Pirkanmaan Kokoomuksen piirihallitus esittää Juhoa Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Vaali on edessä, entä sen jälkeen?

– Nyt voisi olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa laajemmin, se mahdollisuus pitää käyttää. Tulevaisuudessa... perheyritystä en jätä kokonaan. Paapan elämäntyötä arvostan yli kaiken.

... halu vaikuttaa

Mihin Juho Ojares sitten haluaa vaikuttaa? Yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiin ainakin.

– Ne ovat koko maan tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. Ihmiset olisi saatava nykyistä toimeliaammiksi, ja siinä verotuksella on iso rooli. Kannustinloukuista olisi päästävä eroon. Verotuksen progression pitäisi olla sellainen, että lisätöitä kannattaa tehdä.

Ja yrittäjäriskin ottamisesta ja kantamisesta pitää palkita.

– Nykyistä paremmin olisi otettava huomioon, mistä työpaikat tulevat ja mistä innovaatiot syntyvät. Yrittäjää pitää kannustaa, yrittäjyys kuitenkin on pitkä ja kivinen tie. Yrittäjällä täytyy olla mahdollisuus korjata työnsä hedelmät.

Perintöverosta Ojares luopuisi sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi.

– On arvioitu, että Suomessa kymmenen vuoden sisällä 60 000 – 80 000 yritystä odottaa omistajanvaihdosta ja jatkajaa. Perintö- ja lahjaveronveron tuotto on reilut 700 miljoonaa euroa vuodessa, mutta lasku on myös iso, jos yritys lopettaa toimintansa. Pitää miettiä pidemmälle tulevaisuuteen, miten asiat oikeasti vaikuttavat. Sukupolvenvaihdos on järjestelmätason ongelma. Siinä on paljon työpaikkoja pelissä.

Juholle on selvää, että totta kai heikoimmista on pidettävä huolta, mutta jos on työkykyinen ja -ikäinen, täytyy kantaa oma kortensa kekoon.

– Esimerkiksi kehysriihen tuoreet päätökset yksilöperusteisen irtisanomisen sekä nuorten määräaikaisiin työsuhteisiin palkkaamisen helpottamisesta tarkoittavat mahdollisuuksien antamista. Loppu on ihmisestä itsestä kiinni. Yksikään työnantaja ei irtisano hyvää työntekijää ilman hyvää syytä. On tahallista asioiden väärinymmärtämistä väittää jotain muuta. Politiikassakin pitäisi keskittyä ratkaisuihin – on ihan sama, kuka sen ratkaisun keksii.

AY-liikkeen vaikutus politiikkaan hiertää Ojaresta.

– En hyväksy sitä, että ammattiyhdistysliike kiristää suomalaista päätöksentekoa, enkä sitä, että kolmannen osapuolen sitomat sopimukset sitovat myös järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä.


Juho-OJares-netti-700

Juho Ojares on mukana myös seudullisissa luottamistehtävissä. – On tärkeää, että seudulla tehdään yhteistyötä.
Tampere on moottori, ja se on vahvuus, ei peikko. Mutta kuten joku minulle sanoi: ei veturinkaan kannata vetää
junaa ilman vaunuja. Sama koskee Suomea laajemminkin, pitää katsoa kokonaiskuvaa, ei yksittäisiä paikkakuntia.

Johtaminen on vuorovaikutusta


Juho on luottamustehtävissään myös puheenjohtajan roolissa, ja johtoon pyrkimässä puolueessaankin.

– Tärkeimpiä elementtejä johtamisessa on vuorovaikutus. Pitää osata kuunnella ja ottaa ihmiset huomioon, nähdä kunkin vahvuudet ja hyödyntää niitä. Jokaisen tulisi tuntea, että hänen roolinsa on tärkeä. Ja viime kädessä johtaja tietysti kantaa vastuun koko hommasta.

Juho on oppinut myös siihen, että mitä luvataan, se pitää.

– Kompromisseja täytyy osata tehdä, mutta jos esimerkiksi politiikassa ryhmän sisällä tai muiden ryhmien kanssa sovitaan jokin asia, saadaan jokin yhteinen ratkaisu aikaan, siitä on pidettävä kiinni eikä sitä lähdetä myöhemmin vatuloimaan.

Juho Ojareksen arvoja ovat vapaus, vastuu, mahdollisuuksien tasa-arvo, isänmaallisuus.

– Kaikkien pitää voida lähteä samalta viivalta, mutta kaikkien ei tarvitse tulla samaan aikaan maaliin. Jokaisen pitää ymmärtää, että vapaus tuo lisää vastuuta – yhteiskunnasta, itsestä ja lähipiiristä. Kaveria ei jätetä. Välittämistä ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle.


Juho-OJares netti passi

Juho Ojares


Nelio lila 1991 syntyy Tampereella
Nelio lila 2010 ylioppilaaksi Ylöjärven lukiosta
Nelio lila 2018 valmistuu rakennustekniikan kandiksi TTY:ltä, tavoitteena valmistua jouluksi diplomi-insinööriksi

Luottamustoimet

Nelio lila Ylöjärvi
- kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
- kaupunginhallituksen jäsen
- ympäristölautakunnassa kaupunginhallituksen edustaja
- kirkkovaltuuston jäsen
- kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Kokoomuksen Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Ylöjärven Kokoomuksen puheenjohtaja

Nelio lila Pirkanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Nelio lila Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan jäsen

Nelio lila Maakunnan yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja

Nelio lila Maakuntahallituksen ja maakunnan poliittisen ohjausryhmän varajäsen

Harrastukset

”Politiikka oli ennen harrastus, nyt se alkaa käydä työstä. Liikunta: etenkin kuntosaliharjoittelu ja kaikki talvilajit – paitsi ei hiihto!”

Motto
Eteenpäin!

”Eteenpäin-sana kuvaa mielenmaisemaani, oli kyse mistä elämänalueesta hyvänsä. Pitää aina pyrkiä eteenpäin eikä saa jäädä tuleen makaamaan eikä kyynistyä.”

Nostan hattua...

"...isovanhemmilleni ja vanhemmilleni, joita arvostan suuresti. He lähtivät niukoista oloista ja ovat luoneet menestyksensä itse. Politiikassa arvostan presidentti Sauli Niinistöä. Hän teki 1990-luvulla kovia talouspäätöksiä, jotka eivät olleet kansan suosiossa. Mutta ihmiset ovat nähneet, kuka vastuun viime kädessä kantaa. Nostan hattua kaikille, jotka eivät vaikeuksien kohdatessa lannistu, vaan nousevat ylös ja jatkavat matkaa."

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila