Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Koulutus- ja oppilaitoskentän muutoksilla lisää vaikuttavuutta

Julkaistu 28.05.2014
Koulutus- ja oppilaitoskentässä tapahtuu niin rakenteissa kuin rahoituksessakin. Säästää pitää, resursseja vähennetään. Uudistuksia on tulossa.

– Lainsäädäntö menee oikeaan suuntaan, kun arvoon nostetaan koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus, sanoo edunvalvontajohtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.

Tähtäimessä tuloksellisuus

Kauppakamari on tyytyväinen esimerkiksi toisen asteen rahoituksen uudistukseen. Jatkossa rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan tai opiskelijamääriin. Näin tuetaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, lyhennetään koulutusaikoja ja parannetaan laatua.
Uudessa järjestelmässä olisi kolme elementtiä: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus ja perusrahoitus.
Suorituksiin perustuvan rahoituselementin tarkoituksena on ohjata koulutuksen järjestäjä tehostamaan opintoprosessejaan. Vaikuttavuusrahoituksella taas kannustetaan suuntaamaan koulutusta aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden yhdeksi arviointikriteeriksi työllistymisen, jatko-opintoihin sijoittumisen ja koulutuksen läpäisyn lisäksi otetaan opiskelija- ja työelämäpalaute.
Rahoituksella vaikutetaan myös opiskeluaikoihin, kun aikaisempi koulutus ja osaaminen tunnustetaan ja rahoitusta niille, joilla jo on aiempi toisen asteen tutkinto, vähennetään. Olennaisesti rahoituksen aikasidonnaisuutta vähentämällä koulutuksen järjestäminen tehostuu ja päällekkäisen koulutuksen järjestäminen tulee kannattamattomaksi.

Kouluttajakenttä tiivistyy

Muutoksia tulee myös toisen asteen koulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. Tavoitteena on, että vuonna 2017 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjiä olisi 70–90, kun niitä on nyt 189. Ne olisivat pääasiassa monialaisia ja kattaisivat koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman. Lukiokoulutuksen järjestäjiä olisi 170–190, kun niitä on nyt noin 280.
Ammatillisissa oppilaitoksissa pitäisi olla vähintään 2 000 opiskelijaa, lukioissa 500.
Järjestäjäverkon tiivistämisellä tavoitellaan tehokkuutta resurssien, kuten opetushenkilöstön, tilojen, laitteiden, ICT:n ja oppimisympäristöjen käyttöön sekä hallintoon.
AMKeista osakeyhtiöitä
Kaikista ammattikorkeakouluista tulee osakeyhtiöitä vuoden 2015 alusta. Sen jälkeen niitä rahoittaa valtio tulosvastuuperiaatteen mukaan. Opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen ratkaisevat, eivät opiskelijamäärät. Jatkossa noin puolet rahoituksesta tulee valmistuvien opiskelijoiden perusteella, ja hieman yli viidennes määräytyy 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden perusteella. Rahoitukseen vaikuttavat myös esimerkiksi koulujen valmistuneilta opiskelijoilta saama palaute ja valmistuneiden opiskelijoiden työllisyys. Osa rahoituksesta tulee ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistyön perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset EU-hankkeet.
Tampereen ammattikorkeakoulu on ollut osakeyhtiö jo aiemmin, sitä hallinnoi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy.


Huutomerkki lilaTeppo Tapani

rehtori

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
”Rahoitusjärjestelmän uudistaminen koulutuksen vaikuttavuutta ja suorituksia korostamalla lisää koulutusprosessin tehokkuutta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisrahoitus laskee näillä näkymin kolmanneksen verrattaessa vuosien 2012 ja 2017 rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Tämä totta kai supistaa koulutustarjontaa, ja tarvitaan valmiutta erikoistua tiettyihin koulutusaloihin. Se taas edellyttää vuoropuhelua ja yhteistä suunnittelua alueen koulutustoimijoiden kesken.
Pitää muistaa, että ammatillisen koulutuksen, erityisesti aikuiskoulutuksen, toiminnan tarkoitus ja olemassaolon oikeutus ovat sen ulkopuolella, ympäröivässä asiakaskentässä. Vuoropuhelun ja tiiviin edunvalvonnan merkitys korostuu, kun taistelemme Pirkanmaan tulevaisuudesta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen leikkauksissa.”

Helena Koskinen

ammatillisen koulutuksen johtaja

Tampereen seudun ammattiopisto
”Muutokset ovat tervetulleita ammatilliseen koulutukseen. Rahoituslain ja koulutuksen järjestäjäverkon muutoksen lisäksi tapahtuu myös ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus. Opinnoissa keskitytään osaamisen kartuttamiseen yksilöllisten opintopolkujen kautta sekä entistä enemmän työelämälähtöisyyteen. Samanaikaisesti kuitenkin budjettivaroja leikataan, joten todellakin toimintoja ja prosesseja on tarkasteltava kriittisesti ja niitä on kehitettävä. Tavoitteet nopeuttaa valmistumista ja vähentää päällekkäisyyksiä ovat oikeasuuntaisia, mutta on kuitenkin huolehdittava myös niistä, jotka tarvitsevat pidemmän ajan työelämäkypsyyteen. Toivottavasti käytettävissä on jatkossakin erilaisia rahoitusmuotoja erilaisten oppijoiden opinpolkujen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi.”

Syvempää korkeakouluyhteistyötä?

Vuorineuvos Stig Gustavson selvittää parhaillaan, miten TAMK, TaY ja TTY voisivat tehdä entistä syvempää yhteistyötä, millä aloilla ne voisivat olla johtavia suunnannäyttäjiä ja mihin tieteen ja opetuksen alueeseen korkeakoulujen kannattaa panostaa – tai mistä luopua, jos siltä näyttää. Tarkastelussa ovat niin opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuin työ- ja elinkeinoelämän kehittäminenkin. Päälinjausten pitäisi olla selvillä syyskuuhun mennessä, samoin sen, millä keinoin tavoitteeseen päästään.

Taitajavoimaa!

Hionta-Taitaja-2014-Kimmo-Jokinen-kultaa-autokorinkorjauksessaTampereen seudun ammattiopisto Tredu tuottaa taitavia tekijöitä: Taitaja 2014 -ammattitaidon SM-kilpailuista Tredun opiskelijat nappasivat viisi kultaa ja viisi pronssia sekä kaksi kunniamainintaa. Tredu olikin yksi menestyneimmistä ammatillisista oppilaitoksista. Kaikkiaan Tredusta osallistui 26 kilpailijaa 19 lajiin. Suomenmestaruuksista kilpaili yli 400 huippuosaajaa 44 lajissa.
 






Oik: Kimmo Jokinen, kultaa autokorinkorjauksessa.

Vinkkikuva: Niko Kähärä (vas.) ja Verne Hartikainen, pronssia koneenasennuksessa ja kunnossapidossa.

Kuvat Markku Sandberg