Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Talous kasvaa, miten kasvu varmistetaan?

Julkaistu 18.10.2017
Pirkanmaan talouskatsaus 2017 kertoo samaa, mitä erilaiset muutkin yritysbarometrit: kasvuvauhdissa ollaan yleisesti.


– Hyvin menee. Kasvu jatkui vuoden 2016, se oli 3,1 prosenttia. Vuoden 2017 ensimmäinen neljännes on ollut vielä parempi. Erityisen myönteinen uutinen on vihdoinkin parempaan vauhtiin päässyt teknologiateollisuus, jonka merkitys on suuri kokonaistalouden kasvulle, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Hän lähettää viestin päättäjille: on siirryttävä tukemismoodista palvelumoodiin.

– Kasvun turvaamiseksi pitää pystyä varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritykset alkavat kasvaa ja investoida, löytyykö niille laajenemissuuntia – ja myös modernia toimistotilaa. Entä parhaat mahdolliset kansainvälistymispalvelut läheltä?
Huomiota vaatii myös liikenneinfra.

– Kun tavara alkaa taas kulkea, liikenneväylät on pidettävä kunnossa. Ja jos junamatka-aika Tampereen ja Helsingin välillä lyhenisi tuntiin, voisi myös palvelualan työntekijöitä kiinnostaa pendelöinti kaupunkien välillä.

Lue lisää
www.pirkanmaantalous.fi
www.tampereenkauppakamari.fi ->ajankohtaista

Vaiksu-Pilkington-avajaiset-netti-sis

Kirkas tulevaisuus. Pilkington Automotive Finland Oy:n japanilainen omistaja NSG investoi Tampereelle uuden monitoimiesikäsittelylinjan. Avajaistilaisuudessa toimitusjohtaja Johanna Kuusela (vas.), kauppakamarin
toimitusjohtaja Antti Eskelinen, kansanedustaja Sofia Vikman ja erikoisajoneuvoliiketoiminnan osaamispäällikkö
Johanna Käppi. - Suomessa erikoisajoneuvolasitus keskittyy erityisen voimakkaasti informaatioteknologian
integroimiseen ajoneuvolasitukseen. Tampereen tehtaalla valmistetaan maailman vaikeimmat lasien taivutukset
ja Laitilan tehtaalla maailman suurimmat lasit, sanoo toimitusjohtaja Johanna Kuusela. Kuva Pilkington Automotive Finland

Työvoimaa, nyt!

Työvoiman kysyntä on poikkeuksellisen korkealla nyt, ja työttömien määrä vähenee huimaa vauhtia. Useampi neljännes on menty taloudessa ylöspäin, ja vaikka tilanne jatkossa tasaantuukin, miten turvata yrityksille työvoimaa juuri nyt. Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtajalla Peer Haatajalla on muutama lääke.

– Nuoret on saatava liikkeelle. Jos ei pääse opiskelemaan, niin välivuodeksi töihin. Palvelualoilla on paljon nuorille tähän vaiheeseen soveltuvia työpaikkoja.

Työvoimareservit on käytävä entistä tarkemmin läpi ja etsittävä potentiaalia, joka voisi työllistyä lyhyen koulutuksen jälkeen.
– Työhallinnon keinoja, esimerkiksi rekrytointikoulutuksia, on tarjottava yrityksille tosi aktiivisesti.

Tampereen seudulla työllisyyskokeilun pilotteja Haataja pitää keskeisinä siinä, miten saadaan ihmiset haluamaan takaisin töihin, miten onnistutaan saamaan heidät uudelleen työelämään koulutuksen ja työssäoppimisen avulla. Se ei onnistu teknisillä prosesseilla, vaan siihen tarvitaan ihmisiä, resursseja, tekeviä käsiä, valmentajia.

– Mestari-kisälli-periaate on käyttökelpoinen. Kun ihmisen soveltuvuus työpaikkaan on arvioitu ja motivaatio kohdallaan, räätälöidään koulutusta yritysten tarpeisiin ja sitten työssäoppimaan työpaikalle.

