Kasvun kierrettä Pirkanmaan yrityksiin

PJ Maa Partnersin osakas. Yrittäjä. Hallitusammattilainen. Yritysjärjestelijä. KTM. KHT. Pekka Tammelalla on monta palloa ilmassa. Yksi niistä on pesäpallo. Toinen on onnistuneen kotiutuslyönnin ansiosta pääomasijoitusyhtiö Pikespon paluu kotipesään.


Pesäpallo on ollut Pekka Tammelan harrastus pikkupojasta alkaen – ja puulaakisarja kutsuu yhä.

Pikespo Invest Oy:stä taas tuli ajankohtainen loppuvuodesta 2015. Silloin Pirkanmaa Investment Group osti Veraventure Oy:ltä sen 41 prosentin omistusosuuden Pikesposta. Toukokuun alussa Pikespon hallinnointi ja päätöksenteko siirtyivät Pirkanmaa Investment Groupille.

Järjestelyn hoiti PJ Maa Partners, ja Pekka Tammela kokosi sijoittajiksi joukon pirkanmaalaisia yrittäjiä ja yrityselämän vaikuttajia – ja sijoitti vaimonsa kanssa myös itse.

– Pirkanmaalle keskittyvää pääomasijoitustoimintaa tarvitaan ja pirkanmaalaisia kiinnostaa sijoittaminen paikalliseen yritykseen. Kun yritys on lähellä, se on ehkä ennestään tuttu. Kun tarjosin mahdollisuutta sijoittaa Pikespoon, kukaan ei kieltäytynyt – itse asiassa ylitimme pääomatavoitteemme.

Tammela muistuttaa, ettei paikallisia vaihtoehtoja juuri ole. Jos alueelle haluaa sijoittaa, Pikespo tarjoaa nyt siihen kanavan.
Toinen tärkeä sijoitusten vetovoimatekijä on Tammelan kokemuksen mukaan se, että sijoitusta toiselta kysyvä itse sijoittaa kohteeseen.

– Toisen sijoittajan saaminen on paljon helpompaa kuin ensimmäisen. Siksikin on hyvä, että ensin laittaa omaa rahaa likoon. Se herättää luottamuksen.

Luottamus moottorina

Luottamus onkin sana, jota Pekka Tammela käyttää usein – oli sitten kyse sijoittamisesta, sijoittajaryhmien kokoamisesta tai yrityskaupoista.

Sijoittajakumppanien keskinäistä luottamusta Pirkanmaalla vahvistavat verkoston jäsenten tuttuus ja halu vaikuttaa alueen pk-yritysten kehitykseen.

– Verkostoon kuuluu noin 50 ihmistä, ja voi sanoa, että Näsinneulasta ’näkyy’ sijoittajaryhmä joitakin parkanolaisia ja kihniöläisiä lukuun ottamatta.

Esimerkiksi Pikespoon Pekka ja Elise Tammelan lisäksi sijoittivat Markku Simanainen, Juha ja Hannele Koskimäki, Antti Rauhala, Jouni ja Kaarina Vaarala, PJ Maa Partners Oy, Raimo Kuitunen, Marko Koskela, Pertti Dunder, Pekka Koiso, Aki Jaskari ja Heikki Rauhala.

– Tarkoitus on kyllä laajentaa sijoittaja- ja omistajaverkostoja. Pikespo on nyt reilun 10 miljoonan euron rahasto, eikä se voi käytännössä sijoittaa paljon yli miljoonaa per kohde.

Pikespo osallistuu vähemmistöomistajana Pirkanmaan ja Hämeen pk-yritysten omistusjärjestelyihin, sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin. Tällä hetkellä sillä on kymmenkunta sijoitusta, joista Pirkanmaalla kolme: Enermix ja Satron Instruments Tampereella sekä Lemtapes Valkeakoskella.

