Maakuntakaava 2040: Mikä on Pirkanmaan kasvun suunta?

Pirkanmaalle tehdään parhaillaan uutta maakuntakaavaa. Ensimmäinen maakuntakaava vahvistettiin vuonna 2007.

Maakuntakaavassa linjataan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet, kaiken kaikkiaan Pirkanmaan tulevaisuuden kasvun suunta. Kriittistä on väestönkasvuun vastaaminen, toimivan ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen sekä elinvoiman lisääminen.
− Pirkanmaa kasvaa, ja sen kaavoitustilanne on tärkeää pitää ajan tasalla. Pirkanmaalla on pyritty jatkuvaan maakuntakaavoitusprosessiin, ensimmäistä maakuntakaavaa täydennettiin heti vaihekaavoilla. Nyt on taas aika kokonaiskaavalle, jotta muun muassa voidaan sovittaa yhteen isojen infrahankkeiden vaatimat eri maankäyttömuodot. Oikeusvaikutteinen kaava turvaa hankkeiden toteuttamismahdollisuudet, sanoo Pirkanmaan maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.

Yhteinen näkemys: keskusakseli ja etelä

Maakuntakaavaprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Työ aloitettiin varsinaisesti vuoden 2012 alussa, ja kaavan on määrä olla valmis vuonna 2016. Erilaisia selvityksiä on tehty ja tehdään paljon. Vastikään on saatu lausunnot ja kommentit maankäyttövaihtoehdoista. Arvioitavana on ollut neljä mallia. Lopullinen ehdotus perustuu niiden yhdistelmiin.
− Tärkeää on, että maakunnan ja erityisesti Tampereen kaupunkisedun ja eteläisen Pirkanmaan näkemykset yhdyskuntarakenteen kasvusuunnista olivat hyvin yhtenäiset. Vahvasti kannatettiin vaihtoehtoa Aurinko 2, jossa Tampereen kaupunkisedulle syntyy seutua yhdistävä pääradan suuntainen keskusakseli, valtatie 3:n suuntainen työpaikkavyöhyke ja hyvin profiloituneet työpaikka-alueet. Sen sisällä on myös ajatus vahvasta verkottuneesta HHT-vyöhykkeestä sekä uudesta henkilöliikenteen asemasta Tampereen eteläpuolella.
Muilla alueilla vahvinta kannatusta saivat Tähdet- ja Planeetta-vaihtoehdot. Laakkonen-Pöntys arvioi, että vaihtoehtoja pystyy yhdistämään niin, ettei ristiriitaisuuksia synny.
− Lisäksi kannanotot olivat kaikkiaan niin samansuuntaisia, että maakuntakaavan jatkotyöstöä ei ole vaikeaa aloittaa.

Huutomerkki lila

Pirkanmaan Maakuntakaava 2040

Nelio lilaMaankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportissa on esitelty neljä liikennejärjestelmän ja maankäytön kokonaisuutta: Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetta ja Tähdet.
Näihin maakuntaliitto pyysi lausunnot 12.3. mennessä. Lausuntoja ja kommentteja tuli yhteensä 88.
Nelio lila Palautteen pohjalta on tehty johtopäätelmät, ja ne käsitellään maakuntavaltuustossa huhtikuun lopussa.

Nelio lilaMaakuntavaltuusto linjaa kokouksessaan maakuntakaavaluonnoksen yhdyskuntarakenteen perusratkaisun. Kaavaluonnos valmistuu vuoden 2014 lopussa. Luonnoksesta edetään ehdotukseen, ja tavoite on, että kaava hyväksytään vuonna 2016.

maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/

Karoliina laakkonen-pontys-pirkanmaan-maakuntakaava-2040Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tekoon on osallistettu ja joukkoistettu sidosryhmiä ja asukkaita, työssä on ollut mukana muun muassa 14 hankeryhmää työryhmineen. − Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua, mutta kun sitä on yhdessä tehty, sitä myös toteutetaan ja toteuttamisella varmistetaan maakunnan elinvoimaa, uskoo maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila










