Kuka syö juustosi? Elämme tyrskyistä ja kummallista aikaa.

Maailman suurimmalla hotelliketjulla ei ole huoneita. Maailman suurimmalla taksifirmalla ei ole autoja. Maailman suurimmalla vähittäiskaupalla ei ole myymälöitä...

AirB&B, Uber ja Alibaba ovat toimineet vain muutaman vuoden ja kohonneet nopeasti alansa markkinajohtajiksi ja miljardien arvoisiksi yrityksiksi. Voi kysyä, olisiko nuo yritykset voitu synnyttää Suomessa? Jos kerta olemme siirtyneet ajasta ja paikasta riippumattomaan liiketoimintaan, sille ei olisi ollut periaatteellisia esteitä.

Miksi ei - sittenkään?

Viime talven järkyttävin tieto oli, että kymmenestä mielenkiintoisimmasta kasvuteknologiasta kahdeksan on lailla ja asetuksilla Suomessa kielletty. Me todella tarvitsemme onnistumisen esteiden purkamistalkoot.

MIT:n mukaan luotu menestys kestää vain puolet siitä mitä se ennen kesti. Tätä hyvin kuvaa se, että toimitusjohtajien ura on tällä vuosituhannella puolittunut vajaasta kymmenestä vuodesta vajaaseen viiteen. Liiketoimintamallit vanhenevat kolmin-, jopa nelinkertaisella vauhdilla internetin, digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn ansiosta.

Tuttavani oli vastikään pankkialan konferenssissa Sveitsissä. Kun kysyin, mikä oli konferenssin anti, hän sanoi: ”Pankkien pääjohtajat kävivät toinen toisensa jälkeen purkamassa huoliaan puhujalavalla.” - Mikä oli suurin huolen aihe?, kysyin häneltä.

”Rotat syövät meidän juuston!”

Kun rotat syövät juuston Sveitsissä, kyseessä on vakava asia. Eikä ihme, sillä finanssiteknologian alalla on USA:ssa viitisen tuhatta yritystä ja Euroopassakin viitisen sataa, jotka mobiileilla sovellutuksilla nakertavat kuin rotat vanhojen pankkien palvelujen kannattavuutta.

Eivätkä pankit ole muutoksessa yksin.

Uskallan veikata, että historiankirjoittajat kutsuvat tulevaisuudessa juuri nyt elämäämme aikaa vallankumoukseksi. Minulla on ehdotus vallankumouksen nimeksi: Se on Smart Revolution – älykäs vallankumous. Eihän teollista vallankumoustakaan kutsuttu sillä nimellä, kun muutos oli päällä. Kehruu-Jennyjä vain rikottiin ja niiden keksijän koti ryöstettiin. Kehruu-Jennyjen valmistus piti siirtää salaiseen paikkaan.

Smart Revolution haastaa ihmiset, asenteet ja ajattelun. Se haastaa yritysten kyvykkyyden, osaamisen ja myös johtamisen - hyvin syvällisellä tavalla. Ensimmäiseksi myllerrys tapahtuu ajattelun tasolla. Ne jotka eivät pysty ennakoimaan muutosta, ovat pakotettuja olemaan ulkoisen muutoksen kohteena. Schrumpeterin luova hävitys myllertää maisemaa. Silloin mikään ei korvaa johtajan strategista näkemystä. Ei tekniset taidot, ei ahkeruus, ei peräänantamattomuus, ei edes johtamisosaaminen.

Yritys tarvitsee voittavan strategian.

Vaikka johto pystyy hahmottamaan yrityksensä roolin uudessa tulevaisuudessa, varsinaiset johtamisen ongelmat alkavat käytäntöön viennistä. Ajattelun ja toiminnan välillä on aina viive, joka moninkertaistuu monien ihmisten organisaatiossa niin, että viivettä voi kutsua kuiluksi. Kuilu strategian ja sen toteutuksen välillä on kohtalokas.

Harvardin mukaan 90 yritystä sadasta kokee ongelmia strategian käytäntöön viennissä. IMD väittää, että 70 prosenttia johtajien potkuista johtuu samaisesta kuilusta. Johtajan on muotoiltava uudelleen liiketoimintamalli, organisaatio, johtamisprosessi sekä työkalut ja informaatio, jotta hän todella pystyisi johtamaan tehokkaasti.

Nopea muutos pakottaa ajattelemaan.

Usein johtaja – vaikka hän luulee ajattelevansa – itse asiassa reagoi vanhoilla oppimillaan tavoilla. Jack Immelt, GE:n pääjohtaja sanoo: ”Mitä tahansa teetkin kerran vuodessa, lopeta se. Jos se on tärkeää, tee se useammin.” Tällä huomautuksella Immelt siirtää vanhan kunnon suomalaisen tulosjohtamisen museoon. Hyvin palvelleena se sinne joutaakin.

Tulosjohtaminen toimi hyvin suhteellisen ennustettavassa ja vakaassa maailmassa. Sillä voidaan edelleenkin johtaa vakaita rutiineja. Nopeassa muutoksessa on johdettava toimenpiteitä. Koska vanhat askelmerkit eivät enää päde, askelet eivät muuttuneissa olosuhteissa johda lankulle ja nappiponnistukseen. Pelkkä hypyn pituus tavoitteena ei toimi, koska yliastuttuja hyppyjä ei mitata.

Menestyäkseen uudessa toimintaympäristössä yrityksen on oltava erittäin fokusoitunut ja sen osien toimittava hyvin yhteen. Johtamisessa se merkitsee uusien kyvykkyyksien ja osaamisten kehittämistä. Johtaja ei voi antaa sellaista, mitä hänellä ei ole:

- Ei visiota, jos kaikki mitä hän näkee on usvan peitossa.
- Ei strategiaa, jos hän ei ole ymmärtänyt, miten ympäristövoimat vaikuttavat hänen liiketoimintaansa.
- Ei organisointia, jos hän ei ole oivaltanut uusia kyvykkyysvaateita.
- Ei energiaa, jos hänen oma energiansa kiinnittyy pelkoihin ja hämmennykseen.

Johtaminen vaikuttaa organisaation lopputuloksiin enemmän kuin useimmat ihmiset tietävät tai uskovat. Sen vuoksi blogiteksti ja sen jatko-osat tuovat esille ideoita ja kokemuksia, joilla johtajat voivat ohjata yrityksiä menestykseen - nopeammin, ketterämmin ja ennen kaikkea varmemmin.

Blogisti Tero J. Kauppinen on VIA Groupin ja VIA Leadership Academyn perustaja ja toimitusjohtaja, johtamisen tutkija, tietokirjailija, ja johtamisen kehittäjä, joka on kouluttanut 200 000 johtajaa 25 maassa. Tasavallan presidentti myönsi hänelle kanslianeuvoksen arvonimen 2017.