Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Tampereen kehitys vaatii uudelta yliopistolta paljon

Julkaistu 21.03.2018
Tampereen seutu on toinen kasvukeskus Suomessa lähes 400 000 asukkaallaan ja yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista sekä halutuin asuin- ja opiskelupaikka.

– Kyllä tällainen toimintaympäristö vaatii Tampere3:lta paljon. Ihan ensimmäiseksi sitä, että hanke etenee aikataulussaan, säätiöyliopiston mallilla ja että tehdään niin kuin on sovittu, sanoo yhden perustajajäsenen, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Tampereen kauppakamari edustaa yli 2000 jäsenensä kautta yli puolta alueen yritysten liikevaihdosta ja henkilöstöstä.
– Kaikki prosessin hidastukset aiheuttavat eniten vahinkoa opiskelijoille ja toiseksi eniten henkilökunnalle.

Mitä oltiinkaan perustamassa?

Eskelinen huomauttaa, että kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistymistä alettiin edistää, lähdettiin perustamaan nimenomaan uudenlaista yliopistoa ja nimenomaan säätiömallilla. Molemmat yliopistot sitoutuivat tähän.
Kauppakamari toivoo, että TTY:n ja Tampereen yliopiston hallitusten yhdessä valitsemalle siirtymäkauden hallitukselle annetaan työrauha.

– Prosessi ja kehitystyö jatkuvat vielä pitkälle. Tiedekuntarakenteen määrittelee lopullisesti siirtymäkauden jälkeinen hallitus tulevaisuudessa. Sen hallituksen kokoonpanossa ja jatkuvuudessa tulee näkyä myös ammattikorkeakoulun erityinen työelämätehtävä.

Tulevaisuudessakin tiedekuntarakenteet, opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ja koulutusohjelmat kuuluvat yliopiston hoidettaviin asioihin edelleen. Julkisoikeudelliseen yliopistoon verrattuna uutta on säätiöyliopiston johtamisjärjestelmä. Tavoitteena on strategisesti johdettu kokonaisuus, jossa on selkeästi määritellyt vastuut ja roolijako.

Saavuttaakseen tavoitteensa uusi yliopisto tarvitsee myös vankan talouden. Säätiömuotoisuus auttaa talouden vankistamisessa, koska valtion rahoituksen lisäksi käytössä ovat säätiöpääoman tuotot ja laaja-alaistuvan rahoituspohjan mahdollisuudet. Rakentava yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa mahdollistaa uusien rahoittajien mukaantulon.


Tutlab-netti

Digitaalisen valmistuksen verstasta TUTLabia on kehitetty säätiöpääoman tuotoilla. TUTLab avattiin syksyllä 2016. Kuva TTY

Miksi säätiöyliopisto?

Kun säätiöyliopistosta puhutaan, ei puhuta suuresta tuntemattomasta. Käytännön esimerkit löytyvät Suomesta Aalto-yliopistosta ja Hervannasta. Tampereen teknillinen yliopisto muuttui säätiöyliopistoksi vuonna 2009, ja sen kokemukset ovat hyviä.
TTY:n mukaan vuosilta 2010–17 säätiöpääoman tuotosta 15 miljoonaa euroa on käytetty strategisiin avauksiin: tutkimuksen infrastruktuureihin, uusiin professorirekrytointeihin, lupaaviin nuoriin tutkijoihin sekä tohtorikoulutukseen. Rahaa on käytetty myös TUTLabin ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen.

TTY:n kokemuksen mukaan työnjako on selkeä strategisen ulkopuolisen hallituksen ja konsistorin kesken. Hallitus vastaa strategiasta ja taloudesta, mutta konsistorilla on suuri toimivalta akateemisissa asioissa.

Henkilökunnan tyytyväisyys oman työn sisältöön ja osaamiseen, työoloihin ja yhteisöllisyyteen ovat keskeisiä tekijöitä tuloksellisessa toiminnassa. Onnistuakseen Tampere3 tarvitsee myös tyytyväiset ja hyvinvoivat opiskelijat.

– TTY säätiöyliopiston perustajajäsenenä Tampereen kauppakamari iloitsee siitä, että näissä tavoitteissa on saavutettu hyviä tuloksia Hervannan kampuksella, Eskelinen sanoo ja lisää, että kansainvälistyvän yritystoiminnan kannalta on myös merkityksellistä, että TTY:n opetus- ja tutkimushenkilöstöstä jo noin kolmannes on kansainvälistä.

– Uuden yliopiston pitää olla maailmanluokan toimija, ei vain Suomen paras.

Tampere3 vuonna 2025

Nelio lila tarjoaa joustavat opintopolut ja poikkitieteellisyyden niin opiskelussa kuin tutkimuksessakin ja pystyy vastaamaan muuttuviin työelämän tarpeisiin. Syntyy uusia avauksia ja innovaatioita tieteiden- ja opetusalojen hankaus- ja risteyskohdissa. Uudistuksessa vapautuneet resurssit on suunnattu opetukseen ja tutkimukseen.

 TTY saatiograafi