Hyvinvointivaltio rahoitetaan yritysten työpaikoilla

Pirkanmaa on kolmanneksi suurin yritysten sijoittumispaikka Suomessa. Kotipaikkansa Pirkanmaalle on rekisteröinyt yhteensä 22 240 yritystä, jotka työllistävät toiseksi suurimman määrän maakunnista: 128 000 henkilöä.
Yksityinen sektori työllisti kesäkuussa 2017 lähes 1,9 miljoonaa henkilöä ympäri Suomea. Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön turvaaminen – sen varmistaminen, että yritysten on mahdollisimman kannattavaa työllistää ja luoda tulevaisuudessakin lisää työpaikkoja Suomeen. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-62 -vuotiaista on 69 % ja hallituksen tavoitteena on nostaa se 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan joustoja työmarkkinoille ja kannustinloukkujen purkamista.

Yhteisövero on vain kymmenesosa kaikista yritysten maksamista veroista.
Pirkanmaan yritysten verovirrat (002)


“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kommentoi.

Teollisuus on Pirkanmaan päätoimialoista suurin veronmaksaja palkkojen ennakonpidätyksen, yhteisöveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen perusteella. Toimialoista etenkin elintarvike-, metsä- ja teknologiateollisuuden yritysten vahva edustus maakunnassa nostaa teollisuuden suurimmaksi veronmaksajaksi. Tiedoissa ei ole mukana alueella toimivia yrityksiä, joiden kotipaikka on rekisteröity muualle.

Avan Tecno on Ylöjärvellä toimiva koneiden valmistukseen erikoistunut teollisuusalan yritys. Avant Tecnon tulos ennen veroja 10 236 00 euroa. yritys työllistää yhteenä 190 henkilöä ja palkkakulut ovat 11 450 000 euroa. Suomen toimipaikan lisäksi yrityksellä on myyntiyhtiö Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Yrityksen tuotteista 80 prosenttia menee vientiin. Avant Tecnon verojalanjälki on kuvattu graafisesti ohessa.Avant Tecno Ylöjärvi verot (002)

“Selvitys havainnollistaa yritysten keskeistä roolia alueemme julkisten palveluiden rahoittajina. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi pohja”, Eskelinen toteaa.

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskus-kauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suomalaisyritykset tilittivät veroja valtiolle ja kunnille lähes 44 miljardia vuonna 2015. Suurin yritysten tilittämä vero oli arvonlisävero, lähes 17 miljardia euroa. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia. Yhteisöveron osuus oli reilu 4 miljardia eli 10 prosenttia.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin (kuvassa) mukaan keskustelu yhteisöverosta ja yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta on ylimitoitettua. Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron osuus yritysten tilittämistä on vain kymmenesosa.
Annmari kemell“Suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin. Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo ja mainitsee esimerkkinä yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

Kemell on kuvattu Helsingissä, mutta kiersi Suomea marraskuussa kauppakamarien verokiertueella myös Tampereella veropäivässä, joka järjestettiin Scandic Rosendahlissa 2.11. Vuosittain toteutettavassa koulutuksessa kerrotaan verotukseen liittyvistä ajankohtaisista muutoksista ja viimeaikaisista oikeuskäytännöistä. Vaikka paikalle oli päässyt aiempaa vähemmän osallistujia, osallistujat kokivat päivän erittäin onnistuneeksi. Erityistä kiitosta sai rempseä ja asiantunteva OTT Pauli K. Mattilan luento-osuus.
Kauppakamarin veropäivä  Pauli K Mattila
"Mattila on kuin verotietouden Rolling Stones. Todella hienoa, että hän on palannut luennoitsijaksi tähän tilaisuuteen muutaman vuoden tauon jälkeen. Mattilan esitystyyli on sellainen, että se vetoaa kuulijoihin ja viesti menee perille. Asiat käsitellään käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi", tilaisuudessa mukana ollut Pekka Warjus, Asianajajatoimisto Temposta arvioi.

Kymmeniä vuosia veropäivään osallistunut yrittäjä Marjatta Savela saapuu joka vuosi kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot verotuksesta.

"Tämä on loistava tilaisuus, jossa on mahdollisuus kuulla sekä ajankohtaisimmat asiat, että myös mahdolliset tulevat, suunnitteilla olevat muutokset verotuksessa. Lisäksi pidän siitä, että veropäivässä on mahdollista kysyä mieltä askarruttavia asioita suoraan luennoitsijoilta. Kaiken kaikkiaan päivä on täynnä tärkeää ja hyödyllistä informaatiota", Savela summaa.

Yritykset Suomen rakentajina -sivustolle tästä
Lisätietoja: Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen, 050-655 69

Koonneet, kirjoittaneet ja kuvanneet:
Tampereen kauppakamarin projektikoordinaattori Katri Liukkonen ja viestintäpäällikkö Noora Hietanen