Osaajia on houkuteltava rajojen ulkopuolelta, ei vain Euroopasta, vaan kolmansista maista.
– Työlupalinjauksia on muutettava. Työvoimatarveharkinnasta pitäisi luopua kokonaan. Jos joku on työpaikan saanut ja yritys on valmis hänet rekrytoimaan, miksi estää työllistyminen. Työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää ja tasapainottaa kasvua.

Vaiksu-työvoima-rekrytori-netti

Kohtaamisia. Rekrytori on työn ja tekijöiden kohtaamispaikka, tavoitteena on ohjata oikeat hakijat oikeiden työnantajien pakeille. Syyskuussa Tullintorilla vieraili ennätykselliset 17 000 kävijää. Yksi tekijöitä etsinyt oli Uudenkaupungin autotehdas Valmet Automotive. Kuva Annikaisa Knuutila

Vanhat toimistotalot tyhjenevät, uusille riittää silti kysyntää

Tampereella toimitilojen tarjonta ylittää selvästi kysynnän, kertoo kiinteistöalan talousasiantuntijan Catellan tuorein markkinakatsaus. Toimistoja oli viime kesäkuun lopussa tyhjillään 132 000 neliömetriä. Tilojen vajaakäyttöaste, 14,8 prosenttia, on ennätysmäisen korkea.

– Lukuja rumensi Microsoftin lopettaminen Tampereella. Sen seurauksena Hermiassa tyhjeni 30 000 neliötä. Kuluu vuosia, ennen kuin näin suuri määrä sulaa takaisin markkinaan, arvioi arviointiasiantuntija Raino Pesu Catellasta.

Vaikka taloudessa eletään nousukautta ja yrityksiin palkataan lisää väkeä, tilojen kysyntä ei ole vilkastunut merkittävästi. Pesun mukaan yritykset käyttävät vuokraamansa neliöt entistä tehokkaammin.

– Jonkin verran liikehdintää on, mutta se suuntautuu nykyaikaisiin Business Park -tyyppisiin kiinteistöihin. Sijainnista on tullut tärkeä asia, ja varsinkin rautatieaseman läheisyyttä arvostetaan.

Tampereen toimitilakehityksen valopilkkuna Pesu pitää kysynnän mukaisten toimistotonttien hyvää tarjontaa. Vetovoimaisille paikoille on viime vuosina myös rakennettu.

Toimisto on kilpailuvaltti ja imagotekijä

Technopoliksen aluejohtaja Henri Rantalainen kertoo, että Tampereella on yhtiön tiloista tyhjillään 2,8 prosenttia. Hyvin talousnäkymien ja Tampereen kasvaneen vetovoiman ansiosta Technopolis on aloittanut uuden Asemakeskus-toimistokohteen markkinoinnin. Yhtiön toinen aseman lähellä sijaitseva kokonaisuus, Yliopistonrinne, on lähes täynnä. Rantalaisen mukaan se kertoo onnistuneesta tila- ja toimintakonseptista.

– Asemakeskuksessa otetaan entistä paremmin huomioon yritysten pienentynyt tilan tarve. Työtä tehdään nykyään muuallakin kuin omassa toimistossa, joten omia työpöytiä ei ehkä edes ole.

Rantalainen nimeää useita muita trendejä, jotka tukevat yritysten kiinnostusta uusiin toimistokeskuksiin.
– Toimitila voi olla kilpailuvaltti ja imagotekijä, jolla motivoidaan henkilöstöä ja houkutellaan uusia osaajia. Toimitila nähdään siis investointina, kun se oli ennen pelkkä kustannus.

Tehokkaasti käytetyt neliöt vaativat hyvää ilmanvaihtoa ja muuta laadukasta talotekniikkaa. Uudet toimistokeskukset sisältävät Rantalaisen mukaan myös ekologisia energia- ja muita ratkaisuja, joista ollaan yhä kiinnostuneempia.


Nelio lila Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista.
Tampereen kauppakamarin listalla on kaksi erityisen tärkeää tavoitetta: Tampere–Helsinki-junayhteyden nopeuttaminen aloittamalla kolmannen raiteen suunnittelu ja Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen.