Yhteisöllisyys korostuu toimiston evoluutiossa

Koppikonttoreista avokonttoreihin, yrityksen toimipisteestä etätyöhön ja takaisin yhteisön piiriin. Porttivahdeista tunnelmajohtajiin. Mihin seuraavaksi?


Teknologinen kehitys mahdollistaa sen, että tietynlaista työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Ja juuri siksi paikan merkitys tuntuu kasvavan: on entistä tärkeämpää, millaisissa ympäristöissä työtä tehdään.

– Parhaista työntekijöistä kilpaillaan, jolloin tilat saavat lisää merkitystä, ne ovat kilpailuvaltti. Tilojen pitää olla sellaisia, että ne saavat sinut tekemään parhaasi ja tulet sinne mielelläsi. Toimitila on yksi merkittävä viihtymisen sekä kulttuurin ja imagon luomisen tekijä, arvioi Technopoliksen aluejohtaja Satu Eskelinen.

Hyvä työn tekemisen paikka

Technopolis on Suomen suurimpia toimitilarakennuttajia, ollut alalla 30 vuotta. Sillä on esimerkiksi Tampereella 330 erilaista toimistotilaa. Sen intressi on nimenomaan kehittää tilakonsepteja etunojassa ja kärkenä se, että tila on hyvä työn tekemistä varten.

– Elämme suurta murrosta, mikä näkyy myös toimiston sisällä. Tehdään monitilatoimistoja, activity based -tiloja, joissa tilaa käytetään sen mukaan, mitä työtä ollaan tekemässä. Tarvitaan erilaisia työpisteitä ja tarvitaan rauhallisia tiloja, joissa pystyy keskittymään tai pitämään useamman henkilön palavereja. Tilaa tarkastellaan siitä näkökulmasta, mikä auttaa ihmistä olemaan tyytyväinen, tuottava ja tehokas. Ympäristön pitää tukea työn tekemistä, pitää olla työrauha ja hyvä kytkentä ja saavutettavuus omaan verkostoon, Satu Eskelinen sanoo.

Murros näkyy myös siinä, että vuokra-ajat ovat lyhentyneet ja vuokrattavan tilan koko on pienentynyt.

– Monet yritykset ajattelevat nykyään tilakustannuksia per työntekijä, eivät per neliö.

Oman toimiston jatke

Technopolis lanseerasi viime keväänä UMA-coworking tilojen verkoston. Loppukesästä UMA avattiin Technopolis Yliopistonrinteeseen Tampereelle.

– Se on höllä yhteisö, jossa on työn tekemisen fiilis. Se sopii yritykselle, jolla on omat toimistot mutta joka syystä tai toisesta tarvitsee satunnaista lisätilaa. Tai yrittäjille, jotka kotitoimistosta haluavat tulla yhteisöön, ihmisten ilmoille.

Esimerkiksi Helsingin Esplanadin UMAa käyttävät Espoossa tai Vantaalla pääpaikkaansa pitävien yritysten työntekijät, jotka käyvät tapaamisissa keskustassa, tai myyjät, joilla on päivän mittaan monia asiakaskäyntejä ympäri keskustaa.

– Heidän ei kannata reissata omaan toimistoon tapaamisten välillä. UMA on liikkuville ihmisille oman toimiston jatke. Se säästää aikaa, hermoja, energiaa, se tuo tehokkuutta. Eikä kestävän kehityksen näkökulma ole tässä lainkaan pieni, Satu Eskelinen sanoo.

Yhteisön voima...

Coworking tiloista puhuttiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta liekkiin niiden suosion sytytti muutama vuosi sitten amerikkalainen yhteisöllisten toimitilojen pioneeri WeWork.

– Isot rakennuttajat ovat viime vuoden aikana Suomessakin lähteneet rakentamaan yhteisöllisiä tiloja. Niitä tulee koko ajan lisää ja kysyntä kasvaa, sanoo Tampereen Finlaysonilla yhteisöllistä toimistoa Byråta isännöivän Ideone Oy:n toimitusjohtaja Lasse Paananen.

