Tieteellisen tutkimuksen hauskimmat ja oudoimmat löydökset

Joka syksy jaetaan noin 10 IgNobel -palkintoa edellisen vuoden parhaille epätodennäköisille tutkimuksille Harvardin yliopistossa. "Epätodennäköisen tutkimus saa ihmisen ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. IgNobel -ehdokkaiksi lähetetään nykyään vuosittain yli 9 000 tieteellistä tutkimusta tai artikkelia", Improbable Research -aikakauslehden perustaja Marc Abrahams arvioi.

Huumori-nobelit eivät irvaile tieteelle, vaan juhlistavat oikeaa tiedettä tekeviä tutkijoita Nobel-seremonian ylevyyttä vastaavassa kepeässä näytelmäseminaarissa. Suomalaisittain seremonia saattaa vaikuttaa kansainväliseltä teekkarihuumorilta. Palkintoja ojentamassa sekä seremonian erilaisissa rooleissa on aitoja nobelisteja, vaikkapa ihmistaskulamppuna esiintyen. On käynyt niinkin, että ignobelistista on tullut myöhemmin oikea nobelisti.

IgNobel Awards Tour Tampere3:een?

”Olemme toteuttaneet Yhdysvalloissa useita kymmeniä tilaisuuksia kohta kolmekymmentä vuotta, mutta siellä ei ole järjestetty kiertueita kuten Euroopassa. Esimerkiksi Englannissa, Ruotsissa ja Tanskassa olemme olleet kiertueilla useana vuonna”, IgNobelien isä Marc Abrahams kertoo ja lisää, että kiertueen ulottaminen Suomeen kannattaa järjestää Ruotsin-kiertueen yhteyteen joko sitä ennen tai sen jälkeen.20180410 200631

Århusin yliopiston Jens Holbech (kuvassa alla) avasi huhtikuisen IgNobel-tilaisuuden ja Tanskan kiertueen sekä toivotti tervetulleiksi paikalla olleiden yli tuhannen lisäksi myös kaikki etäosallistujat eri puolilta paitsi kaupunkia myös muualta Euroopasta, esimerkiksi Grönlannista.

20180410 195738
IgNobel Prize -kiertueiden keksijä Marc Abrahams (kuvassa vasemmalla) esitteli kaikki viimeisimpien palkintojen saajat sekä pääkohdat heidän tutkimuksistaan. Esimerkiksi mitä Australian alkuperäiskansojen didgeridoo vaikuttaa uniapneaan tai krokotiilikontaktit uhkapelaamiseen, miksi monilla vanhoilla miehillä näyttää olevan todella isokokoiset korvat sekä mitä moderni aivoskannaus voi kertoa ihmisistä jotka inhoavat juustoja?

Samoissa maissa eri vuosina kiertuetilaisuuksissa käyvät esittelemässä omia tai tutkimusryhmiensä tuloksia eri vuosien ignobelistit, jotta aihe ja luennoitsija eivät tule toistoina liian tutuiksi tai käy kuluneiksi. Marc-Antoine Fardin Diderot-yliopiston fysiikan laboratoriosta Pariisista esitteli oman voittaja-aiheensa, jossa hän tutki nesteiden dynamiikan avulla, että kissat voivat olla niin kiinteää kuin nestemäistäkin ainetta sekä niiden lisäksi myös kaasua. 20180410 211523

Fardinilla on fyysikkona myös vastuullinen tehtävä toimia esiintymislavan moppaajana, kun välillä tiedeparodiassa toteutetaan fysiikan lakeja testaava koe: ensin Holbech ja sitten yleisöstä pyydetyt vapaaehtoiset kävelevät ensin eteenpäin ja sitten taaksepäin täydet kahvimukilliset käsissään.

Alex Garcia-Faura Marquès-instituutista Barcelonasta sai tutkimusryhmänsä kanssa lääketieteen IgNobelin todentamalla, että ihmisen sikiön reaktiot vaginan kautta soitettuun musiikkiin ovat voimakkaampia kuin odottavan äidin vatsan päällä soitettuun musiikkiin.
20180410 214930 (kopio)

Osallistujien joukosta on poimittu vapaaehtoiset myös ottamaan aikaa esitysten kestosta ja pitämään esiintyjät tietoisina puheenvuorojensa pituudesta: Århusissa naisopiskelija kellottaa kännykällään ja miesopiskelija muistuttaa miau-miau -ääntein aina, kun on kulunut viisi minuuttia. Eri kiertueilla tai eri tilaisuuksissa ajan kulumisesta kertovat kellotusäänteet vaihtelevat.

Suomesta Englantiin viime vuosituhannen puolella muuttanut Minna Lyons Liverpoolin yliopistosta on saanut psykologian IgNobelin todistamalla, että iltavirkut ovat keskimäärin itserakkaampia, manipuloivampia ja psykopatiaan taipuvaisempia kuin aamuvirkut. Lyonsin, opiskelijoiden ja ohjattavien aihepiiriin on sisältynyt useista eri näkökulmista Black Triad eli psykopatia, machiavellismi ja narsismi.

Kiertuetilaisuus näytettiin streamilla useisiin eri paikkoihin ja esiintyjille lähetettiin kysymyksiä twiittaamalla ja tekstiviesteillä. Kaikki ignobelistit saivat kysymyksiä, joihin he myös vastasivat. Yleisöissä pohdittiin esimerkiksi miksi syntymättömän sikiön pitää kuunnella musiikkia ja aukoa sen tahdissa suutaan tai aiheuttaako se sikiölle stressiä. Niin ikään pohdittiin ilta- ja aamuvirkkujen lisäksi muiden vuorokausirytmien vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen.

Teksti ja kuvat: Tampereen kauppakamarin viestintäpäällikkö Noora Hietanen