Ketä johtajan pitää auttaa ensin?

Lentokoneen turvaohjeissa ja videoissa ohjeistetaan happinaamarin käyttöön, jos paine ohjaamossa laskee. Nykypäivän työelämässä paine pikemminkin nousee ja katseet kääntyvät johtajaan: ketä sinä autat ensin?

Lentokoneen turvaohjeet ovat suunnitellut yksinkertaisiksi ja toimiviksi. Happinaamarin osalta ohje on selkeä: pue naamari itsellesi ensin, jotta voit auttaa muita. Sama pätee myös työelämään: oletko johtajana riittävän itsekäs pukemaan happinaamarin yllesi ja huolehtimaan itsestäsi ensin, jotta voit johtaa muita?

Maailman tunnetuimpien huippujohtajien, Steve Jobsin, Richard Bransonin, Mark Zuckerbergin ja Barack Obaman tiedetään suosineen ja suosivan kävelypalavereja, eikä ihme. Standfordin yliopiston tutkimus osoitti luovan ajattelun lisääntyvän merkittävästi kävelyn aikana. Kävely ja riittävä arkiaktiivisuus ovat lisäksi merkittävinä tekijöitä mm. ylipainon, sydän- ja verisuonisairauksien, elimistön tulehdustilan ja syövän ehkäisijöinä.

Viime vuonna yli tuhannelle yhdysvaltalaiselle työntekijälle suunnattu kysely paljasti, että erityisesti johtajat ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevät nukkuivat arkena liian vähän, vain reilu 6 tuntia vuorokaudessa. Amerikkalaisten keskiarvo oli lähes 8 tuntia. Univaje on kuitenkin todella vaarallista terveydelle ja tuhoisaa työn tuottavuudelle.

Luovuus ja päätöksenteko kärsivät univajeisella selvästi. Johtaja ottaa tarpeettomia riskejä. Tunneäly ja itsetunto laskevat ja ärtyneisyys leviää työyhteisössä johtajan välityksellä laajalti. Johtaja vie energiaa muilta, sen sijaan että sitä toisi.

Aiemmissa työpaikoissani omat esimiehet näyttivät esimerkkiä. Kiire tuntui olevan aina, ruoka hotkittiin palavereiden aikana tai välissä, ja kännykkään vastattiin hetimiten. Lepo, liikunta ja ravinto kulkevat kuitenkin käsikädessä. Jos nälkä yllättää, ahmitaan mitä eteen sattuu, väsytään kylläisenä, eikä jakseta liikkua. Univaje madaltaa kynnystä epäterveelliseen syömiseen. Itsestään huolehtiva johtaja muistaa kuitenkin rauhoittaa ruokailuhetket, keskittyä, ja ottaa välipalatkin. Tasapainoinen ruokavalio ja ateriarytmi ovat ammattilaisten mukaan terveellisen syömisen perusta.

Työpäivän rauhoittaminen ja taukojen järjestäminen on myös hyödyllistä. Runsaasti huomiota saaneen mindfulness-menetelmän on havaittu johtavan parempiin päätöksiin, tyytyväisempiin ja sitoutuneimpiin työntekijöihin, luovuuteen ja parempaan tiimityöhön.

Suomalaisen eläkevakuutusyhtiö Eteran lähes 400 yrityksestä tehty analyysi osoitti, että ne yritykset joissa hyvinvoinnin johtamisen oli erinomaisella tasolla tekivät myös erinomaista taloudellista tulosta (83 % yrityksistä). Ne yritykset, jossa hyvinvointia ei johdettu lainkaan tai vain välttävästi tekivät myös muita huonompaa tulosta (hyvää tulosta teki vain 7 % näistä yrityksistä).

Hyvä johtaja, huolehdi itsestäsi ensin! Se on velvollisuus itseäsi, mutta myös yritystäsi ja sen työntekijöitä kohtaan. Hyvinvoinnin polun voit aloittaa arvioimalla oman ja yrityksesi hyvinvoinnin tilan, ja ottaa käyttöön itsellesi ja työntekijöillesi nykyaikaisen hyvinvointiohjelman. Se on investointi, jota ei tarvitse katua!

Kirjoittaja Pekko Vehviläinen (TT) on Digiterveys Oy:n toimitusjohtaja ja kantaa nimeä ”Suomen mitatuin mies”. Digiterveys Oy tuottaa hyvinvointivalmennusta, joka perustuu tutkittuun, tieteelliseen tietoon, mittarointiin ja digitaalisiin menetelmiin. Varalan urheiluopisto toimii Pirkanmaan alueen DigiterveysTM- ohjelman palveluntuottajana.