Ratikan jälkeen raskaille raiteille

Tampereen ja Riihimäen välille tarvitaan kolmas raidepari. Sen suunnittelu on aloitettava nyt.

Liikenneministeri Berner aiheutti jopa hienoisen yllätyksen listaamalla kahdeksan uusinvestointia, jotka aloitetaan melko tarkkaan heti. Yllättävää oli se, että liikennepiireissä on puhuttu viime vuosina paljon uusinvestointeihin varattujen rahojen siirtämisestä perustienpitoon. Nyt kuitenkin rahoitetaan uusinvestointeja ja leikataan perustienpidosta.
Toki korjausvelkapaketti paikkaa tilannetta perustienpidossa.

Tampereella iloittiin raitiotien valtiorahoitusosoituksesta. Hyvä, että suunnitelmiin tuli nyt selvyys ja asiat edistyvät. Haasteita hankkeella riittää silti. Rakentaminen myllertää kaupunkikuvaa toden teolla. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ratikkareitin varrella oleville yrityksille täytyy selvittää perusteellisesti. Surullisen kuuluisa Edinburghin uusi ratikka ajoi rakentamisen aikana yrityksiä konkurssiin ja poiki useita oikeustoimia kaupungin hallintoa vastaan.

Toinen haaste on luvattujen 46 000 asunnon toteutuminen. Kun otetaan huomioon erilaiset suojelualueet ja muut rajoittavat kaavat, herää kysymys: kuinka paljon reitin varrella todella on täydennysrakentamismahdollisuuksia?

Turkulaiset brändäsivät vanhat ELSA-radan suunnitelmat uusiksi ja saivat tunnin juna -hankkeen vietyä ennätysnopeudella putkeen. Turussa halutaan tarjota kasvusuuntaa pääkaupunkiseudulle. Samalla toivotaan, että osa kasvusta valuu työpaikkojen muodossa radan vaikutusalueelle.

Pirkanmaallakin pitäisi aidosti alkaa miettiä, miten rakennamme maakunnallisen liikennejärjestelmän, johon kuuluvat myös lähijunat ja nopeampi yhteys Helsinkiin. Tampereelta lähtevät raiteet neljään suuntaan.
Kilpailun avautuminen matkustajaliikenteessä mullistaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia raideliikenteeseen.

Toisin kuin Turusta, tunnin juna Tampereelta on mahdollista toteuttaa ilman uusia ratalinjauksia. Sen sijaan kapasiteettia radalle tarvitaan. Jo nyt matka olisi ilman ruuhkaisuutta ja häiriöitä 21 minuuttia lyhyempi. Tampereen ja Riihimäen välille tarvitaankin kolmas raidepari, jotta tavoitematka-aikaan päästään tulevaisuudessa. Pirkanmaan liitto on jo ratalinjauksia ja varauksia tehnyt. Seuraavaksi rata pitäisi saada suunnitteluputkeen.
Ensimmäisessä vaiheessa tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma.

Radan rakentaminen on kymmenien vuosien päässä. Silloin maailma on varmasti erilainen, mutta päärata tuskin on mihinkään hävinnyt. Päinvastoin, asuminen ja muuttoliikenne ovat keskittyneet yhä enemmän Tampere–Hämeenlinna–Helsinki-kasvukäytävälle. Liikenne Tampereen ja Helsingin välillä on yhä enemmän asiointi- ja työmatkaliikennettä.

Samaan aikaan yhteiskunnan tavoitteena on siirtää yhä enemmän kuljetuksia ja matkustajia raiteille kestävän liikkumisen pariin. Tämä johtaa entistä kovempaan rataverkon kuormitukseen. Tavaraliikenteen ohitustarve ja viivytykset kasvavat kaukojunaliikenteen lisääntyessä, millä on haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksille. Nopeammasta yhteydestä hyötyvät myös pohjoinen Suomi ja Tampere–Pirkkalan lentokenttä. Vaikka rakentaminen ei ole lähitulevaisuuden asia, on suunnittelu aloitettava nyt.

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari