Ympäristöliiketoiminnan keskittymä Tarastenjärvelle

Kangasala ottaa spurtin elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi ja yritysalueiden kehittämiseksi. Tarastenjärven yritysalueelle Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen ja hyötyvoimalan läheisyyteen tulee kierto- ja ympäristöliiketoiminnan keskittymä.

 

Käyttöön otetaan toimintamallit, joilla ei jäädä jumiin tiukan kuntatalouden rahoitusmahdollisuuksiin. Alueen kehittämisestä vastaa valkeakoskelaisen Jutikkalan Säätiön perustama yhtiö. Säätiö omistaa 155 hehtaarin yritysalueesta kolmasosan. Kunta vuokraa yhtiölle alueella omistamansa yritystontit, ja yhtiö sitoutuu toteuttamaan alueesta 30 prosenttia viiden vuoden kuluessa asemakaavan valmistumisesta. Kadut ja hulevesijärjestelmä rakennetaan yhtiön kustannuksella.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo, että kunnan tehtävä on tarjota elinkeinoelämälle mahdollisuuksia, ei tehdä kaikkea itse. Tarastenjärvi on esimerkki uudesta, joustavasta elinkeinopolitiikasta. Alkuvaiheen kehittämisinvestoinnit eivät rasita kunnan tasetta, ja resurssit voidaan kohdentaa rinnakkaisiin kehittämiskohteisiin.

− Yritys voi edetä kuntaa nopeammin, ja se saa hyödykseen sellaiset yritysmaailman verkostot ja vahvuudet, joita kunnalla ei ole.

Ankkurisijoittajat haussa

Parhaillaan käydään neuvotteluja Tarastenjärven alueen ankkurisijoittajien kanssa.

− Nämä yhtiöt sijoittavat alueen kehittämisestä vastaavaan yhtiöön ja saavat osana järjestelyä oikeuden vaihtaa osan sijoituksestaan haluamaansa tonttiin. Yritykset pääsevät myös vaikuttamaan alueen kaava- ja luvitusprosessiin sekä muuhun kehitystyöhön jo alueen suunnitteluvaiheessa, kertoo Tarastenjärven alueen kehittämisestä alkuvaiheessa vastannut tamperelainen kiinteistökehittäjä, Tarastenjärven alueella maata omistavan Jutikkalan Säätiön hallituksen jäsen, sijoittaja Harri Oesch.

Oeschin mukaan Tarastenjärven kehittäjäyhtiö on resursoitu ja sille on valittu toimitusjohtaja vuoden loppuun mennessä.

Alueen pohjoispuoli on tarkoitettu ympäristö- ja kiertotalouden yrityksille. Niiden sijoittuminen on usein haastavaa, sillä yritykset tarvitsevat isoja tontteja, ja toimintaan kuuluvat luvitusprosessit ovat työläitä. Tarastenjärvellä yrityksille tarjotaan valmiina tietyt luvituksessa tarvittavat selvitykset.

− Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue on luvitettu ympäristö- ja kiertotalouden toimintaan, ja se helpottaa vastaavan toiminnan luvittamista uudelle yritysalueelle.

Jätteenkäsittelykeskuksen ja hyötyvoimalan läheisyys on myös logistinen etu, jos kiertotalousyrityksiltä jää kierrätykseen sopimatonta loppusijoitettavaa materiaalia.

Tarastenjärven rinnalla toinen uusi yritysalue Kangasalla on Hervannan Ruskon alueen jatkona sijaitseva Saarenmaa. Siellä tarjotaan tontteja tilaa ja korkeaa osaamista tarvitsevalle teollisuudelle. Alueen kaavoitus on alkamassa. Myös Saarenmaalle on tarkoitus hakea perinteisestä kuntatoteutuksesta poikkeava kehittämismalli.

Ojala-Lamminrahka-alueesta on suunnitteilla uusi Kangasalan portti: toimistomaisten työpaikkojen ja 8000 asukkaan asuinalue. Liikkeelle lähdetään vuonna 2020.

Ruuasta uusi vahvuus?

Puolessatoista vuodessa Kangasalla on teroitettu elinkeinopolitiikan suunta ja vahvistettu resursseja. On tehty elinkeino-ohjelma, palkattu elinkeinoasiamies, perustettu elinkeinopoliittinen työryhmä.

− Uskon positiiviseen kilvoitteluun, jossa elinkeinoja kehittävät Tampereen seudun toimijat sparraavat ja kannustavat toisiaan. Tutkimukset osoittavat, että tällä mallilla yritykset hyötyvät eniten, Oskari Auvinen sanoo.

Elinkeino-ohjelmaa laadittaessa yritykset korostivat kunnan elinkeinotoimen aktiivisuutta ja konkreettista tekemistä.
− Edistetään-tuetaan-parannetaan-liturgiaa ei haluta. Siksi esimerkiksi elinkeino-ohjelmassamme on selkeitä toimia ja aikatauluja, elinkeinojohtaja Lasse Silvan kertoo.

Juuri vireille pantu hanke liittyy elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon yritysten toimintaedellytyksiin. Siinä tutkitaan, miten Kangasala voisi olla alan kasvava yrityskeskittymä.

− Kangasalla on alan yrityksissä yli 2000 työpaikkaa. Toimiala ei ole maakunnallisissa kehittämisohjelmissa painopiste, joten työtä sen toimintaedellytysten kehittämiseksi kunnan on tehtävä itse, Silvan perustelee.

Teksti ja kuva Aila Välikoski

Kangasala Oskari-AuvinenNETTI


Kaksin käsin kiinni elinkeinojen kehittämiseen. – Tulevina vuosina nostamme huomattavasti työpaikkaomavaraisuuttamme, kunnanjohtaja Oskari Auvinen linjaa.

Etusivun ilmakuva Hannu Vallas