Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Tampere-talon transformaatio

Julkaistu 18.10.2017
Tampere-talo toimi kaksi vuotta remontin keskellä, kun tiloja uudistettiin yhteensä 22 miljoonan euron investoinneilla. Muodonmuutos ulotettiin myös toimintaan ja talosta tuli kolmen toimijan kulttuurikeskus.
Nyt varmaan vedetään vähän henkeä...
– Kattia kanssa, naurahtaa Tampere-talo Oy:n toimitusjohtaja Paulina Ahokas.


Tampere-talo-Ahokas-Koivisto-sis-netti


Tampere-talon katolla tehdään kasvatuskokeiluja ja kasvihuoneen antimet ilahduttavat paitsi toimitusjohtaja Paulina Ahokasta
ja kiinteistöpäällikkö Marko Koivistoa, myös talon ravintoloiden asiakkaita. Kuva Annikaisa Knuutila


– Muutamaa isoa kehityshanketta viedään jo eteenpäin. Ne liittyvät sekä visioomme olla aina avoinna oleva, Suomen kansainvälisesti vetovoimaisin kulttuuri- ja kongressikeskus että tavoitteeseemme olla paras tapahtumajärjestäjä; se, joka ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen.

Kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto lisää, ettei rakennuskaan saa koskaan pysähtyä. Arkkitehtuuria toki arvostetaan, ja onhan Tampere-talo kaavassa määritelty rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Sillä on myös osittainen, muun muassa pääsalia ja pääaulaa koskeva suojelumääräys.

Tampere-talolla on vielä 3000 neliötä rakennusoikeutta, lisäksi hotellille on lohkottu oma tonttinsa, joka odottaa rakentamista.

– Tontti on rakennuskelpoinen heti, kun investointipäätös hotellin rakentamisesta tehdään, Koivisto sanoo ja Ahokas lisää, että yhteydenpito hankkeen osapuoliin on koko ajan tiivistä.

Muumit, maut ja muut

Tampere-talon remontilla saatiin paitsi lisää tilaa, myös viimeisintä tekniikkaa sekä museo, ravintola ja kauppa – ja entistä monikäyttöisempi talo.

– Muumimuseo rakennettiin talon sydämeen. Vanhojen seinien sisälle tehtiin 1300 neliötä museovaatimusten mukaista tilaa, se oli aikamoinen projekti, sanoo Marko Koivisto.

Tampere-talo toimii nyt Tampere-talo Oy:n, Tampere Filharmonian ja Tampereen taidemuseon hallinnoiman Muumimuseon kotina. Yhtiön liikevaihdosta kolmannes tulee konserttitapahtumista, lipunmyynnistä, tilavuokrasta, teknisen henkilökunnan palvelujen myynnistä; kolmannes kokouksista, kongresseista, yritystapahtumista ja kolmannes ravintolatoiminnasta.
Kaupungin toiminta-avustus on 1,1 miljoonaa euroa.

– Tämä avustus uppoaa nopeasti tapahtumiin, jotka eivät tulosta pysty tekemään. Sen turvin järjestetään oopperaa, kansainvälisiä balettivierailuja, ilmaistapahtumia, perhetapahtumia ja matalan kynnyksen tapahtumia. Sen turvin veteraanit avustajineen ja kehitysvammaiset avustajineen pääsevät tapahtumiin ilmaiseksi, opiskelijat ja eläkeläiset saavat alennusta, Ahokas sanoo.

Häntä huolettaa avustuksen pienuus. Kaupunkilaiset haluavat, että tarjolla on kansainvälisiä esiintyjiä ja baletteja, ilmaistapahtumia, lastentapahtumia. Ilmaistapahtumat vetivät viime vuonna 74 000 kävijää.

– Toiminta-avustuksen osuus on 11 prosenttia liikevaihdosta. Se on kansallisesti ja kansainvälisestikin vertailtuna todella vähän.

Tampere talo Maestro-Janne-Viinanen-netti

– Tampere-talon kilpailukyky perustuu siihen, että kun taloa suunniteltiin, päätettiin rakentaa Pohjoismaiden
suurin keskus ja isoin akustinen sali. Täällä voi tehdä asioita, joita muualla ei voi tehdä, sanoo
toimitusjohtaja Paulina Ahokas. Kilpailukykyä lisää myös uusi Maestro-sali. Kuva Janne Viinanen

Vastuullista vetovoimaa

Paulina Ahokas kuvaa yritystä nimeltä Tampere-talo yhdellä sanalla: vastuullinen.

– Olemme vastuullisia sosiaalisesti – eli tuotamme palveluita ja tapahtumia, joita puhtaasti kaupalliset toimijat eivät voi tuottaa ja olemme kaikkien saavutettavissa. Olemme vastuullisia taloudellisesti eli tehokas ja läpinäkyvä. Ja olemme vastuullisia ympäristöllisesti.

Ympäristö – ja toimintaympäristö – liittyvät talon missioonkin. Se on tuottaa Tampereelle kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä tuottaa asiakkaille hyvinvointia ja uusia ajatuksia.

– Jo ennen uudistusta talo tuotti tutkimuksen mukaan ympäristöönsä 35 miljoonaa euroa, Ahokas lisää.
Tampere-talo on kärkitoimija omalla sarallaan, kun mitataan liikevaihtoa, tuottoja, kävijämääriä, tapahtumamääriä, tiloja.