– Nyt toivomme tavoittavamme pirkanmaalaiset yritykset, jotka hakevat kasvua tai ostajia sekä ne, jotka haluavat ostaa yrityksen tai sijoittaa yritykseen Pirkanmaalta. Kun omistajuus saadaan pysymään täällä, myös työpaikat ja hallinto pysyvät helpommin täällä.

Joukkuepelin taktiikalla

Pekka Tammelan on viiden yrityksen hallituksen jäsen ja myös omistaa näitä firmoja.
– Minusta on hyvä, että hallituksen jäsenistä pääosa on yrityksessä omistajinakin.

Välillisesti Tammela on osakkaana kaikkiaan parissakymmenessä yrityksessä. Ne ovat lähinnä palvelu- ja teollisen alan yhtiöitä terveysteknologiasta koneenrakennukseen, parketin alustantekijästä työvaatetarvikkeiden valmistajaan.
Kun hän sijoittaa yritykseen, hän sijoittaa yhdessä muiden kanssa.

– Sijoittaminen ja yrittäminen ovat joukkuepeliä. Suomi on kyllä yksinyrittäjien maa, mutta en lähtisi yksin omistamaan 100:aa prosenttia. Parempi on yhteisyrittäjyys, ja sellaisesta yrityksestä olen sijoittajanakin kiinnostunut.

Ja hän sijoittaa ihmisiin.

– Kun firmassa on hyvä meininki ja vetäjällä intoa, sijoitan henkilöön ja tiimiin aika impulsiivisesti. Mekanismin pitää myös olla se, että voitot jaetaan ja tappiot kannetaan yhdessä; joukkuehengellä pelataan tässäkin. Mukavampi on pärjätä kaverin kanssa kuin yksin.
Tammela arvioi, että sijoittaminen yrityksiin muuttuu.

– Rahaa on tarjolla ja halukkaita sijoittajia on paljon. Raha ei nyt maksa mitään, mutta kuplia voi syntyä, jos rahan hinta yhtäkkiä nousee. Riskit pitäisi hallita: jos halvalla ostaa huonoa, siinä käy huonosti. Jos kalliilla ostaa hyvää, tulevaisuudessa kallis voi olla vieläkin kalliimpi – ja myös helpompi myydä eteenpäin.

Huonon yrityksen ostaminen ja kuntoon laitto ei Tammelaa innosta.

– Tässäkin uskon ihmiseen. Jos yrittäjä on kaikkensa yrittänyt eikä ole onnistunut, on iso riski, ettei toinenkaan saa yritystä onnistumaan. Jos yrityksellä menee hyvin, toinenkin porukka voi sitä menestystä jatkaa.

Joskus on vaikea nähdä ”faktoista”, miksi jokin yritys on hyvä tai huono. Tammelan kokemuksen mukaan voi olla kaksi saman alan samankokoista firmaa, mutta toinen tekee nollatulosta, toinen selvää voittoa.

– Mikä sen selittää? Ei oikein mikään muu kuin intohimo, johtajuus, yrityksen jokaisen työntekijän merkitys asiakastyössä.

”Käytettyjen firmojen kauppias”

Työssään PJMaa Partnersilla Tammela sanoo olevansa ”käytettyjen firmojen kauppias”. Hän laskee olleensa mukana noin sadassa toteutuneessa yritysjärjestelyssä. Yrityskaupankin teossa luottamus ratkaisee.

– Numerot tuovat lainalaisuuksia ja reunaehdot, mutta ei yrityskauppaa numeroilla tehdä. Luottamus pitää olla myyjän, ostajan ja välittäjän kesken. Paikallisuus ja tuttuus voivat ratkaista myös. On vaikeampi myydä mikkeliläistä yritystä turkulaiselle kuin nokialaista tamperelaiselle.

Yrityskaupparintamalla tapahtuu nyt koko ajan, ja Tammela arvioi sukupolvenvaihdosten viimeinkin vilkastuvan.

