MITÄ EU:N UUSI DATA ACT TARKOITTAA ERITYISESTI LAITEVALMISTAJILLE?

Ida Koskinen ja Tommi Härmä, Asianajotoimisto Merkurius

EU:n uusi datasäädös (Data Act) tuli voimaan 11.1.2024 ja sitä aletaan suurelta osin soveltamaan sellaisenaan 12.9.2025. Datasäädös muuttaa merkittävällä tavalla sitä, miten etenkin laitevalmistajien tulee jatkossa jakaa laitteidensa keräämää dataa ja toisaalta, miten ja kuka tällaista dataa saa käyttää.

Mistä on kyse?

Datasäädöksen tavoitteena on edistää datan oikeudenmukaista käyttöä ja saatavuutta luomalla yhdenmukaiset säännöt EU:n sisämarkkinoille. Datasäädös soveltuu verkkoon liitettyihin (i) tuotteisiin ja (ii) niihin liittyviin palveluihin sekä niiden generoimaan ja keräämään dataan. Yksinkertaistaen verkkoon liitetyllä tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka saa, tuottaa tai kerää käytöstään ja ympäristöstään dataa, ja joka pystyy välittämään ko. datan sähköisen viestintäpalvelun, fyysisen yhteyden tai laiteyhteyden kautta. Verkkoon liitetty palvelu taas viittaa digitaalisiin palveluihin, joita ilman verkkoon liitetty tuote ei pystyisi suorittamaan jotain sen toiminnoista.

Kumpikin määritelmä on varsin laaja ja myös monitulkintainen. Verkkoon liitetyn tuotteen kohdalla on hyvä huomata, että määritelmä ei rajoitu vain IoT-laitteisiin, ja se koskee niin kuluttajille suunnattuja älykelloja kuin teollisuuden robotteja, nostureita ja muita koneita.

Datan jakaminen lähtökohtana

Laitevalmistajan näkökulmasta datasäädös ei varsinaisesti lisää oikeuksia vaan tuo lähinnä uusia velvollisuuksia. Datasäädös velvoittaa datan haltijat, eli esimerkiksi laitevalmistajat, luovuttamaan verkkoon liitetyn tuotteen tai tällaiseen tuotteeseen liittyvän palvelun käyttäjälle (esim. tuotteen omistaja tai vuokraaja) tuotteen tai palvelun käytöstä syntyneen datan (sekä raakadata että siihen liittyvä metadata) ilmaiseksi. Lisäksi data tulee käyttäjän pyynnöstä jakaa myös kolmannelle taholle, joka voi olla myös datan haltijan kilpailija.

Liikesalaisuudetkaan eivät suoraan oikeuta kieltäytymään datan jakamisesta. Liikesalaisuuksiakin sisältävä data tulee lähtökohtaisesti jakaa, mutta jakamisen yhteydessä voidaan sopia salassapitovelvoitteista.

Datasäännös pyrkii siis vahvistamaan etenkin käyttäjän asemaa. Jatkossa datan haltija ei esimerkiksi saa käyttää tällaista dataa lainkaan, ellei se sovi asiasta käyttäjän kanssa. Laitevalmistajan näkökulmasta datasäännös edellyttää siis tarkkuutta sopimuksissa varsinkin tilanteissa, joissa laitevalmistaja ei ole suorassa sopimussuhteessa loppukäyttäjän kanssa.

Velvoitteita tuotekehitykselle ja käyttäjien informoimiselle

Datasäädös asettaa velvoitteita myös verkkoon liitettyjen tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen tuotekehitykselle ja suunnittelulle. Tuotteet ja palvelut on jatkossa suunniteltava siten, että tuotteen ja palvelun data on oletuksena ja lähtökohtaisesti suoraan käyttäjän saatavilla maksutta, helposti sekä ”kattavassa, jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa”.

Ennen verkkoon liitetyn tuotteen tai palvelun myymistä, myyjän tulee jatkossa antaa käyttäjälle datasäädöksessä luetellut tiedot tuotteesta ja palvelusta sekä niiden keräämästä datasta. Käyttäjiä tulee siis jatkossa informoida datan käytöstä vastaavantyyppisesti kuin GDPR velvoittaa informoimaan rekisteröityjä henkilötietojen käsittelystä.


Miten valmistautua datasäädöksen soveltamiseen?

Valmistautuminen datasäädökseen kannattaa aloittaa seuraavien toimenpiteiden kautta:

  • Ota selvää, soveltuuko datasäädös valmistamiisi/tarjoamisiisi tuotteisiin ja palveluihin, sekä arvioi, ovatko tuotteet ja palvelut säädöksen mukaisia.
  • Käy läpi laitteiden ja palveluiden keräämä ja generoima data ja arvioi, mitä tämän datan jakaminen käyttäjille ja kolmansille osapuolille tarkoittaa oman kilpailukyvyn ja liikesalaisuuksien kannalta.
  • Käy läpi alihankinta- ja myyntisopimukset ja tee tarvittavat päivitykset sopimuspohjiin sekä huolehdi siitä, että myös itselle jää tarvittavat oikeudet dataan.
  • Analysoi myös se, miten uusi datasäädös voisi tehostaa datan käyttöä: onko omassa toiminnassa käytössä säädöksen tarkoittamia tuotteita tai palveluita, joiden datasta voisi olla hyötyä omien prosessien kehittämisessä tai tarjoaako säädös mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen esimerkiksi kolmansille tarjottavien huoltopalveluiden osalta?


Valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt, jotta uudet vaatimukset on mahdollista täyttää siirtymäkauden päätyttyä ensi vuoden syyskuusta alkaen.


Tommi Härmä
asianajaja, osakas
Asianajotoimisto Merkurius Oy

Ida Koskinen
counsel, asianajaja
Asianajotoimisto Merkurius Oy