Käyttäjät ja data keskiössä – osaaminen ja verkostot luovat ratkaisut

Marko Seppänen kirjoitti blogissaan, miten alustat muovaavat liiketoiminta- ympäristöä. Matti Sommarberg jatkaa aihetta kahdella lisänäkökulmalla.


Monissa alustaratkaisuissa keskeisessä osassa on runsas ja monipuolinen data, jonka eritasoinen analysointi tuottaa arvoa.

Kuluttajat antavat itsestään tietoa kymmeniin sovelluksiin, joiden perusteella voidaan suunnitella parempia palveluita. Jos sovellus on hyvä, se houkuttelee uusia käyttäjiä ja käyttäjien määrä taas on muutettavissa vanhalla sanomalehtien liiketoimintamallilla mainonnan markkinapaikaksi, kuten Google alkuvaiheessaan teki.

IBM:n Watson on kasvamassa ikoniseksi tekoälyn ja terveyden alustaesimerkiksi, jonka kyvykkyys kasvaa sitä mukaan, kun järjestelmään siirtyy uutta dataa sairauksista. Näin osa sairauksista voidaan hoitaa ennen kuin ne edes puhkeavat.

Usea teollinen toimija taas on valinnut alustaperiaatteella toimivan Salesforce.comin kumppanikseen asiakashallinnan tarpeisiinsa. Kuluttaja voi tietoisesti tai tiedostamattaan antaa itsestään dataa klikkaamalla accept-nappia. Teollisissa prosesseissa data sisältää suuren taloudellisen arvon siihen sisältyvän historiatiedon ja osaamisen keskittymisen kautta. Avaanko datani toimittajakohtaisesti, samankaltaisille toimittajille vai täysin avoimesti? Mitkä ovat hyödyt – mitkä ovat riskit?

Useat julkiset organisaatiot ovat siirtyneet avoimen datan aikakauteen.

Alustat ja datan avaaminen mahdollistavat myös arvoketjujen pilkkoutumisen. Kun ongelma on hyvin kuvattu, lähtötiedot avoimesti saatavilla ja alusta tarjoaa työkalut, ei käyttäjän välttämättä tarvitse enää tukeutua nykyiseen toimittajaansa.

Näin alustat kiihdyttävät avoimen innovaation tai joukkoistamisen filosofiaa, joka laajentaa luovuuskapasiteetin ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Arvoketjun pilkkoutuminen myös muuttaa perinteisten toimijoiden menestystekijöitä – sisäänpäin kääntyneet taitavat hävitä.

Kun hype haihtuu ja kova ydin jää jäljelle, osaajat korjaavat sadon. Tämä lienee myös totta, kun ihmiskunta parin vuosikymmenen sisällä saavuttaa singulariteetin, jossa keinoäly on lähestynyt ihmisaivojen kapasiteettia niin paljon, että ennustamisen logiikka muuttuu ennen kokemattomaksi.

Ennusteiden mukaan ihminen on kuitenkin keinoälyn paras kaveri. Jos aiot käydä hyödyllistä keskustelua keinoälyn kanssa siitä, kestääkö rantatunnelin katto, on myös jatkossa tunnettava Newtonin lait. Sama osaamisen tarve pätee alustoissa ja verkostoissa, jotka suodattavat jäsenikseen niitä, joilla on jotain annettavaa.

Teknologian kehitys kiihtyy ja kehityspolku alustamaailmaan on ohdakkeinen. Menestys suosii korkeaa osaamista, matalia organisaatioita ja ohuita rajoja organisaatioiden välillä – onneksi nämä ovat juuri Suomen vahvuudet.

Matti Sommarberg

TUT Industry Professor, jonka kiinnostuksen aiheina ovat ennakointi ja teollisten yritysten kokeiluihin perustuvien toimintatapojen sekä tulevaisuusorientoituneen strategisen johtamisen tutkiminen ja kehittäminen.
Tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratorio
Tampereen teknillinen yliopisto

Marko Seppäsen blogi täällä.