Apu.Voimaa

Mitään niin pahaa ei tapahdu, etteikö siitä seuraisi hyvääkin. Toimitusjohtaja Teija Toikka on ottanut tämän ohjenuorakseen. Se hyvä, se on esimerkiksi hänen yrityksensä Lymed Oy.

1990-luvun alussa elämä heitti Teija Toikan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko paneutua palovammojen hoidossa käytettävään painevaatehoitoon.
Painevaatteiden tilanne oli Suomessa heikko. Painehoito tiedettiin toimivaksi, mutta kunnon tuotteita ei ollut. Painevaatteita tuotiin ulkomailta, niiden toimitusajat olivat pitkiä ja tuotteet heikkolaatuisia.
Teija Toikalla oli kaupallinen koulutus, ja hän ryhtyi tutkimaan asiaa. Yhteistyössä terveydenhoidon asiantuntijoiden, plastiikkakirurgien, fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa hän hankki tietoa, opiskeli, kiersi ulkomaisia sairaaloita ja kongresseja.
Vuodessa ehtii paljon, ja siinä ajassa työ kypsyi myös yritykseksi.
− Hoitoammattilaisilla oli tähän tarve, tarvittiin joku kehittämään painevaatteita niin, että niistä saatiin toimiva hoitomuoto. Tulin kanavaksi tuotteistamaan ja luomaan hoitoa mahdollistavan liiketoiminnan.
Toikka sanoo, että hänen liikeideansa ainoa motiivi oli halu auttaa ja löytää helpotusta heille, jotka olisivat samassa tilanteessa kuin hänkin oli ollut. Ja motiivi on sama edelleen. Siitä on rakentunut yritykselle toimintafilosofia, josta pidetään kiinni ja jota tarvittaessa hiotaan maailmanmenon muuttuessa ympärillä. Perusta, halu auttaa, kuitenkin pysyy.
− Kuulostaa ehkä naiivilta, mutta se on totta. Olen halunnut auttaa ja hoitaa ihmisiä tavoittelematta aina suurinta voittoa. Totta kai yrityksen on toimittava kannattavasti, mutta maksimivoitto joka käänteessä ei ole tavoite. Voisimme esimerkiksi muuttamalla tuotteen laatua saada suuremman katteen, mutta jos se heikentää hoitovaikutusta, se ei käy.
Toikka haluaa pitää auttamisen ajatuksen ja siitä kumpuavan toimintafilosofian osana arkeaan. Se elää yrityksen visiossa, toimintatavoissa, perehdyttämisohjelmassa. Se nostetaan esiin aina kun mahdollista. 
− Tämän voimalla olen päässyt eteenpäin, ja yritys on voinut kasvaa. Voin olla myös armollisempi itselleni ja antaa epäonnistumiset anteeksi.
Teija toikka-kaikki-painevaatteet-tehdään-yksilöllisesti-käyttäjilleen







Kaikki painevaatteet tehdään yksilöllisesti käyttäjilleen. Tarvittava paine lasketaan matematiikan lakien ja tekstiilimateriaalin venyvyyden ja palautuvuuden perusteella. – Jatkamme Klingendahlin kiinteistössä 1800-luvun lopulle ulottuvia tekstiiliteollisuusperinteitä, kertoo toimitusjohtaja Teija Toikka (vas.). Elina Perälä työskentelee suunnittelijana.

Heikoimmille ja vahvimmille myös

− Mun elämä on tämä yritys, eikä siitä saa draamaa, Teija Toikka sanoo.
Näinköhän? Kyllä hieman dramaattista on se, että läpi lamavuosienkin tamperelainen tekstiiliteknologiayritys on kasvanut tasaisesti, luonut lääkinnällisteknisille tukivaatteille uusia tuotealueita, kansainvälistynyt. Eivätkä näkymät eteenpäinkään näytä huonoilta.
Kaikki painevaatteet tehdään Tampereella. Niiden synnyttämä paine on vakiintunut hoito palovammoissa, vaikeissa turvotuksissa ja tiettyjen leikkausten jälkihoitona. Painevaatteista on saatu hyviä kokemuksia erilaisissa neurologisissa toimintahäiriöissä, esimerkiksi autistisilla lapsilla. Tutkimusyhteistyössä niitä testataan nyt esimerkiksi ADHD-lapsilla.
Siinä on mukana uudenlaisen avun ajatus. Ehkä painevaatteet voivat olla lääkkeetöntä hoitoa, joka tukee näiden lasten selviytymistä arjessa, koulussa ja aikanaan työelämässä hyödyntämällä kehon luonnollisia aistituntemuksia.
Toisessa äärilaidassa painevaatteet tukevat huippu-urheilijoiden suorituksia ja tehostavat lepoa sekä palautumista. Urheilijalle tarkoituksenmukaiset ja lajinomaiset piirteet asuihin tehdään erityisen liikeanalyysin perusteella. Sen on kehittänyt argentiinalainen fysioterapeutti ja kinesiologi Luis Garcia, joka myös tekee analyysit Lymedin lähettämästä videomateriaalista. Miehen meriittinä on muun muassa huippujalkapalloilija Lionel Messi, jonka henkilökohtainen fysioterapeutti hän on.