Byråssa toimii tällä hetkellä 25 yritystä, joissa on töissä 67 henkeä.

– On erilaisia ja samanlaisia yrityksiä, on pelifirmoja ja ihmisiä, jotka tekevät tuotekehitystyötä tietokoneella. Meillä toimii yhden tai muutaman hengen tiimejä, joiden päämiehet ovat USAssa, Hollannissa, Jokipiissä, Helsingissä, Pietarsaaressa… Ihmiset vain eivät ole halunneet muuttaa pois Tampereelta. Skype on koko ajan auki.

Miksi ihmiset eivät tee etätyötä kotoa? Lasse Paananen sen tietää: koska on tärkeää lähteä aamulla töihin, luoda päivään rytmi. Toinen syy on työyhteisö.

– Ihminen on kuitenkin melko sosiaalinen olento. Moni voisi tehdä töitä kotona, mutta haluaa tätä kautta hakea työporukan ympärilleen.
Paananen on havainnut, että Byråssa esimerkiksi pelifirmat selvästi myös oppivat toisiltaan.

– Ne ovat fyysisesti lähellä toisiaan, käyttävät samoja työkaluja, näkevät, mitä toinen tekee ja myös auttavat toinen toisiaan – vaikka saattavat myös kilpailla samoista asiakkaista. Se on mahdollista, koska alalla tieto liikkuu muutenkin yrityksestä toiseen, kun työntekijät vaihtavat työpaikkaa usein.

... jota tila vahvistaa

Byrålla on nyt noin 700 neliötä täydessä käytössä. Laajennussuunnitelmat ovatkin jo pöydällä, tähtäimessä on kaksinkertaistaa nykyinen neliömäärä.

– Sen tässä on huomannut ja oppinut, että tila vahvistaa yhteisöä. Tarkoitus onkin uudessa Byråssa päästä vielä nykyistäkin yhteisöllisempään kokonaisuuteen. Tavoitteena on tila, jossa kaikki näkevät toisensa, jossa heillä on yhteys muihin mutta jossa jokaisella on niin halutessaan täysi oma rauha ja oma tila. Yhteisö vahvistuu, kun ihmiset oman yrityksen ulkopuoleltakin tulevat tutuiksi.

Paananen haluaa myös pitää ihmisen liikkeessä työpäivän aikana.

– Työpiste vaihtuisi sen mukaan mitä tarvitsee ja miten haluaa työtään tehdä.


UMA Eskelinen 500


Technopoliksella on UMA-tiloja 13 kaupungissa kuudessa maassa. Technopolis Yliopistonrinteen uudessa UMAssa Technopoliksen aluejohtaja Satu Eskelinen (vas.), Birgit Mustalahti, Heidi Hovi ja Ilkka Nivasalo.


Byra-Paananen-Paasonen 500


Parempaa keskittymistä. – Voisin tilojen puolesta tehdä töitä kotonakin, mutta en halua: kun tulen tänne, keskityn töihin paremmin. Haluan myös pitää työ- ja kotielämän erillään, sanoo mobiilidokumentoinnin ratkaisuihin erikoistuneen Kotopro Oy:n myyntipäällikkö Marko Paasonen (oik.).

Kotopron pääpaikka on Vantaalla, mutta Paasonen haluaa olla Tampereella, koska sieltä ei ole pitkä matka minnekään – etenkään asiakaskäynneille esimerkiksi Pirkanmaalle ja Länsi-Suomeen. Hänellä on Kotopron ”sivukonttoritoimipiste” eli oma työpiste Tampereen Finlaysonilla Byråssa.

Byrån vuokraisännälle, Ideone Oy:n toimitusjohtajalle Lasse Paanaselle Marko kertoo Byrån tehneen vaikutuksen Vantaalta vierailulla käyneisiin kollegoihin.

– He näkivät, miten hyvät puitteet vaikuttavat työntekoon. Nyt taitaa pääkonttorissakin tulla sisustuksellisia muutoksia, Paasonen naurahtaa.