Tampereen kauppakamarilehti

NÄIN SEN NÄEN

Tampereen keskustan liikennejärjestelyt ja rakentaminen – ovatko muutokset järkeviä?

Julkaistu 22.03.2017
Jo nyt keskusta-alueella on toimitiloja vapautunut huomattavasti ja tyhjien tilojen määrä näyttää valitettavasti kasvavan.


Tampereen keskusta muuttuu lähivuosien aikana lisä- ja täydennysrakentamisen vuoksi. Myös keskustan liikennejärjestelyitä ollaan muuttamassa voimakkaasti. Keskusteluja on käyty jopa koko Hämeenkadun muuttamisesta kävelykaduksi, autottomaksi keskustaksi.

Onko tämä muutos sitten järkevä? Näsijärven ja Pyhäjärven väliin jää keskusta, jonka jakaa Tammerkoski. Liikkuminen lännen ja idän välillä tapahtuu Ratinansillan, Hämeenkadun, Satakunnankadun ja rantatunnelin kautta. Hämeenkadun sulkeminen kokonaan yksityisautoilijoilta hankaloittaisi entisestään liikkumista idän ja lännen välillä sekä ydinkeskustassa. Keskusta-alueella monet kadut ovat lisäksi yksisuuntaisia, mikä ei ainakaan lisää liikkumisen joustavuutta.

Jos Tampereen ydinkeskustan autoilua vaikeutetaan entisestään, se väistämättä näkyy ydinkeskustan ulkopuolella olevien kauppakeskusten ja markettien asiakasmäärien kasvuna ja ydinkeskustan hiljentymisenä. Tämän seurauksena tyhjien liike- ja toimistotilojen määrä keskustassa lisääntyy. Jo nyt keskusta-alueella on toimitiloja vapautunut huomattavasti ja tyhjien tilojen määrä näyttää valitettavasti kasvavan. Tälläkin hetkellä eräissä taloyhtiöissä mietitään liike- ja toimistotilojen käyttötarkoituksen muutosta esimerkiksi asunnoiksi.

Oman haasteensa monelle ydinkeskustan yrittäjälle tuo ratikan rakentaminen seuraavan viiden vuoden aikana. Jo tämän takia joudutaan väliaikaisia liikennejärjestelyjä tekemään Hämeenkadun poikki- ja sivukaduille.

Keskustan ”liikennekaaosta” saattaa lisätä myös Areenan rakentaminen.

Edellä mainitut uudistukset ja mahdolliset muutokset aiheuttavat ydinkeskustan yrittäjille hankalia aikoja, ja voi olla, että yrittäjä joutuu lähtemään ydinkeskustasta pois. Liiketilan omistajayrittäjälle lähteminen ei ole niin helppoa kuin yrittäjälle, joka on vuokralla. Jos vuokralainen lähtee, niin seuraavan vuokralaisen löytäminen voi olla vaikeaa ja joudutaan turvautumaan jopa vuokranalennukseen.

Keskusta-alueen väkiluku nousee lisä- ja täydennysrakentamisen vuoksi lähivuosien aikana useilla tuhansilla. Jo pelkästään tämän takia ydinkeskustassa pitäisi olla erilaisia pk-yrityksiä, jotka tukisivat toisiaan. Ravintoloiden ja kahviloiden määrät ovat viime vuosina selkeästi kasvaneet, mutta lisäksi Tampereen kokoinen kaupunki tarvitsee asukkailleen myös erikoisliikkeiden palveluita.

Ratkaisevaa jatkossa on parkkitilojen riittävyys. Useassa taloyhtiössä pelkästään asukaspysäköinnissä on huutava pula autopaikoista. Uusissa yhtiöissä tämä pitäisi ottaa huomioon, samoin kuin varaukset vieraspaikoille. Maanalaisia parkkitiloja meillä jo onneksi onkin, kuten Keskustorin parkki ja Hämpin parkki ja suunnitelmissa oleva Kunkun parkki. Vielä kun ihmiset oppisivat niitä käyttämään!

Tärkeää olisi myös, että liikennesuunnitteluasioista pystyttäisiin keskustelemaan hyvässä yhteishengessä kaupungin liikennesuunnittelun, asemakaavoittajan ja paikallisten yrittäjien kesken – unohtamatta tärkeimmän eli kuluttajan ääntä.

Tampereen pitää jatkossakin olla kasvava ja viriili kaupunki, jota kehitetään eteenpäin. Sellainen kaupunki on vetovoimainen ja elinvoimainen. Elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät mielestäni merkittävästi kaikkien liikennemuotojen salliminen ydinkeskustassa sekä kivijalkayrittäjien ja erikoiskaupan aseman turvaaminen.

 

Kari Leuku
Kiinteistönvälittäjä LKV, KJK
Kiinteistötoimisto Seppo Leuku Oy LKV