Näytönhalua, kilpailuhenkeä, voitontahtoa?

Heinäkuun alussa Teija Toikka joukkoineen suuntaa Saksaan. Hän vastaanottaa Essenissä kansainvälisen Red Dot -muotoilupalkinnon, joka on myönnetty Lymedin sport-haalarille. Tunnustus on yksi maailman halutuimmista muotoilupalkinnoista.
Tuore kansainvälinen tunnustus on myös vuoden Laatuinnovaatio 2013 -kilpailun voitto.
− Miksiköhän ulkomailla on helpompi menestyä? Suomessa palkintomme eivät oikein tunnu kiinnostavan. Maailmalla on toisin, ja siellä meidät tunnetaan. Olemme esimerkiksi joutuneet torjumaan uusien kansainvälisten jälleenmyyjien yhteydenottoja. Arvomme näiden toimijoiden kanssa eivät ehkä kohtaa, tai tuotantomme ei jousta heidän halunsa mukaan.
Teija Toikalle ”olemme kuuluisia” on maailmalla todeksi koettu tosiasia. Muuten on menty eteenpäin hyvinkin matalalla profiililla. Tuoreet kansainväliset palkinnot ovat poikkeus, niitä tavoiteltiin tietoisesti.
− Halusin katsoa, millä tasolla teemme töitä ja olemme osaamisessamme. Ihan nokat valkoisina ja vakavina emme osallistuneet, mutta tosissamme. Kun Red Dot -palkinto oli varmistunut, tajusimme itsekin vasta kunnolla, mitä se meidän kaltaiselle yritykselle oikein tarkoittaa.
− Varmasti mittaamme osaamistaitoamme muissakin kilpailuissa, kun sopivia tulee eteen. Menestys niissä on myös parasta kansainvälistä markkinointia.
Tämä on osa Toikan toimintafilosofiaa. Yritys haluaa olla kansainvälisesti läsnä ja näkyvillä, se on yhteistyöhaluinen ja -hakuinen. Tämä on osoittautunut oivaksi tavaksi löytää kiinnostavia liiketoimintayhteyksiä.

Tervetuloa töihin, hyvinkäyttäytyvät koirat

Teija Toikan työpöydän alla nukkuu labradorinnoutaja Ninja. Se on virallinen toimistokoira, joka on avannut ovet muidenkin työntekijöiden lemmikeille. Melko säännöllisesti töihin Lymediin tulevat ainakin yksi chihuahua ja saksanpaimenkoira.
Ninjasta piti tulla näkövammaisen opaskoira, ja sitä varten se tuli pentuna kasvatettavaksi Toikan perheeseen. Kun koiran varsinainen koulutus oli alkamassa reilun vuoden iässä, sillä todettiin nivelrikko. Oppaan ura oli unohdettava, ja perhe sai koiran itselleen.
Opaskoiratyö on Teija Toikan harrastus, joka liittyy vapaaehtoistyöllä auttamiseen ja haluun vaikuttaa yhteiskunnassa. Tästä harrastuksesta on virinnyt myös se, että paineasuja tehdään eläimille, esimerkiksi koirille ja hevosille. Ninja on toiminut mallina.
Vapaaehtoistyötä opaskoirien kanssa tekevät perheet auttavat Vantaalla toimivaa Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoirakoulua tuottamaan valmiita opaskoiria. Perheet kasvattavat pentuja noin vuoden ikäisiksi. Kunnon opaskoiraa ei tule ilman alkukasvatuksesta vastaavaa, tasapainoista pentukotia.
Kerran viikossa Tampereen opaskoirakerholaiset kokoontuvat koiriensa käyttäytymiskoulutukseen. Noin kerran kuussa he työskentelevät Opaskoirakoulussa Vantaalla. Esimerkiksi toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Teija Toikan sunnuntai kului ulkoiluttamalla koirakoululaisia ja siivoamalla koulun tiloja Vantaalla.
− Opaskoiratyö on todellinen win-win-suhde. Siinä saa hömpsöttää koiraa ja olla mukana sen kasvussa ja samalla mahdollistaa sitä, että joku näkövammainen saa aikanaan tarpeellisen oppaansa.