Kilpailukyvyn tiekartan pitää olla joustava ja mahdollistava

Maankäyttövaihtoehdoista antamassaan lausunnossa Tampereen kauppakamari ei ota suoraan kantaa minkään vaihtoehdon puolesta.
− Lopullinen kaavaluonnos on kuitenkin vaihtoehtojen yhdistelmä ja tuomme kommentissamme esiin ne seikat, joita haluamme painottaa jatkosuunnittelussa, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund. Kauppakamarin mielestä Tähdet-vaihtoehto ei voimavaroja hajauttavana mallina ole realistinen. Aurinko 2 ja Planeetat hyödyntävät Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- eli HHT-kasvukäytävän mahdollisuuksia, mikä on hyvä.
− HHT-käytävästä hyötyy koko Pirkanmaa, jos se on valmis sitoutumaan siihen, Sjölund sanoo.

Ratapiha pitää siirtää

Kaavassa pitää kauppakamarin mielestä ratkaista useiden kuntien alueella olevien, isojen logististen hankkeiden linjaukset siten, että niiden suunnittelussa päästään eteenpäin.
− Esimerkiksi järjestelyratapiha ei kuulu moderniin, Suomen kakkoskeskuksen keskustaan. Jatkotyössä täytyykin hylätä vaihtoehdot, joissa ei ole mukana Tampereen ratapihan siirtoa, Sjölund sanoo ja muistuttaa AiRRport-visiosta.
− Visio edellyttää, että lentoasema ja raideverkko kohtaavat. Maankäyttöratkaisut on suunnattava vision suuntaan. Lentoaseman kautta kulkeva Tampereen läntinen ohitusrata on myös AiRRport-vision kannalta erittäin kannatettava liikenneväylä. Visiotyöryhmä selvittääkin maankäyttö- ja liikennekäytävätarpeet vielä tämän kevään aikana.

Ettei ainakaan estetä kehitystä

Elinkeinojen kehittymistä, elinkeinorakennetta ja tilatarpeita ei kukaan osaa ennustaa. Palvelut ja teollisuus limittyvät toisiinsa. Kaupan ala on muutoksessa. Hajautettu tuotanto ja mikrotehtaat voivat olla mahdollisia tulevaisuudessa.
− Parhaiten elinkeinorakenteen muutosta tukee luonteeltaan mahdollistava ja vaihtoehtoja antava, joustava maakuntakaava. Se ei ainakaan saisi estää minkään elinkeinon kehittymistä, Sjölund sanoo.
Yritykset pitää täällä osaavan työvoiman saatavuus, ja osin sitäkin maakuntakaavassa linjataan.
− Kun osaava työvoima on siinä asemassa, että voi valita työpaikkansa, silloin muun muassa asumisen mukavuus, alueen monipuolisuus ja liikkumisen helppous ratkaisevat, mihin hakeudutaan.
Miten siis maankäytöllä ohjataan työpaikkoja, asumista ja palveluverkkoa tulevaisuudessa, kun Pirkanmaalla arvioidaan vuoteen 2040 olevan 600 000 asukasta?
− Tavoitteena pitää olla tiivistyvä Pirkanmaa. Kun kaupunkiseutu menestyy, se säteilee hyvinvointia ympärilleen. Säteilyvaikutus on vahvempaa, jos sen annetaan kasautua luonnollisesti eikä tehdä keinotekoisia monikeskusmalleja.

Aurinko 2 saa kannatusta

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus kannattaa lausunnossaan Aurinko 2:ta. Sen mielestä vaihtoehto tukee parhaiten seudun keskusten kehittymistä monipuolisiksi asumisen, työn, palvelujen ja vapaa-ajan ympäristöiksi ja joukkoliikenteen solmukohdiksi.
Tampereen kaupunki sanoo lausunnossaan, että Tampereen keskustan kehittämisen mahdollistaminen on tärkeintä koko maakunnan kannalta. On varmistettava työpaikka-alueiden riittävyys ja kehittäminen. Järjestelyratapihan siirto on välttämätöntä, ja on turvattava joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuudet.
Pirkanmaan ELY-keskuksen mielestä läntisen ratayhteyden ja järjestelyratapihan siirto on ratkaistava maakuntakaavassa, kuitenkin nykyisen liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin on asetettava maakunnan aluerakenteen kehittämisen lähtökohdaksi. Maakuntakaavan lähtökohtana HHT-vyöhyke on perusteltu kasvusuunta.