– Tärkeää on saada pidettyä pienetkin yritykset – sellaiset, jotka ovat elättäneet yrittäjän ja muutaman muun – pysymään hengissä ja toiminnassa, etteivät asiakkaat turhaan käy kolkuttelemassa yrityksen ovella. Kasvuakin tarvitaan, ja sukupolvenvaihdoksissa onnistuminen turvaa sitä ja sen kautta työllisyyttä. Kasvua syntyy kun resursoidaan, rekrytoidaan ja innostetaan porukkaa. Kilpailukin luo kasvua. Enää ei vain kadehdita menestystä muilta pois, vaan ajatellaan, että jos kerran naapuri kasvaa, minäkin voin kasvaa.


Pekka-Tammela kas


Pekka Tammelan työajasta puolet menee hallitustyöhön, puolet yrityskauppoihin. KHT-työt ovat jäämässä nykyistä vähemmälle. Yhteistä töissä on verkostojen voima: niin sijoittajaryhmien kokoamisessa – niitä Tammela on uransa varrella koonnut 5–6 – kuin hallitustyössäkin, kun yritykselle avataan ovia oikeiden kontaktien löytämiseksi.


Pekka Tammela

Nelio lila 1962 syntyy Parkanossa

Nelio lila 1982 ylioppilaaksi Parkanon lukiosta

Nelio lila 1989 KTM, Vaasan kauppakorkeakoulu

Nelio lila 1995 KHT-tutkinto

Ura

Nelio lila 1990 – 2000 Senior Manager, PricewaterhouseCoopers

Nelio lila 2000 – 2001 talousjohtaja, Solteq Oyj

Nelio lila 2002 – 2006 talousjohtaja, Panostaja Oyj

Nelio lila 2006 – yrittäjä ja osakas, Pajamaa Partners Oy, nykyinen PJ Maa Partners Oy

”Synnyin yrittäjäperheeseen. Isäni oli puuseppä ja huonekalukauppias, äiti suksitehtailijan tytär Vimpelistä. Vaimonikin on yrittäjäperheestä, nykyään hän omistaa neljänneksen Nerkoon Höyläämöstä Kihniössä.”

Hallitusjäsenyyksiä

Nelio lila 2007 – Revenio Group Oyj

Nelio lila 2010 – SNT Group Oy

Nelio lila 2013–16 Sähkötaso Esitystekniikka Oy

Nelio lila 2013 – Toimex Oy

Nelio lila 2015 – Envera Oy

Perhe

Vaimo ja kaksi tytärtä, koti Pispalassa

Harrastukset

Pesäpalloilu, kuntosalilla käynti ja kuntoilu ylipäätään.

”Pesäpalloa olen pelannut 10-vuotiaasta, ja pelaan edelleen puulaakisarjassa. Juniorina yksi tavoitteeni oli päästä pelaamaan Vimpelin Saarikentälle, ja pääsinkin. Itse asiassa voi myös sanoa, että ”pelaamallani pääsarjauralla toin kaikki joukkueeni juoksut”. On ehkä syytä lisätä, että pelasin vain yhden ottelun, ja hävisimme Ikaalisten Tarmon joukkueella Vaasalle 5–1. Nyt nuorin tytär pelaa Manse PP:n C-tytöissä.”

Motto

Uskalla yrittää.

Mistä saat virtaa?


”Oman ammattitaidon jakamisesta. PJ Maa Partnersin muut osakkaat ovat aika 10–20 vuotta nuorempia kuin minä. Olen ollut mukana yli sadassa toteutuneessa yritysjärjestelyssä ja ties kuinka monessa ei-toteutuneessa, joten uskon, että pystyn auttamaan yritysjärjestelyjen problematiikassa. ”

”Virtaa saan tietysti myös vapaa-ajasta, kotoa ja mökiltä. Meillä on myös jo 10 vuotta jatkunut perinne, että perjantai-iltaisin käymme jossakin tamperelaisessa ravintolassa syömässä. Ennen käytiin koko perhe yhdessä, nyt käymme naapurien kanssa. Vuodessa tällaisia perjantaita on noin 30–40. Tunnemme aika hyvin paikalliset ravintolat.”


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila