Tampereen kauppakamarilehti

NÄIN SEN NÄEN

Työmarkkinajärjestelmä pitää keksiä uudelleen

Julkaistu 26.11.2014
Nykyinen tapa hoitaa työmarkkinoita ajaa moottoritietä väärään suuntaan, ja on vain ajan kysymys, milloin kolahtaa. Monet jaetut ”totuudet”, joihin pohjautuen politiikkaa tehdään, ovat vanhentuneita, joten työmarkkinaosapuolten tuleekin löytää uusi tapa toimia.

Tuntuu, että työmarkkinapolitiikkaa tehdään usein teollisuusyhteiskunnan perusajatuksella. Todellisuus on suurimmalle osalle aivan toista. Vaikka kuinka lujaa kuluttaisi penkkiä 7,5 tuntia päivässä, se ei välttämättä näy tuotoksessa. Lisäksi työntekijän ja yrittäjän raja-aidan hämärtyminen on tosiasia. Samalla olemme entistä vahvemmin osa maailmaa, emmekä voi entiseen tapaan tehdä politiikkaa vain omilla ehdoillamme.
Uudistusta tarvitaan kaikilla tasoilla. Ylätason työmarkkinaneuvotteluissa työVOIMApolitiikasta tulisi siirtyä työpolitiikkaan, jossa pyrittäisiin nykyistä paremmin tunnistamaan yhteiset keinot parantaa ja joustavoittaa koko työmarkkinoiden toimivuutta. Osittain keinotekoisesta vastakkainasettelusta sekä nollasummapeliin perustuvasta neuvottelutavasta täytyy päästä eteenpäin, eikä vanhan säilyttämiseen perustuva edunvalvonta saa olla uudistusten esteenä.
Muutosta varten työmarkkinapöydän asetelma vaatii arviointia. Tarvitsemmeko todella työntekijöille sekä alemmille ja ylemmille toimihenkilöille kaikille omat keskusjärjestöt? Voisiko koulutustaso olla sopiva jako, jolla toimijoiden roolia saataisiin selkeytettyä ja päivitettyä tähän päivään? Toisena suurena haasteena on yksinyrittäjien sekä pk-yritysten aidon edustuksen puute työmarkkinapöydässä. Tuo aukko pitää täyttää, ja vaihtoehtoina ovat Akavan siirtyminen aidosti myös työnantajapuolelle, Suomen Yrittäjien ottaminen pöytään sinne soveltuvalla päivitetyllä agendalla tai Elinkeinoelämän keskusliiton muuttuminen aidosti demokraattiseksi.
 
Työpaikkakohtaista sopimista tulisi myös lisätä, jotta organisaatiolla on mahdollisuus löytää paras mahdollinen tapa toimia. Samalla ammattiliittojen roolin tulisi muuttua entistä vahvemmin koko työpaikkaa kehittäväksi. Työkyky, työilo, osaaminen ja kannattavuus ovat elementtejä, joiden avulla työpaikat saadaan nykyistä tehokkaammiksi ja kannattavammiksi. Työntekijän hyvinvoinnista on tullut entistä merkittävämpi tuottavuutta lisäävä tekijä, työstä haetaan myös merkitystä.
Lainsäädännön puolella esimerkiksi työaikalaki kaipaa päivittämistä. Yksilölliset organisaatiot ja uudet tavat tehdä työtä ovat hankalasti sovitettavissa nykyiseen lainsäädäntöön. Myös työ- ja yrittäjätuloa sekä sosiaaliturvaa pitäisi voida yhdistää siten, että työnteko on joka ikisessä tilanteessa kannattavaa.
Tarve heikomman suojelemiseen ei ole hävinnyt. Jatkossakin tarvitaan työlainsäädäntöä ja alakohtaisten sääntöjen sopimista. Sääntöjen täytyy kuitenkin olla riittävän väljät, jottemme estä niiden kautta työntekijän ja työpaikkojen hyvinvointia ja Suomen menestystä kansainvälisellä kentällä.


Jouni-markkanenJouni Markkanen
Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja
Kansanedustajaehdokas (kok.