Mies, joka ei osaa sanoa ei

On helppo uskoa, kun Tampereen teknillisen yliopiston uusi rehtori Mika Hannula sanoo motokseen, että jos et osaa, opettele. – Uudet asiat ja haasteet innostavat. En ilmeisestikään osaa sanoa ei. TTY:llä olen löytänyt itseni kerta toisensa jälkeen yhä haastavammista johtotehtävistä. On helppo ajatella myös niin, että jos jokin Hannulaa harmittaisi niin se, ettei vuorokaudessa ole kuin 24 tuntia.

Mika Hannula on ollut töissä TTY:llä vuodesta 1994, ja yliopisto on koko ajan tarjonnut uusia tehtäviä. Reservin majurin kiinnostuksen jonkin muun tekemisestä jossakin muualla on täyttänyt Suomen Reserviupseeriliiton monivuotinen puheenjohtajuus.

– Olihan se rankkaa täysien työpäivien päälle – mutta myös vaivan arvoista. Pystyin ammentamaan puheenjohtajuudesta työhöni paljon. Tärkein oppi oli ymmärtää verkostojen merkitys ja halu analysoida erilaisia verkostoja, tarve ajatella merkityksiä yksilöidenkin toiminnassa, esimerkiksi neuvottelutilanteissa. Oppi myös ymmärtämään ja analysoimaan sidosryhmäajattelua: mihin verkostoon joku kuuluu, millä asialla hän on. Samalla kyky ja halu työskennellä erilaisissa verkostoissa kehittyivät.

Vahvuudet yhteen ja uusi identiteetti

Verkostojen ymmärtämisen ja neuvottelemisen taidoilla lienee Hannulan uudessa työssä entistä enemmän kysyntää. Hänen tehtävänään on nimittäin paitsi TTY:n luotsaaminen muutoksessa ja sen pitäminen iskussa, myös tamperelaiset korkeakoulut yhdistävän Tampere3-hankkeen vieminen maaliin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Hannula arvioi, että Tampere3:lla on sosiaalinen tilaus, niin yhteiskunnan kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta.
– Erilaisia korkeakouluja tarvitaan, mutta nyt Suomen korkeakoulukenttä on hyvin hajanainen. Meillä on noin 40 sellaista korkeakoulua, jotka käyttävät englanniksi nimeä university. Kaikki haluavat olla yliopistoja, mutta ei elinkeinoelämämme tai verovaramme mahdollista näin suurta määrää. Se on rakenteellisesti kestämätöntä, eikä se ole yhteiskunnan etu.

Korkeakoulujen uudistuksessa Tampere3 on keskeinen tienraivaaja. Muutoksen airueita ovat myös Lapin, Oulun, Lappeenrannan ja Vaasan yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

– Tampereella yhdistymisen viisastenkivi löytyy oppilaitosten vahvuuksista: Tamkissa on soveltavaa osaamista, Tay:ssa yhteiskunnallinen ja terveyteen liittyvä osaaminen sekä kriittinen ote yhteiskunnan kehittämiseen. TTY, teknis-taloudellinen teollisuuden korkeakoulu, tekee tiivistä yhteistyötä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Tampere3:ssa saamme koko tutkimus-kehitys-innovaatioketjun hanskaan, meillä on lupa ja halu toimia koko ketjussa.

Päättäväisyys vie maaliin…

Tampereella on useita kertoja jo vuosien ajan puhuttu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston entistä tiiviimmästä yhteistyöstä ja jopa yhdistämisestä. Mikä voima nyt veisi yhdistymishankkeen maaliin?

– Päättäväisyys! Mika Hannula huudahtaa.

– Tampere3 herättää kannustusta, ei niinkään epäluuloa. Tampereella ollaan valmiita uudenlaiseen kokonaisuuteen.
Hannula huomauttaa, ettei uuden yliopiston perustaminen helppoa ole, pitää yhdistää erilaisia kulttuureja, tulee luopumisia ja vaikeita hetkiä.

– Mutta tulee myös paljon onnistumisia ja uudenlaista hyvää.