– Strategiaa miettiessämme ymmärsimme, että vaikka kävijämäärämme on iso, mielikuva meistä oli se, että tänne tultiin kun oli lippu johonkin tapahtumaan. Ajateltiin myös, että talo ylipäätään oli auki vain tapahtumien aikana.

Mielikuvaa muutetaan nyt.

– Talo on aina auki, ja jotta se onnistuisi, tarvitaan sisältöä ja asiaa, sillä on kallista pitää taloa vain auki.

Rakennuksen toiminnallisen uudistuksen elementit saatiin, kun haastateltiin 200 asiakasta ja potentiaalista asiakasta ja pidettiin heidän kanssaan 17 workshopia. Samaan aikaan Muumimuseo etsi uutta kotia.

– Muumimuseo tarvitsi ympärilleen paitsi turvallisen ja toimivan tilan, myös mielenkiintoisia sisältöä tukevia tapahtumia, palveluita, ravintoloita. Meillä oli näissä hyvä kävijämäärä jo pohjaksi. Synergia yhdistyi täydellisesti.

Paulina Ahokas sanoo, että suhdanteet näkyvät Tampere-talon toiminnassa nopeasti, lisäksi kilpailu kuluttajan vapaa-ajasta kiristyy.

– Tässä kilpailussa on oltava etunojassa ja tarjottava hirveän hyvää palvelua, josta ihmiset itse ovat kiinnostuneita. Sisällön on oltava puhuttelevaa ja saavutettavaa. Jos haluaa pysyä mielenkiintoisena, on koko ajan etsittävä uusia tapoja toteuttaa asioita. Digitaalisuus on suunta, ja mekin ratkaisemme tällä hetkellä erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta miten olemme virtuaalimaailmassa mukana.


Tampere-talo aurinkopaneeliT-Anna-Kaisa-Niku-netti

Tampere-talon katolla 184 aurinkokennoa tuottaa energiaa talon omaan käyttöön. Kuva Anna-Kaisa Niku

Sisäänrakennettu ympäristö

Tampere-talon ympäristöohjelmalla on pitkä historia, ensimmäinen tehtiin jo vuonna 1992. Talo on uusien vaatimusten mukaisesti joutsenmerkitty talo vuodelta 2015.

– Tiettävästi olemme Euroopan ensimmäinen kongressitalo, joka teki ympäristöstrategian, kertoo kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto, joka on ollut talon töissä ja ympäristön asialla alusta asti.

Kaikki materiaali kierrätetään ja hyödynnetään systemaattisesti, kaatopaikalle päätyy lähinnä lasiruutuja ja rikkoutuneita posliineja. Kaukojäähdytyksellä saatiin kylmäaineita pois järjestelmästä.

– Uusin ympäristöteko on katolle rakennettu 184 aurinkokennon voimala, se tuottaa meille sähköä verkkoon. Tuotto elokuusta syyskuun puoliväliin oli 4,9 megawattituntia.

Erikoispinnoite pitää katon puhtaana. Keittiön jälkilämmöstä 70 prosenttia saadaan talteen. Otsonivesipesua on kokeiltu ja todettu otsonikaasu tehokkaaksi puhdistajaksi.

– Laitteisto on jo asennettu ja nyt jumpataan sitä, että saataisiin kaikista pesuista pesuaineet pois, Koivisto kertoo.

Hän perustelee ympäristökulttuurin vahvuutta sanoen, että kun ympäristöstä huolehtiminen on sydämen asia, tekee automaattisesti asioita oikein.

Paulina Ahokas huomauttaa, että ympäristöasioiden edelläkävijyys kiinnostaa myös tutkijoita, ja esimerkiksi VTT, yliopistot ja Tekes kutsuvat mukaan projekteihinsa.

Kilpailutuksissa ympäristöohjelman merkitys ei vielä näy.

– Toki on tahoja, jotka osaavat ohjelmaa arvostaa. Mutta me olemme ympäristömaahanmuuttajien sukuolvi. Uskon, että nuorille ympäristönatiiveille ympäristöasioiden hyvällä hoidolla on merkitystä ja vähitellen se on yhä isompi asia.

Tampere-talo Oy

Nelio lila perustettiin vuonna 1987
Nelio lila omistaja Tampereen kaupunki
Nelio lila liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 15 miljoonaa euroa (2016): sisältää muun muassa kaupungin toiminta-avustuksen 1,2 miljoonaa euroa sekä muita tuottoja
Nelio lila vakituinen henkilöstö 70, lisäksi kausityöntekijöitä 70 henkilötyövuotta
Nelio lila Tampere-talossa kävijöitä 371 000 (2016); seitsemän miljoonan kävijän raja rikkoutui keväällä 2016
Nelio lila tapahtumia 700 (2016).

Tampere-talo-muumi-Anna-Kaisa-Niku-netti

Muumimuseossa kävi yhdeksässä viikossa 42 000 vierasta, heistä kolmannes ulkomaalaisia ja suurin osa
japanilaisia. – Tampereen taidemuseon Muumimuseo on kansainvälinen, ainutlaatuinen museo, mutta sitä ei
vielä kovin hyvin tunneta. Kun tunnettuutta tutkittiin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vain 10 prosenttia tiesi
museosta tai kokoelmasta. Tunnettuuden lisääminen on valtava mahdollisuus! sanoo Paulina Ahokas.
Kuva Anna-Kaisa Niku


Teksti Annikaisa Knuutila