Näkyyköhän innostus tarpeeksi?

Teija Toikka on kasvanut työhönsä vuosien mukana. Toisen yrityksen takahuoneesta lähdettiin, nyt työntekijöitä on nelisenkymmentä.
− En mieti heikkouksiani ja vahvuuksiani, vaan menen ja teen, se on elämänasenteeni. Tarvitaan myös kompastumisia ja epäonnistumisia, että voi kehittyä, eihän ihmisestä tule valmista koskaan. Tärkeää on säilyttää intohimo, sillä sen ruokkimasta innostuksesta tehty työ on merkityksellistä, olipa se mitä tahansa, millä toimialalla tahansa.
− Tapani on kääntää negatiiviset asiat positiivisiksi. Joskus kyllä mietin, saanko täällä töissä tarpeeksi näkymään sen, miten innostunut olen yhä.
− Kyllä Teija saa, hänhän on aivan tasaisen tappava, siis myönteisessä mielessä, kuittaa haastattelua sivusta kuunteleva Essi-tytär, seitsemän vuoden yhteisellä työkokemuksella.
Siis actionia pitää olla, ja mielenkiinto pysyy yllä, kun on kiva kiire. Kiire myös auttaa tekemään oikeita asioita. Kun on pakko priorisoida, ei jäädä tuunaamaan epäolennaista, Teija Toikka miettii.
Vastuita yrityksessä on jaettu sitä mukaa, kun väki on lisääntynyt ja asiantuntijat ovat päässeet sisälle tehtäviinsä. Paljon kansainvälistä työtä Toikka on tehnyt yhdessä tyttärensä kanssa.
− Nyt meidän nuorten tehotiimi tekee jo isojakin juttuja keskenään, ja sitten otetaan mamma mukaan, kun halutaan vielä erityistä lisävoimaa, virnistää tytär.
Myös poika Tanu työskentelee yrityksessä.
− En ole kumpaakaan pakottanut, enkä pakota. Intuitionsa mukaan on hyvä mennä. Pidän itseäni äärimmäisen onnekkaana, kun lapseni uskovat siihen, mitä olen saanut aikaan. Se ei ole yrityksissä ollenkaan itsestäänselvyys. Ehkä syy on tämä ala, se on niin kiehtova, ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä kasvaa itse että kasvattaa yritystä.

Teksti Aila Välikoski kuvat Mika Kanerva


Nukke-Lymedin-sport-haalarille-on-myönnetty-arvostettu-kansainvälinen-Red-Dot-muotoilupalkintoLymedin sport-haalarille on myönnetty arvostettu kansainvälinen Red Dot -muotoilupalkinto. Tampereella asu on esillä Museokeskus Vapriikin Innovaatiot-näyttelyssä.



















Teija-toikkaTeija Toikka

Nelio lila 1956 syntyy Lahdessa
Nelio lila 1978 ylioppilaaksi
Nelio lila 1980 yo-merkonomiksi, Tampereen kauppaoppilaitos
Nelio lila Myyntitehtävissä lääkealan tukkuyrityksissä Noiro Oy:ssä, Tamro Oy:ssä, Oy Hoechst Fennica Ab:ssä
Nelio lila 1993 perustaa Lymed Oy:n

Perhe

Nelio lila 1986 naimisiin, aviomies, tytär ja poika

Harrastukset

Nelio lila Opaskoiratoiminta, laskettelu, moottoripyöräily, mökkeily

Toimintaohje

Nelio lilaEnemmän tekemistä, vähemmän valitusta.

Uusi haave

Nelio lila Kiertävän palovammaklinikan perustaminen Tansaniaan. Se veisi apua alueille, joista muuten ei päästä hoitoon. Klinikka toimisi samaan tapaan vapaaehtoisvoimin kuin Lymedin organisoima PAOS-projekti (Pieni apu on suuri), joka toimittaa käytettyjä paineasuja tarvitsijoille Tansaniassa.