... joka tulee nopeasti vastaan

Kaiken lisäksi Tampere3:lla on kiire, siksi TTY:n rehtorinvaihdoskin toteutettiin suunniteltua nopeammin. Alkuperäinen tavoite oli rakentaa uutta toiminta edellä ja rakenteet vasta, kun toiminnan muutokset olisivat riittävän pitkällä. Nyt tehdään kuitenkin toisin päin, koska opetus- ja kulttuuriministeriöstä pantiin vauhtia lainsäädäntömuutoksille.

– Toiminnallisesti emme ole lähelläkään visiotamme, mutta juridisesti uuden säätiöyliopiston on oltava olemassa 1.1.2018. Se tarkoittaa, että jo ensi vuonna sille on rakennettava välttämättömät päätöksentekomekanismit. Aikataulu on todella tiukka.

Nykyisen lainsäädännön mukaan toimitaan duaalimallissa, jossa on kaksi erilaista koulutusjärjestelmää, eikä niiden rajaa saa ylittää. Muutos tarvitaan juuri siksi, että opiskelu yliopiston ja amkin rajan molemmilla puolilla mahdollistuu. Nyt se onnistuu vain sopimusteitse.

– Mutta se tie on kankea, siitä on päästävä eroon. Normitalkoita tässä peräänkuulutetaan! Tampere3:ssa haluamme yksinkertaistaa käytäntöä ja nostaa opintojaksojen määrän sijaan merkittäväksi osaamistavoitteet, sen, mitä opiskelijan on valmistuttuaan osattava. Päällekkäisestä opetuksesta kahdessa eri järjestelmässä on syytä päästä eroon.

Kun Tampere3-yliopistokonserni aloittaa syksyllä 2018, Tay ja TTY ovat yhdistyneet uudeksi säätiöyliopistoksi ja Tamk on siirtynyt uuden yliopiston omistukseen. Kaikki yhdessä muodostavat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.

Kansainvälinen opiskelija, maksava asiakas…

Uutta luodaan, mutta säästää pitää. Hannula hymähtää, että vaikka kansantalous on tiukassa tilanteessa, on ikävää, että säästöt ja leikkaukset kohdistuvat tulevaisuuden investointeihin eli koulutukseen.

– TTY:llä on vuodesta 2012 lähtien käyty seitsemät yt-neuvottelut, kahdeksannet ovat menossa tänä keväänä. Lukumäärä on yliopistojen suurin. Olemme tosin käyttäneet neuvotteluja myös toiminnan uudelleen organisoimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Irtisanomisia on tähän mennessä 24, kevään neuvotteluissa irtisanomisia tai muita merkittäviä muutoksia tulee korkeintaan sata.
Vuonna 2017 korkeakouluopinnot tulevat maksulliseksi EU/Eta-alueen ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille.

– Kampuksellamme on läsnä noin 7500 opiskelijaa, heistä ulkomaalaisia on 1500. Ulkomaalaisista puolet on vaihto-opiskelijoita, puolet tutkinto-opiskelijoita, joista taas 80 prosenttia tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta. Arvioisin, että maksun vuoksi kansainvälisten opiskelijoiden määrä putoaa ehkä sadalla. Tärkeää olisi, ettei Tampere3:ssa ulkomaisten opiskelijoiden määrä romahtaisi!
TTY:llä on suunniteltu lukuvuoden hinnaksi 12 000 euroa.

– Maksu asettaa kyllä vaatimuksia oppilaitoksellekin. Miten onnistutaan koulutuksen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa? Entä parantamaan sen laatua? Kyseessähän on maksullinen tuote maksaville asiakkaille. Jos opiskelija itse tekee työnsä, meidän on varmistettava se, että hän valmistuu DI:ksi tai arkkitehdiksi kahdessa vuodessa. Velvollisuutemme on huolehtia, että opiskelija saa rahalleen vastineen, se on ihan eettinenkin kysymys.

… ja resurssi yrityksille

Kansainväliset opiskelijat vahvistavat suomalaisten opiskelijoiden kotikansainvälistymistä. Yksi pullonkaula Hannulan mielestä on edelleen se, miten ulkomaiset opiskelijat saadaan integroitua yhteiskuntaan, kesätyöpaikkoihin, työpaikkoihin, yrityksiin.
– Näiden ihmisten avulla syntyy verkostotarttumapintaa maailmalle. Heitänkin pallon Pirkanmaan yrityksille: jos vähänkään toimitte kansainvälisillä markkinoilla, olkaa nyt ihmeessä kiinnostuneita meidän ulkomaisista opiskelijoistamme!

Mika Hannula

Nelio lila 1968 syntyy Säkylässä

Nelio lila 1987 ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta

”Commodore-sukupolven koulupoikana toimin myös tietotekniikka-alan yrittäjänä, perustin Satamikro Oy:n. Opiskeluaikana se työllisti lisäkseni pari muutakin. Olin vuoden myös päätoimisena opettajana TTY:llä. Firman myin pois vuonna 1994.”

Nelio lila 1993 diplomi-insinööriksi TTY:ltä, pääaine tuotantotalous

”Valmistuttuani mietin, että mitäs nyt, tutkijaksiko? Akateeminen yhteisö veti puoleensa. Olin kiinnostunut asioista, uusista näkökulmista. Palasin siis yliopistolle. Yrittäjämäisyyttä sai toteuttaa hankkiessaan rahoitusta 10-henkiselle tutkimusryhmälle.”

Nelio lila 1998 tekniikan lisensiaatiksi

Nelio lila1999 tekniikan tohtoriksi, väitös yrityksen tuottavuuden mittaamisesta

Ura

Nelio lila 1991 opetustehtäviin TTY:lle

Nelio lila 2001 tietojohtamisen professori

Nelio lila 2002 – 2009 laitoksen johtaja ja tietojohtamisen koulutusohjelman johtaja

Nelio lila 2010 – 2013 tiedekunnan dekaani

Nelio lila 2014 – opetuksesta vastaava vararehtori ja Tampere3-vararehtorityöryhmän jäsen

Nelio lila 2016 – rehtori 1.huhtikuuta alkaen

Muut ammatilliset toimet

Dosentti, Tampereen yliopisto
Dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Keskeiset luottamustoimet

Nelio lila 2003 – 2006 Työsuojelurahaston tieteellisen asiantuntijaryhmän jäsen

Nelio lila 2006 – Liikesivistysrahaston Tampereen aluetoimikunnan jäsen

Nelio lila 2008 – 2013 Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja

Nelio lila 2009 – 2011 Julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäsen

Nelio lila 2012 – Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen jäsen

Nelio lila 2014 – Teknillisten tieteiden akatemian jäsen

Nelio lila 2015 – Puolustusvoimien teknologianeuvoston jäsen

Perhe

Vaimo ja neljä lasta, koti Tampereella

Harrastukset

Kuntoliikunta, omin käsin tekeminen ja rakentaminen; radioamatööri. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö.

”Olen mukana reserviupseeritoiminnassa, koska yhteiskunta, jossa suomalaiset elävät, on arvokas ja myös huolehtimisen arvoinen. Jos siitä ei huolehdita, se ei säily. Täällä voidaan elää suht turvallisesti, mutta se ei ole itsestäänselvyys.”

Mistä saat virtaa?

”Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on ehdotonta. Uusista asioista, uusista haasteista.”

Motto

Jos et osaa, niin opettele.

”Voi kuulostaa tylyltä, mutta jos kiinnostaa, ihminen oppii hirveän paljon asioita. Tai no, laulajaa minusta ei kyllä saa.”

Tulevaisuus

”Suunnittelusyklini on tiukasti lähivuosissa, keskityn TTY:n toiminnan kehittämiseen ja Tampere3:n valmisteluun. Mutta on matkan varrella ollut hetkiä, jolloin mietin paluuta bisneksen pariin. Minua on aina kiehtonut päivittäistavarakauppa. Olen luonteeltani yrittäjä – myyntityö on hauskaa ja ihmisten kanssa on kivaa.”


Mika-Hannula netti


Rehtori Mika Hannula arvioi, että TTY:llä on hyvä tekemisen meininki. – Asioista keskustellaan, ne tehdään ja tarpeen mukaan keskustellaan lisää, mutta ei jäädä ihmettelemään. Johtajana luotan asiansa osaaviin ihmisiin. Asiantuntijaorganisaatiossa edellytän omaehtoisuutta ja näkemystä viedä asioita eteenpäin, mutta en jätä ihmisiä yksin, olen käytettävissä, tukena ja sparraajana. 

Teksti ja jutun kuva Annikaisa Knuutila Etusivun kuva TTY